Oppilaat, jotka avasivat ensimmäisen oman sosiaalisen median tilinsä 6. luokalla eli 11–12-vuotiaana, menestyivät testeissä heikommin kuin ne, jotka odottivat 9. luokalle eli 14–15-vuotiaaksi tai sitä pidemmälle .
Ero ei myöhemmin kadonnut. 10. luokalla italian kielen ero oli edelleen 0,22 keskihajontaa, kun taas matematiikassa ero oli kasvanut 0,27 keskihajontaan . Myös 7. tai 8. luokalla tilin avanneilla havaittiin pienempi, mutta yhä tilastollisesti merkitsevä ero verrattuna vasta myöhemmin aloittaneisiin .
Tutkijat kuvaavat vaikutusta ajan mittaan kasautuvaksi. Mahdollisina mekanismeina he pitävät jatkuvaa huomion katkeamista, opiskeluun käytettävän ajan siirtymistä someen ja oppimistottumusten häiriintymistä . Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen erillisanalyysi on niin ikään yhdistänyt sääntelemättömän ja vapaa-ajalla tapahtuvan digikäytön, erityisesti passiivisen somen käytön ja median samanaikaisen käytön, heikompaan koulumenestykseen. Yhteyden taustalla näyttävät olevan etenkin häiriötekijät ja ajan vaihtuminen opiskelusta muuhun tekemiseen .
Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää kielteistä vaikutusta englannin testituloksiin .
Tutkijat esittävät tälle kaksi mahdollista selitystä. Englanti on Italiassa vieras kieli, jota opitaan ennen kaikkea muodollisessa opetuksessa. Some-sisältö ei tällöin välttämättä häiritse englannin opiskelua samalla tavalla kuin italian kielen tai matematiikan oppimista. Toisaalta nuoret voivat altistua somessa englanninkieliselle sisällölle, mikä saattaa osittain kompensoida opiskeluun käytetyn ajan vähenemistä . Nämä ovat kuitenkin tutkijoiden esittämiä mahdollisia tulkintoja, eivät tutkimuksessa varmistettuja selityksiä.
Tutkimus tulee julki aikana, jolloin useat maat etsivät lainsäädännöllisiä keinoja rajoittaa lasten pääsyä sosiaaliseen mediaan.
Tutkimuksen tekijät katsovat tulosten antavan ”vakuuttavaa näyttöä siitä, että varhainen sitoutuminen sosiaaliseen mediaan heikentää oppimistuloksia” ja tukevan ikärajoitusten perusteluja .
Tutkimusasetelma ei silti pysty todistamaan, että some-tilin avaaminen itsessään aiheutti heikommat tulokset. Kyseessä on havainnoiva tutkimus, jossa varhain ja myöhemmin aloittaneita verrattiin difference-in-differences-menetelmällä. Ryhmät ovat voineet erota toisistaan jo ennen someen liittymistä esimerkiksi itsesäätelyn tai perheen toimintatapojen osalta .
Aineistossa näkyy kuitenkin selkeä annos-vastesuhteen kaltainen kuvio: mitä nuorempana tili avattiin, sitä suurempi ero myöhempinä kouluvuosina oli. Vanhemmille ja päättäjille tulos tarjoaa yhden konkreettisen datapisteen some-tilin aloitusiästä: tutkimuksen perusteella vähintään 14–15 vuoden odottamisella näyttää olevan merkittäviä koulunkäyntiin liittyviä hyötyjä, vaikka tutkimus ei yksin ratkaise syy-seuraussuhdetta tai sopivaa ikärajaa.