Kokouksen taustalla oli Kiinan teknologiasektoria ravistellut raju myyntiaalto. Shanghain pörssissä listattuja suuria teknologiayhtiöitä seuraava STAR 50 -indeksi kirjasi heinäkuussa historiansa heikoimman kuukauden . Indeksi putosi kuukauden aikana lähes 29 prosenttia, vaikka se oli noussut edeltävien kolmen kuukauden aikana noin 75 prosenttia .
Myyntipaine oli paikoin rajua. Kiinalaiset siruyhtiöt laskivat yhtenä päivänä yli kuusi prosenttia, ja esimerkiksi Yuanjie Semiconductor Technologyn sekä Hua Hong Grace Semiconductorin osakkeet putosivat vähintään 14 prosenttia . Romahdus pyyhki pois alkuvuoden nousuja useista Kiinan seuratuimmista tekoäly- ja puolijohdeyhtiöistä ja iski myös kotimaisiin sijoitusrahastoihin, joiden omistukset olivat keskittyneet sektorille .
Kiinan markkinoiden ongelmat eivät syntyneet tyhjiössä. Yhdysvaltalaisista puolijohdeosakkeista alkanut myyntiaalto levisi nopeasti Aasiaan, kun sijoittajat alkoivat epäillä tekoälyinfrastruktuuriin käytettyjen valtavien summien kestävyyttä ja seurata huolestuneina Kiinan edistymistä kehittyneessä sirutuotannossa .
Markkinoita hermostutti myös raportti siitä, että Kiina olisi aloittanut kotimaisten ultraviolettilitografialaitteiden eli DUV-laitteiden massatuotannon . Teknologiapainotteinen Nasdaq 100 laski jyrkästi ja lähestyi korjausliikettä, kun taas Philadelphia Semiconductor -indeksi kirjasi neljän peräkkäisen laskupäivän putken, vuoden pisimmän .
Aasian osakemarkkinat kärsivät laajasti: Etelä-Korean Kospi putosi yhtenä päivänä yli kymmenen prosenttia, ja Japanin sekä Taiwanin keskeiset indeksit noin neljä prosenttia . Kiinan osakkeet eivät säästyneet maailmanlaajuiselta tartunnalta .
Peking oli jo yrittänyt pysäyttää laskun suoralla markkinainterventiolla. Valtion tukemat sijoittajat, joita Kiinassa kutsutaan usein ”kansalliseksi joukkueeksi”, käyttivät heinäkuun puolivälissä noin 60 miljardia juania eli 8,86 miljardia Yhdysvaltain dollaria manner-Kiinassa listattujen osakkeiden ostamiseen .
China Reform Holdings käytti ostoihin yli 50 miljardia juania ja keskittyi etenkin valtionyhtiöihin ja teknologiayhtiöihin. Yhtiö ilmoitti jatkavansa ostoja . Lisäksi Kiinan arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomainen CSRC kutsui sijoittajia hätäkokoukseen ja lupasi tehdä ”kaikkensa” markkinoiden vakauden säilyttämiseksi .
Toimet tarjosivat hetkellistä tukea, mutta eivät palauttaneet kestävää luottamusta. Kiinan laajemmat osakemarkkinat olivat jo menettäneet kahdessa viikossa noin 10 biljoonaa juania eli 1,48 biljoonaa dollaria markkina-arvostaan . Analyytikoiden mukaan valtion ostot voivat hidastaa pakkomyyntejä, mutta ne eivät korvaa yhtiöiden tuloskasvua, vahvista kotitalouksien luottamusta tai pysäytä maailmanlaajuista tekoälyosakkeiden arvostusten purkautumista .
Osakemarkkinoiden myllerrys kytkeytyi Kiinan talouden laajempaan hidastumiseen. Bruttokansantuote kasvoi vuoden 2026 toisella neljänneksellä vain 4,3 prosenttia, mikä oli hitain vauhti yli kolmeen vuoteen. Luku jäi myös hallituksen koko vuodelle asettaman 4,5–5,0 prosentin tavoitehaarukan alapuolelle .
Kulutuksen heikkous ja sitkeästi korkeana pysynyt nuorisotyöttömyys lisäsivät talouden paineita . Politbyroo myönsi virallisessa lausunnossaan talouden kohtaamat ”vaikeudet ja haasteet” .
Politbyroon lausunto oli ennen kaikkea suunnanmuutos puheissa, ei vielä yksityiskohtainen pelastusohjelma. Hallintoa kehotettiin harjoittamaan aiempaa aktiivisempaa vero- ja menopolitiikkaa sekä vahvistamaan työllisyystukea . Pääomamarkkinoiden kestävyyden ja luottamuksen vahvistaminen sekä markkinauudistusten syventäminen olivat huomionarvoisia mainintoja, sillä politbyroon lausunnoissa osakkeita käsitellään harvoin näin suoraan .
Sen sijaan kokous ei julkistanut merkittävää uutta elvytystä tai uusia konkreettisia markkinaostoja. Painopiste oli asteittaisissa toimissa ja jo käytössä olevien politiikkatoimien tehokkaammassa hyödyntämisessä .
Ensireaktio markkinoilla oli varovaisen myönteinen. Kiinan keskeiset indeksit nousivat perjantaina kokouksen jälkeen tekoälyosakkeiden elpymisen vetämänä, ja STAR 50 kohosi yhden päivän aikana kuusi prosenttia . Kuukauden kokonaistappiot jäivät kuitenkin suuriksi, eikä kokous ratkaissut kysymyksiä tekoälyinvestointien kestävyydestä tai Kiinan talouden perustasta.
Peking siis lupasi markkinoille tukea, mutta jätti toteutuksen yksityiskohdat myöhemmäksi. Sijoittajien seuraava kysymys on, muuttuuko poliittinen viesti konkreettisiksi toimiksi – ja riittävätkö asteittaiset toimet palauttamaan yksityisen pääoman luottamuksen.