Ulanqabissa kokonaisuus on vielä paljon RedNoten hanketta suurempi. Alueella oli vuoden 2025 lopussa allekirjoitettu sopimukset 84 datakeskushankkeesta, joista 81 oli tekoälyn laskentakeskuksia. Hankkeiden suunniteltu kokonaisinvestointi ylitti 500 miljardia juania . Myös DeepSeekin on kerrottu suunnittelevan alueelle yhden gigawatin eli 1 000 megawatin tekoälydatakeskusta .
Ulanqabista on nopeasti muodostunut yksi Kiinan tärkeistä energiaa kuluttavan tekoälyinfrastruktuurin keskittymistä. Hohhotin ja Ulanqabin kattavassa Horingerin datakeskusklusterissa oli 291 000 petaflopsin kokonaislaskentakapasiteetti ja 273 000 petaflopsin älylaskentakapasiteetti. Yli 80 prosenttia datakeskusten sähköstä tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä .
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä klusterin datakeskukset kuluttivat 1,22 miljardia kilowattituntia sähköä. Tästä 84,57 prosenttia oli peräisin uusiutuvista lähteistä .
Alueella on kokeiltu myös niin sanottua lähde–verkko–kuorma–varasto-mallia. Siinä tuuli- ja aurinkovoima, älykäs sähkönsiirto, suora verkkoliitäntä ja energiavarastot yhdistetään datakeskuksen tarpeisiin. Yhden tällaisen Ulanqabin hankkeen ilmoitetaan kuluttavan vuosittain 2,19 miljardia kilowattituntia puhdasta sähköä .
Tällainen sijainti auttaa vastaamaan tekoälypalvelujen valtavaan sähkönkulutukseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että datakeskus olisi ympäristövaikutuksiltaan ongelmaton: suuri laskentakapasiteetti vaatii jatkuvasti sähköä, jäähdytystä ja toimivaa verkkoinfrastruktuuria.
RedNoten hanke on osa Kiinan 15. viisivuotissuunnitelmaa vuosille 2026–2030. Suunnitelmassa niin sanottua ”itäisen datan ja läntisen laskennan” hanketta on tarkoitus syventää. Tavoitteena on rakentaa monitasoinen laskentainfrastruktuuri ja koko maan kattava, yhtenäinen laskentatehoverkko .
Kiinan kansallisen kehitys- ja uudistuskomission (NDRC), maan keskeisen taloussuunnitteluelimen, edustaja Jiang Yi arvioi 31. heinäkuuta 2026 pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että laskentatehoverkkoihin tehdään suunnitelmakaudella 4 biljoonan juanin eli noin 589 miljardin dollarin uudet suorat investoinnit .
Laskentaverkkojen asemaa on samalla nostettu teknologiasektoria laajemmaksi strategiseksi kysymykseksi. Huhtikuussa 2026 Kiinan politbyroo sijoitti laskentaverkot samaan strategiseen kokonaisuuteen vesiverkkojen ja sähköverkkojen kanssa. Ne ovat osa niin sanottua kuuden verkon kokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa vesihuolto, uuden sukupolven sähköverkot, laskentateho, viestintä, maanalaiset kaupunkiverkostot ja logistiikka .
Kokonaisuuden vuosittaisten investointien on raportoitu ylittävän 7 biljoonaa juania kuuden infrastruktuuriverkon alueella . NDRC:n mukaan laskentainfrastruktuurin rakentaminen perustuu suurelta osin yritysten investointeihin, joten myös yksityiselle pääomalle nähdään alalla runsaasti tilaa .
RedNotelle 600 megawatin kapasiteetti olisi ennen kaikkea tapa varmistaa tekoälypalvelujen tarvitsemat resurssit. Alusta voi hyödyntää laskentatehoa sisällön suositteluun, hakuun, mainontaan ja muihin koneoppimista käyttäviin toimintoihin.
Kiinan kannalta merkitys on vielä laajempi. Maa pyrkii rakentamaan laskennasta digitaalisen perusinfrastruktuurin, jota voidaan hallita ja käyttää yli alue- ja toimialarajojen samaan tapaan kuin sähkö- tai vesiverkkoja. Ulanqabin kaltaiset uusiutuvan energian alueet ovat tässä mallissa keskeisiä solmukohtia.
Jos RedNoten suunnitelma toteutuu, se olisi yksi näkyvä esimerkki tästä muutoksesta: sosiaalisen median yhtiö ei rakenna vain palvelimia omiin tarpeisiinsa, vaan osallistuu samalla Kiinan koko kansallisen tekoälylaskennan kapasiteetin kasvattamiseen.