Joulukuussa 2025 julkaistussa arviossa NSCEB katsoi, että Kiina on jo ohittamassa Yhdysvaltoja joillakin biolääkkeiden innovaation osa-alueilla . Yhdysvaltain puolustusministeriö ja muu kansallisen turvallisuuden koneisto tarkastelevatkin kiinalaista bioteknologiaa yhä selvemmin strategisena haasteena .
Huolen taustalla ei ole vain yksittäisten yritysten kasvu, vaan Kiinan kyky yhdistää tutkimus, rahoitus, teollinen kapasiteetti ja valtion tavoitteet pitkäjänteiseksi kokonaisuudeksi.
Toinen keskeinen syy on lääkkeiden valmistuksen keskittyminen. Arvion mukaan noin 60 prosentissa Yhdysvalloissa käytettävistä geneerisistä lääkkeistä vaikuttava aine on peräisin Kiinasta . Kiina on lisäksi ainoa toimittaja vähintään yhdelle keskeiselle lähtöaineelle yli 700 vaikuttavassa lääkeaineessa. Vuonna 2024 Kiina ohitti Intian näitä aineita koskevissa lääkeaineilmoituksissa ja vahvisti asemansa tärkeimpänä välttämättömien lääkeaineiden tuottajana .
Lääkeaineiden keskittyminen yhteen maahan tekee toimitusketjuista alttiita häiriöille. COVID-19-pandemia osoitti, miten nopeasti tuotanto-, kuljetus- ja vientiongelmat voivat heijastua lääkkeiden saatavuuteen.
Yhdysvallat pyrkii siksi vähentämään riippuvuutta muun muassa Biosecure Act -lainsäädännön avulla. Sen tavoitteena on estää Yhdysvaltain hallintoa hankkimasta palveluja tietyiltä kiinalaisilta yhtiöiltä, kuten BGI Genomicsilta, WuXi AppTecilta ja WuXi Biologicsilta .
Kiinan merkitys ei rajoitu tuotantoon. Sen lääkeyhtiöiden kehittämistä innovaatioista on tullut merkittävä tulonlähde ja yhteistyökohde kansainvälisille lääkeyhtiöille.
Kiinalaisten ja länsimaisten yhtiöiden välisten lisenssisopimusten arvo nousi ennätykselliseen 41,5 miljardiin dollariin vuonna 2024, mikä oli 66 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suuret lääkeyhtiöt hankkivat Kiinasta 28 prosenttia kaikista innovatiivisista lääkeaihioistaan .
Toisen alan selvityksen mukaan jo kolmannes suurten lääkeyhtiöiden vuonna 2024 lisensoimista bioteknologian omaisuuseristä oli peräisin Kiinasta. Vuonna 2017 osuus oli alle 10 prosenttia . Syöpälääkkeissä Kiinan lisensointisopimusten arvo nousi vuonna 2024 noin 30 miljardiin dollariin, kolme kertaa Yhdysvaltoja suuremmaksi .
Myös kliinisten tutkimusten painopiste on muuttunut. Kiinan osuus innovatiivisimpien lääkkeiden kliinisistä tutkimuksista kasvoi kuusinkertaiseksi vuosina 2016–2025 ja oli 30 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus laski samalla 45 prosentista 33 prosenttiin . Kiinan osuus maailman lääkekehityksen kokonaisputkesta on nyt 7 141 lääkettä eli 31,1 prosenttia .
Tämä kehitys muuttaa asetelmaa: länsimaiset yhtiöt eivät enää tarkastele Kiinaa ainoastaan tuotantopaikkana tai myöhäisen vaiheen lisenssien lähteenä, vaan myös kilpailukykyisen uuden lääketieteen kehittäjänä.
Yhdysvalloissa epäillään, että Kiinan valtio tukee bioteknologiasektoria tavalla, joka voi vääristää kilpailua ja painaa hintoja. Yhdysvaltain kansainvälinen kauppakomissio USITC käynnisti helmikuussa 2026 selvityksen Kiinan valtiontuesta ja kiinalaisten bioteknologiayhtiöiden hinnoittelukäytännöistä. Selvityksessä arvioidaan, miten ne vaikuttavat Yhdysvaltain alan markkinaosuuteen ja kilpailukykyyn .
Washingtonissa pelätään, että valtion rahoitus, laajat tutkimusohjelmat ja tuotantokapasiteetti antavat kiinalaisille yrityksille etulyöntiaseman. Samalla Yhdysvallat yrittää vahvistaa omaa bioteknologista perustaa ja tehdä lääkkeiden toimitusketjuista kotimaisempia tai monipuolisempia.
Biosecure Act, joka esiteltiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2024, on yksi keino rajoittaa yhteyksiä kiinalaisiin bioteknologiayhtiöihin. Kesäkuussa 2026 esitelty Biotechnology Innovation and Security Act eli BINSA puolestaan pyrkii lisäämään bioteknologian ulkomaisia investointeja koskevaa valvontaa ja tarkastamaan muun muassa Kiinaan liittyviä lisensointi- ja yhteishankkeita .
Yhdysvaltain politiikkaa ohjaa neljän tekijän yhdistelmä: Kiinan nopea nousu todelliseksi innovaatiokeskukseksi, riippuvuus kiinalaisista lääkeaineista, Kiinan kasvava osuus lääkekehityksestä sekä valtion vahva rooli alan tukemisessa .
Seurauksena voi olla lisää hankintarajoituksia, ulkomaisia investointeja koskevaa tarkastelua ja painetta siirtää lääkeaineiden tuotantoa pois Kiinasta. Toisaalta Kiinan bioteknologian merkitys tekee täydellisestä irtautumisesta vaikeaa: samat yhtiöt, joita Washington pitää riskinä, ovat monille kansainvälisille lääkeyhtiöille myös tärkeä uusien lääkkeiden lähde.
Yhdysvaltain haasteena onkin löytää tasapaino turvallisuuden ja innovaatioiden välillä. Liian löyhä valvonta voi lisätä riippuvuutta, mutta liian jyrkkä irtautuminen voi hidastaa lääkekehitystä ja kaventaa uusien hoitojen saatavuutta.