Yhdysvallat ilmoitti uudesta merisaarron toimeenpanosta koko Iranin rannikon, satamien ja öljyterminaalien alueella . Iranin vallankumouskaartin mukaan Hormuzinsalmi oli ”täysin suljettu” . Salmen kautta kulkevien alusten määrä romahti, vaikka reitti välittää normaalisti noin viidenneksen maailman öljystä .
Brent-öljyn hinta nousi 12. heinäkuuta yli 9 prosenttia yhdessä päivässä noin 83 dollariin tynnyriltä saartoa koskevien uutisten jälkeen . Heinäkuun 20. päivänä hinta ylitti 90 dollaria , ja 23. heinäkuuta se nousi 96 dollariin . Seuraavana päivänä Brent kävi yli 100 dollarissa, kun konflikti laajeni Punaisellemerelle huthi-liikkeen hyökättyä alusten kimppuun toisella keskeisellä maailmankaupan merireitillä .
Iranin tukemien huthien uhat sulkea Punaisenmeren öljyreitti pahensivat Hormuzinsalmen häiriöitä. Kun kaksi tärkeää kuljetusreittiä joutui samanaikaisesti uhan alle, markkinoilla kasvoivat pelot toimituskatkoista, kuljetusten uudelleenreitityksistä ja vakuutuskustannusten noususta .
Hintaralli keskittyi etenkin energiaan ja maataloustuotteisiin . Öljyn, bensiinin ja dieselin hinnat hyötyivät markkinarakenteesta, jossa lähikuukausien toimitukset olivat kauempien kuukausien toimituksia kalliimpia. Tällainen niin sanottu backwardation-rakenne paransi raaka-aineisiin sijoittavien strategioiden tuottoja .
Maataloustuotteille lisätukea toi vahvistuneeksi vahvistettu super-El Niño -sääilmiö, joka uhkasi viljojen ja muiden pehmeiden raaka-aineiden tarjontaa. Myös metallien, kuten teräksen, hinnat nousivat monivuotisille huipuille toimitusketjujen häiriöiden pelossa .
Kulta ja hopea nousivat viikkotasolla, vaikka markkinoilla nähtiin samanaikaisesti kallistuva raakaöljy, kiihtyvät inflaatio-odotukset, vahvistuva Yhdysvaltain dollari ja korkeammat valtionlainojen tuotot. Lisäksi odotukset Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristymisestä kasvoivat.
Jalometallien kestävyys kertoi turvasatamakysynnästä: geopoliittinen epävarmuus oli niin suurta, että sijoittajat hakivat suojaa myös korkojen ja dollarin vahvistumisen vastavoimista .
Bloombergin Yhdysvaltain dollari-indeksi kirjasi kesäkuussa vuoden parhaan kuukausituloksensa, ja dollari pysyi vahvana myös heinäkuussa . Öljyn uusi hintapiikki nosti inflaatio-odotuksia, mikä puolestaan lisäsi markkinoiden arvioita Yhdysvaltain keskuspankin koronnostojen mahdollisuudesta .
Tämä loi hankalan ympäristön joukkolainoille ja muille korkoherkille sijoituksille: samaan aikaan kun geopoliittinen riski lisäsi turvasatamien kysyntää, korkeampi inflaatio uhkasi pitää korot pitkään ylhäällä.
Maailman osakemarkkinat muuttuivat vaihteleviksi tai laskusuuntaisiksi, kun energiashokki herätti stagflaation pelon. Stagflaatiossa inflaatio kiihtyy samaan aikaan, kun talouskasvu hidastuu. Korkeampi öljyn hinta, nousevat korot ja vahvempi dollari painoivat osakeindeksejä .
S&P Global Market Intelligencen analyysin mukaan raaka-aineiden hinnat voivat pysyä ennen konfliktia vallinneita tasoja korkeampina ainakin vuoteen 2028 asti infrastruktuurivaurioiden ja kohonneen geopoliittisen riskin vuoksi .
Maailmanpankki oli jo aiemmin ennustanut energian hintojen nousevan vuonna 2026 peräti 24 prosenttia. Se olisi suurin vuosittainen nousu sitten Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen Ukrainaan . Heinäkuun tapahtumat vahvistivat tätä näkemystä.
UBS:n, Saxo Bankin ja Invescon analyytikot ovat korostaneet markkinoiden poikkeuksellista epävarmuutta: diplomaattisia viestejä on seurannut nopeasti sotilaallinen eskalaatio, jolloin hinnat reagoivat voimakkaasti jokaiseen uuteen uutiseen . Siksi raaka-ainemarkkinoiden keskeinen riski ei ole vain hinnan suunta, vaan myös liikkeiden nopeus ja laajuus.