Aurinkovoima ylitti 3 terawattia, mutta seuraava pullonkaula on jo näkyvissä

Luku kertoo aurinkovoiman poikkeuksellisen nopeasta kasvusta. Samalla se paljastaa uuden ongelman: paneeleita voidaan rakentaa nopeammin kuin sähköverkkoja, siirtoyhteyksiä ja akkuvarastoja ehditään kehittää.

Terawattien tahti kiihtyi rajusti

Aurinkovoiman kasvu on nopeutunut jokaisella uudella virstanpylväällä. Ensimmäisen terawatin saavuttamiseen kului yli kaksi vuosikymmentä, toisen lisäämiseen noin kolme vuotta ja kolmannen saavuttamiseen alle kaksi vuotta . Maailman aurinkosähkökapasiteetti kolminkertaistui vain neljässä vuodessa .

Vuonna 2025 rakennettiin 664 gigawattia uutta kapasiteettia. Se oli 69 gigawattia enemmän kuin vuonna 2024 ja 212 gigawattia enemmän kuin vuonna 2023 . Kasvuvauhti kuitenkin hidastui suhteellisesti: vuoden 2025 lisäys kasvoi 12 prosenttia, kun vastaava luku oli aiemmin jopa 85 prosenttia .

Tarkka ajankohta, jolloin 3 terawatin raja ylitettiin, riippuu käytetystä tilastointitavasta. Osa analyytikoista sijoittaa hetken huhtikuuhun 2026 .

Kansainvälisen energiajärjestön aurinkosähköohjelma IEA-PVPS arvioi maailman kumulatiiviseksi aurinkosähkökapasiteetiksi vuoden 2025 lopussa noin 2 974 gigawattia ja vuoden aikana asennetuksi määräksi noin 698 gigawattia . Ero luvussa johtuu eri lähteiden aineistoista ja laskentatavoista. Aurinkosähkö tuottaa nykyisin noin 9 prosenttia maailman sähköstä .

Kiina rakentaa eniten – mutta verkko ei pysy perässä

Kiina on edelleen maailman aurinkovoimabuumin moottori. Se rakentaa enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa kuin muu maailma yhteensä . Pelkästään suurten aurinkovoimahankkeiden projektiputki oli 664 gigawattia .

Tuotantoa syntyy kuitenkin paljon alueilla, jotka sijaitsevat kaukana Kiinan itärannikon suurista kaupungeista ja teollisuuskeskuksista. Sähkön siirtokapasiteetti ei ole kasvanut samassa tahdissa. Kun sähköä ei saada siirrettyä tai markkinat eivät pysty ottamaan sitä vastaan, tuotantoa joudutaan rajoittamaan – eli osa mahdollisesta puhtaasta sähköstä jää tuottamatta tai hukkaan .

Aurinkovoiman rajoitusaste on noussut Qinghain, Xinjiangin ja Gansun kaltaisissa uusiutuvan energian tuotantoalueiden maakunnissa 10–17 prosenttiin . Alkuvuonna 2026 rajoitusaste oli koko Kiinassa aurinkosähkön osalta 9,2 prosenttia ja tuulivoiman osalta 8,5 prosenttia .

Pullonkaula on alkanut näkyä myös uusien hankkeiden määrässä. Kiinan aurinkovoimarakentaminen väheni maaliskuussa 2026 peräti 56 prosenttia vuodentakaisesta ja huhtikuussa 79 prosenttia . Maan aurinkomarkkina on nyt menossa kohti ensimmäistä vuosittaista supistumistaan sitten vuoden 2019 .

Sähköverkkoyhtiöt investoivat vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 167,5 miljardia juania eli noin 24,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria verkon kehittämiseen . Investoinneista huolimatta jäykät markkinasäännöt ja hiilivoimaan kytkeytyvät siirtojärjestelyt rajoittavat verkon joustavuutta .

Carbon Briefin analyysin mukaan Kiinan hiilidioksidipäästöt kasvoivat alkuvuonna 2026 kaksi prosenttia osittain siksi, että hyödyntämättä jäänyt tuuli- ja aurinkovoima pakotti jatkamaan hiilivoiman käyttöä . Ongelma ei siis ole ensisijaisesti tuotantokapasiteetin puute, vaan sähkövoimajärjestelmän kyvyttömyys mukautua nopeasti vaihtelevaan uusiutuvaan tuotantoon .

Kattopaneelit muuttavat kasvun painopistettä

Kiinan suurten aurinkovoimahankkeiden hidastuessa kattopaneelit yleistyvät nopeasti globaalin etelän markkinoilla. Pakistanissa, Filippiineillä ja Nigeriassa kasvu on ollut erityisen voimakasta .

Pakistanissa aurinkosähkön käyttöönottoa on kuvattu ennennäkemättömäksi. Maan aurinkosähkön tuotanto nousi yli kolme kertaa maailman keskiarvon . Useilla keskeisillä teollisuusalueilla kattopaneelien tuotannon odotettiin ylittävän sähköverkon päiväaikaisen kysynnän .

