Espanjan viranomaisten ja Sánchezin mukaan tilanteen keskeinen laukaisija oli salakuljetusverkostojen levittämä väärä tulkinta Espanjan korkeimman oikeuden heinäkuisesta päätöksestä .
Yksi näyttävimmistä väitteistä väitti, että kuningas Mohammed VI olisi armahtanut Marokon vankiloista rikollisia Valtaistuimen päivän kunniaksi ja lähettänyt heidät tarkoituksella Ceutaan .
Todellisuudessa 29. heinäkuuta ilmoitettu kuninkaallinen armahdus koski yhteensä 1 788 henkilöä, joista 1 679 oli vankeja . Luku on huomattavasti pienempi kuin Ceutaan ylittäneiden ihmisten määräksi arvioidut 50 000–60 000.
Lisäksi riippumatonta näyttöä siitä, että armahduksen saaneita olisi ohjattu Ceutaan, ei ole esitetty . Armahduksen ajoittuminen kriisin yhteyteen ei siis yksin osoita, että tapahtumat liittyivät toisiinsa.
Sosiaalisessa mediassa väitettiin myös, että uudet tulijat voisivat päästä Espanjan poikkeuksellisen laillistamisohjelman piiriin.
Ohjelman ehdot eivät kuitenkaan tukeneet väitettä. Hakijoiden piti pystyä osoittamaan yhtäjaksoinen asuminen Espanjassa ennen tammikuuta 2026, ja hakuaika oli päättynyt jo 30. kesäkuuta 2026 . Näin ollen 30.–31. heinäkuuta Ceutaan saapuneet eivät olisi voineet täyttää ohjelman aikarajoja.
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha kertoi, että analyytikot olivat tunnistaneet yli 1 500 Ceutaan liittyvää julkaisua venäläismielisessä mediaverkostossa. Hänen mukaansa julkaisuissa käytettiin Ceutasta otettuja kuvia Euroopan horjuttamiseen .
Sybihan mukaan verkostoa johtivat RT, entinen Russia Today, ja Pravda. Pravdan espanjankielinen versio julkaisi hänen mukaansa lähes 300 aiheeseen liittyvää artikkelia . Sybiha sanoi RT:n eri kieliversioiden levittäneen samanlaisia viestejä, joiden tarkoituksena oli lietsoa pelkoa ja heikentää eurooppalaisten hallitusten asemaa .
Kyse on Ukrainan viranomaisen julkisesti esittämästä arviosta kampanjasta. Euroopan unionin tuomioistuin oli jo julkaissut 15. heinäkuuta 2026 tiedotteen RT:tä koskevista rajoituksista, ja EU oli kieltänyt RT:n vieraskieliset lähetykset heinäkuun alussa osana Venäjään kohdistuvia pakotteita .
Viraaleissa väitteissä huomio kohdistui hallitusten salaliittoihin, vankien vapauttamiseen ja rajojen tahalliseen avaamiseen. Lähteiden perusteella keskeinen katalyytti oli kuitenkin Espanjan korkeimman oikeuden heinäkuun alussa antama päätös, joka lopetti merellä kiinni otettujen siirtolaisten välittömät niin sanotut kuumat palautukset.
Päätös ei tarkoittanut automaattista oikeutta jäädä Espanjaan. Reutersin mukaan se esti välittömän palauttamisen, mutta mahdollisti palautukset normaalien menettelyjen kautta . Salakuljettajat ja ihmiskauppaverkostot välittivät päätöksestä harhaanjohtavaa tietoa, jonka mukaan meriteitse Espanjaan saapuvat pääsisivät varmasti jäämään maahan.
Sánchez sanoi, että ihmiskauppaa harjoittavat mafiat olivat tulkinneet korkeimman oikeuden ratkaisua oman etunsa mukaisesti ja että tulkinta oli ”levinnyt kulovalkean tavoin” . Samalla viranomaiset ovat korostaneet, että kriisin kaikkia syitä ja etenemisnopeutta ei ollut vielä pystytty varmistamaan.
Espanjan sisäministeriön mukaan vähintään 48 300 Ceutaan saapuneista ihmisistä oli palannut Marokkoon kriisin loppuun mennessä .