Maanantaina 3. elokuuta Brent oli pudonnut noin 5 prosenttia, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump perui suunnitellut sotilasiskut Iraniin. Päätös herätti toiveita jännitteiden lieventymisestä ja painoi öljyn niin sanottua geopoliittista riskilisää . Tiistaina epävarmuus Yhdysvaltojen ja Iranin neuvottelujen etenemisestä palasi markkinoille, samalla kun öljyn tarjontaan liittyvät perustekijät alkoivat jälleen tukea hintoja .
Yhdysvaltain armeija jatkoi Iranin kohteisiin tehtyjä iskuja heinäkuun lopulla pidetyn lyhyen tauon jälkeen. Tiistaihin mennessä markkinoilla hinnoiteltiin sitä mahdollisuutta, ettei diplomaattista ratkaisua saavuteta nopeasti . Iran oli aiemmin varoittanut vastaavansa hyökkäysten jatkumiseen ”pitkillä ja tuskallisilla iskuilla” .
Öljymarkkinoilla tämä näkyy nopeasti: jos konfliktin pelätään laajenevan, sijoittajat hinnoittelevat mahdolliset tuotanto- ja kuljetushäiriöt mukaan jo ennen kuin fyysinen tarjonta todella vähenee.
Iranin joukot julistivat Hormuzinsalmen suljetuksi 4. maaliskuuta 2026 ja ovat uhanneet tai hyökänneet salmen kautta kulkevia aluksia vastaan drooneilla, ballistisilla ohjuksilla ja pienillä hyökkäysveneillä .
Hormuzinsalmi on yksi maailman tärkeimmistä öljynkuljetusten pullonkauloista. Sen kautta kulkee normaalisti noin 20 prosenttia maailman öljykaupasta . Nyt vakuutuksia ei joko ole saatavilla tai ne ovat erittäin kalliita, eivätkä merenkulkijat halua ottaa riskiä salmen läpi kulkemisesta .
Seuraukset ovat olleet mittavat. Lähi-idän öljyntuotanto on supistunut yli 11 miljoonalla barrelilla päivässä verrattuna konfliktia edeltäneeseen tasoon . Myös Saudi-Arabian länsirannikon vaihtoehtoiset vientireitit ovat vaikeutuneet tankkereihin ja energiainfrastruktuuriin kohdistuneiden hyökkäysten vuoksi .
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on varoittanut, että maailman öljymarkkinat pysyvät ”vakavasti alitarjottuina” vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä . Maailman öljyntuotannon ennustetaan vähenevän koko vuonna noin 3,9 miljoonalla barrelilla päivässä . Persianlahden tuottajamaiden yhteenlaskettujen tuotantomenetysten arvioidaan ylittävän miljardin barrelia .
Vaikka sotatoimet päättyisivät nopeasti, markkinoiden odotetaan pysyvän alijäämäisinä ainakin vuoden kolmannella neljänneksellä . Tuotannon palautuminen ja kuljetusten normalisoituminen vievät aikaa, eikä tarjonta palaa hetkessä konfliktia edeltäneelle tasolle.
Yhdysvaltain energiatietohallinto EIA on arvioinut, että maailman suurimpien talouksien öljyvarastot ovat painumassa vuosikymmenten alimmille tasoille – mahdollisesti matalimmilleen sitten vähintään vuoden 2003 . EIA ennustaa OECD-maiden öljyvarastojen laskevan joulukuuhun 2026 mennessä hieman alle 2,3 miljardiin barreliin .
IEA:n pääjohtaja Fatih Birol on puolestaan sanonut kaupallisten öljyvarastojen hupenevan nopeasti ja tarjontapuskurin riittävän enää viikoiksi . Goldman Sachs arvioi maailman öljyvarastojen pienentyneen huhtikuussa ennätyksellistä 11–12 miljoonan barrelin päivävauhtia .
Matalat varastot tekevät markkinoista erityisen herkät uusille häiriöille. Kun puskuria on vähän, pienikin lisäkatkos voi nostaa hintoja nopeasti.
