Tuotannon valtava mittakaava. Vuonna 2025 kuusi maailman kymmenestä suurimmasta sähköautovalmistajasta oli kiinalaisia yrityksiä, ja Kiina tuotti yli 60 prosenttia kaikista maailman sähköautoista . Vuonna 2024 Kiinan osuus sähköautojen ja niiden akkujen maailmanlaajuisesta tuotannosta oli yli 70 prosenttia . Mittakaavaetu laskee kustannuksia tavalla, johon länsimaiset kilpailijat pystyvät vastaamaan vaikeasti.
Yhteys tekoälyyn ja dataan. Kiinalaiset sähköautot ovat yhä useammin tekoälypohjaisen autonomisen ajamisen ja verkottuneiden palvelujen alustoja. Institute of Geoeconomics -ajatushautomon mukaan sähköautojen ja tekoälyn yhdistyminen avaa uusia väyliä datan keräämiseen ja teknologiseen lukkiutumiseen. Näin Kiinan vaikutus voi ulottua laitteistojen lisäksi myös ohjelmistoekosysteemeihin .
Tehtaiden maailmanlaajuinen jalanjälki. Kiinalaiset sähköautovalmistajat ovat Yhdysvaltojen autoteollisuutta aktiivisempia tehdasinvestoinneissa Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Investoinnit voivat synnyttää isäntämaihin pitkäaikaisia riippuvuussuhteita . Brookings-instituutin tutkija kuvaili CNBC:lle, että BYD:n kaltaisista yhtiöistä on tulossa sähköautojen aikakauden uusia General Motorsin ja Fordin kaltaisia teollisuusjättejä .
Peking ei enää tyydy valmistamaan sähköautoja edullisesti. Se käyttää toimitusketjujen hallintaa aktiivisesti politiikan välineenä.
Akkuteknologian vientirajoitukset. Kiina rajoitti vuonna 2025 keskeisten sähköautojen akkutuotannossa tarvittavien teknologioiden vientiä. Rajoitukset koskevat muun muassa litiumioniakkujen valmistuslaitteita ja akkujen katoditeknologiaa . Kohteena on siis raaka-aineiden lisäksi korkean lisäarvon jalostus- ja valmistusosaaminen, jota muiden maiden on vaikea korvata nopeasti.
Kriittisten mineraalien pullonkaulat. Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailu on siirtynyt sirukielloista myös kriittisiin raaka-aineisiin, joita tarvitaan sähköautoissa, sähköverkon varastointiratkaisuissa ja puolustusteollisuudessa . Yhdysvaltain ja Kiinan talous- ja turvallisuussuhteita arvioiva komissio on dokumentoinut, että Peking on jo käyttänyt kriittisten mineraalien vientirajoituksia saadakseen kauppaneuvotteluissa myönnytyksiä ja rangaistakseen muita maita .
Akkujen vienti neuvotteluvaltiksi. Bloombergin mukaan Kiinan akkukomponentteihin ja -tuotteisiin kohdistuvat rajoitukset tarjoavat Pekingille uuden voimakkaan työkalun Washingtonin kanssa käytäviin kauppaneuvotteluihin. Se täydentää Kiinan aiempaa tapaa käyttää harvinaisia maametalleja painostuskeinona . Washington Post puolestaan arvioi, että Kiina laajentaa hienovaraisesti vientivalvontakehikkoaan Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan myös harvinaisten maametallien ulkopuolelle .
Riippuvuuksien rakentaminen kolmansiin maihin. South China Morning Postin haastattelemien analyytikkojen mukaan Kiina saattaa pyrkiä käyttämään sähköautoasemansa tuomaa vaikutusvaltaa maihin, jotka tulevat riippuvaisiksi kiinalaisesta teknologiasta, akuista ja toimitusketjuista. Tämä voisi ajan mittaan vaikuttaa myös näiden maiden diplomaattisiin kantoihin esimerkiksi Taiwania ja kauppapolitiikkaa koskevissa kysymyksissä .
Sähköautoteollisuus ei ole erillinen saareke. Se sijoittuu Kiinan laajempaan pyrkimykseen hallita tulevaisuuden keskeisiä teknologioita. Le Monde on kuvannut, kuinka Kiina pyrkii varmistamaan asemansa teollisen tekoälyn, robotiikan, akkujen, bioteknologian sekä uusiutuvan ja ydinenergian aloilla suurten tutkimusinvestointien ja kohdennettujen tukien avulla .
ETH Zürichin Center for Security Studies puolestaan arvioi, että Kiinan kriittisiin mineraaleihin kohdistuvat vientirajoitukset palvelevat kostoa, neuvotteluja ja markkinoiden hallintaa. Samalla ne hyödyntävät energian, elektroniikan ja puolustuksen toimitusketjujen haavoittuvuuksia .
Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten haaste on suurempi kuin tullit tai kauppavaje. Keskeinen kysymys on, pystyvätkö länsimaat rakentamaan vaihtoehtoisia toimitusketjuja riittävän nopeasti vähentääkseen riippuvuuttaan Kiinasta – vai muuttuuko Kiinan sähköautojen johtoasema pysyväksi geopoliittiseksi vaikutusvallaksi koko maailmantaloudessa.
Toimitusketjujen hajauttamiseen tähtääviä riskien vähentämisen eli de-risking-strategioita on jo käynnissä. Maailman talousfoorumin mukaan ne ovat kuitenkin kalliita ja vievät aikaa . Sillä välin Pekingin vahva asema sähköautojen koko ekosysteemissä antaa Kiinalle uuden ja laaja-alaisen vipuvarren teknologiakilpailussa Yhdysvaltojen kanssa.