Pakistan nousi hetkeksi Kiinan toiseksi suurimmaksi aurinkopaneelien vientimarkkinaksi, ennen kuin Filippiinit ohitti sen . Vuoteen 2026 mennessä maan arvioitiin välttäneen yli 12 miljardin dollarin öljy- ja kaasutuonnit, joita olisi muuten tarvittu kotimaisen energiantarpeen kattamiseen .

Filippiineillä kattopaneelien kysyntää vauhdittavat korkeat sähkön hinnat ja toistuvat sähkökatkot . Kattoaurinkovoiman kapasiteetti kasvoi noin 721 megawatista vuoden 2025 alussa noin 1 300 megawattiin alkuvuoteen 2026 mennessä . Kotitalouksien järjestelmien takaisinmaksuaika lyheni noin kolmeen vuoteen, kaupallisten järjestelmien 2,3 vuoteen ja teollisten järjestelmien 3,1 vuoteen .

Kiina vei Filippiineille yli 3 000 megawatin edestä aurinkopaneeleita pelkästään maaliskuussa ja huhtikuussa 2026 . Tammi–toukokuussa paneelituonti oli arvoltaan 407 miljoonaa dollaria, mikä merkitsi 145 prosentin kasvua .

Nigeriassa kattopaneelien määrä on kasvanut niin ikään poikkeuksellisen nopeasti. Myös pienemmillä markkinoilla, kuten Kuubassa ja Libanonissa, käyttöönotto on ollut ripeää . Afrikassa aurinkovoiman kasvu oli vuonna 2025 ennätyksellistä: uutta kapasiteettia rakennettiin 54 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvun kärjessä olivat Etelä-Afrikka 1,6 gigawatilla ja Nigeria 803 megawatilla .

Vähintään yhden gigawatin aurinkovoimakapasiteetin omaavien maiden määrä on kasvanut noin 42:sta vuonna 2020 jopa 74:ään .

Keskipäivän sähköylijäämä tarvitsee akut

Aurinkovoiman nopea lisääntyminen synnyttää uudenlaisen ongelman: keskipäivällä sähköä voi olla tarjolla enemmän kuin kulutukseen ja verkkoon mahtuu. Kiinassa tätä niin sanottua keskipäivän ylitarjontaa on jo jouduttu rajoittamaan laajasti . Yli 150 Kiinan aluetta on luokiteltu niin sanotuiksi punaisiksi alueiksi, joilla sähköverkko ei enää pysty ottamaan vastaan lisää aurinkosähköä .

Akkuvarastot voivat siirtää keskipäivän ylijäämää iltaan, jolloin kulutus yleensä kasvaa. Samalla ne voivat ehkäistä sähkön hinnan painumista nollaan tai sen alle, vähentää fossiilisia huippuvoimaloita ja parantaa jo rakennettujen aurinkovoimaloiden kannattavuutta.

PNAS-tiedelehdessä julkaistu Kiinaa koskeva tutkimus arvioi, että ylijäävän uusiutuvan tuotannon käsittely edellyttää terawattien mittakaavan energiavarastojen rakentamista . Tutkimuksen mukaan myös erittäin suurjännitteistä maakuntien välistä siirtokapasiteettia pitäisi kasvattaa merkittävästi.

SolarPower Europen vuosien 2026–2030 markkinakatsauksen mukaan aurinkoala on siirtymässä nopean rakentamisen vaiheesta järjestelmän integroinnin vaiheeseen. Mitä suurempi aurinkovoiman osuus on, sitä tärkeämmiksi tulevat sähkövarastot, siirtoyhteydet sekä joustavammat sähkömarkkinat ja sääntely .

Ilman nopeaa akkuvarastojen rakentamista uusien aurinkopaneelien tuottama hyöty pienenee, vaikka nimellinen kapasiteetti kasvaisi. Lisääntyvät terawattit voivat muuten merkitä myös lisää hukkaan menevää tuotantoa.

Vuodelle 2026 ennustetaan väliaikaista notkahdusta

SolarPower Europe ennustaa, että maailman aurinkosähkömarkkina supistuu vuonna 2026 ensimmäistä kertaa yli kahteen vuosikymmeneen. Sen keskeinen skenaario ennakoi asennusten vähenevän 8 prosenttia noin 612 gigawattiin, minkä jälkeen kasvu jatkuisi vuonna 2027 . Ennustettu notkahdus liittyy ennen kaikkea Kiinan aurinkomarkkinan rakennemuutokseen .

Aurinkoalan seuraava vaihe ei siten ole enää pelkkä paneelien valmistus- ja asennuskilpailu. Se on testi sähköverkoille, siirtoyhteyksille, akkuvarastoille ja markkinasäännöille.

Kuten Global Energy Monitor on tiivistänyt, Kiinan tuuli- ja aurinkovoiman kehitys on siirtynyt “asennuskilpailusta järjestelmän integroinnin testiin” . Kysymys ei enää ole siitä, pystyykö maailma rakentamaan aurinkovoimaa suuressa mittakaavassa – vaan siitä, pystyykö se käyttämään sitä silloin ja siellä, missä sähköä tarvitaan.