Öljy hinnoitellaan kansainvälisesti Yhdysvaltain dollareissa. Dollarin heikentyminen tekee öljystä halvempaa muiden valuuttojen käyttäjille, mikä yleensä tukee kysyntää ja hintaa. Heikompi dollari mainittiin yhtenä Brent-hintaa tukeneena tekijänä 4. elokuuta .
Öljyntuottajamaiden OPEC+-ryhmä on pitänyt tuotantokiintiönsä voimassa hintojen vakauden tukemiseksi poikkeuksellisen epävakaassa markkinatilanteessa . Tämä rajoittaa tarjonnan nopeaa kasvua juuri silloin, kun geopoliittinen kriisi on jo leikannut tuotantoa.
Pohjois-Euroopan suunnittelemattomat jalostamoseisokit ovat jääneet 4. elokuuta käydyn öljykeskustelun keskiössä vähemmälle, mutta ne lisäävät alueellisten öljytuotteiden niukkuutta. Korvaavien lastien tarve voi puolestaan vahvistaa raakaöljyn kysyntää.
Brent oli EIA:n mukaan keskimäärin noin 106 dollarissa tynnyriltä touko–kesäkuussa 2026 ennen myöhempää laskua . EIA:n perusennusteessa Hormuzinsalmen liikenne alkaa vähitellen elpyä ja suljettu tuotanto palautuu markkinoille. Tällöin Brentin keskihinnan arvioidaan laskevan noin 89 dollariin tynnyriltä vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä .
Ennuste riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, milloin kuljetukset todella normalisoituvat. IEA arvioi markkinoiden pysyvän alitarjottuina ainakin kolmannelle neljännekselle ja mahdollisen ylijäämän syntyvän vasta viimeisellä neljänneksellä tai myöhemmin, jos kestävä tulitauko saavutetaan .
Pidemmällä aikavälillä nopea poliittinen ratkaisu voisi kääntää tilanteen päälaelleen. Jos suljettu tuotanto palautuu samaan aikaan, kun kuljetukset avautuvat, vuonna 2027 voi syntyä merkittävä ylitarjonta. IEA ennustaa maailman tarjonnan voivan elpyä tuolloin 110,3 miljoonaan barreliin päivässä .
Hyötyjiä ovat konfliktialueiden ulkopuoliset tuottajat. Yhdysvaltain liuskeöljyn, Pohjanmeren, Länsi-Afrikan ja muun Amerikan tuotantoa harjoittavat yhtiöt voivat saada erittäin leveitä marginaaleja, jos Brent pysyy selvästi tuotannon kannattavuusrajan yläpuolella.
Lähi-idän tuottajat kärsivät tuotannon ja vientitulojen menetyksistä. Saudi-Arabian länsirannikon vientikapasiteetin käyttö on vaikeutunut tankkereihin kohdistuneiden hyökkäysten vuoksi .
Suurin riski on uusi tarjontahäiriö. Alijäämäiset markkinat ja matalat varastot voivat nostaa Brentin nopeasti korkeammalle, jos Hormuzin tilanne pahenee tai energiainfrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset lisääntyvät . Korkeampi hinta voi kasvattaa häiriöttömän tuotannon voittoja, mutta samalla se lisää kysynnän tuhoutumisen riskiä: kuluttajat ja yritykset alkavat vähentää öljyn käyttöä, kun kustannukset nousevat liian korkeiksi.
Öljymarkkinoiden suurin yksittäinen epävarmuus on Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktin kehitys. Tulitauko ja Hormuzinsalmen avautuminen voisivat painaa Brentin nopeasti alemmas, kun miljoonat aiemmin markkinoilta suljetut barreliöljyt palaisivat tarjontaan.
Jos eskalaatio sen sijaan jatkuu ja uhka kohdistuu Saudi-Arabian tai muiden Persianlahden maiden energiainfrastruktuuriin, Brent voisi nousta jälleen selvästi yli 100 dollarin tynnyriltä. Siksi 4. elokuuta nähty nousu ei ollut vain päivän markkinaliike: se oli muistutus siitä, kuinka vähän öljymarkkinoilla on tällä hetkellä puskuria uusien häiriöiden varalle.