Venäjän 1. elokuuta tekemä isku Kiovaan paljasti Ukrainan ilmapuolustuksen haavoittuvuuden

Ukrainan viranomaisten mukaan hyökkäys tappoi Kiovassa ainakin yhdeksän siviiliä ja haavoitti yli 30:tä ihmistä, heidän joukossaan neljä lasta . Kaupungin seitsemällä alueella vaurioitui asuinrakennuksia ja muuta siviili-infrastruktuuria. Zelenskyin mukaan vaurioita kärsi 18 asuinrakennusta ja koulu, ja tulipaloja syttyi useilla alueilla .

35 ohjusta ja 185 dronea

Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että Venäjä laukaisi yön aikana yhteensä 35 ohjusta, joista 27 oli ballistisia, sekä 185 erityyppistä hyökkäysdronea .

Ilmapuolustuksen torjuntakyky joutui hyökkäyksessä kovaan testiin. Zelenskyin mukaan vain yksi 27 ballistisesta ohjuksesta saatiin torjuttua. Hänen mukaansa syynä oli Patriot-ilmatorjuntajärjestelmien torjuntaohjusten puute .

Zelenskyi vetosi jälleen länsimaihin lisätoimitusten puolesta ja sanoi, että jokainen ballististen ohjusten torjuntaohjuksia sisältävä toimituserä pelastaa ihmishenkiä. Hänen mukaansa jokainen yö ilman niitä johtaa uusiin uhreihin .

Liettuan suurlähetystö vaurioitui

Kaksi venäläistä ohjusta osui Kiovassa vain muutaman metrin päähän Liettuan suurlähetystöstä. Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrysin mukaan toinen räjähdys tapahtui noin 10 metrin ja toinen noin 150 metrin päässä lähetystörakennuksesta .

Räjähdykset rikkoivat ikkunoita, vaurioittivat aurinkokeräimiä ja levittivät sirpaleita lähetystön pihalle. Kukaan lähetystön työntekijöistä ei loukkaantunut . Myös Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha vahvisti rakennuksen kärsineen lieviä vaurioita ja kertoi henkilöstön olevan turvassa .

Liettua ilmoitti kutsuvansa Venäjän diplomaattisen edustajan puhutteluun protestoidakseen diplomaattisen edustuston lähelle tehtyä iskua . Vilnan mukaan hyökkäys osoitti jälleen, ettei Venäjästä ollut nähtävissä merkkejä aidosta halusta lopettaa Ukrainaan kohdistuva terrorikampanja .

Ambulanssikeskus sai kaksi suoraa osumaa

Yksi Kiovan pahimmin vaurioituneista siviilikohteista oli kaupungin kunnallinen Kyivmedspetstrans-organisaatio, joka vastaa ambulanssi- ja muun erikoistuneen lääkintäkuljetuksen kalustosta. Alueelle osui kaksi ohjusta .

Kiovan pormestari Vitali Klitško kertoi, että viisi ambulanssia paloi täysin. Lisäksi 20 muuta kaupungin terveydenhuoltoa palvellutta erikoisajoneuvoa vaurioitui vakavasti . Neljä organisaation rakennusta vaurioitui osittain, ja myös muita tiloja kärsi vaurioita . Henkilöstöstä kukaan ei loukkaantunut .

Iskujen seuraukset ulottuvat siten myös kaupungin ensihoidon toimintakykyyn: ambulanssikalustoa tuhoutui samaan aikaan, kun pelastus- ja terveydenhuoltopalvelut joutuvat toimimaan toistuvien ilmaiskujen keskellä.

Osa laajempaa ja tappavaa iskujen sarjaa

Elokuun 1. päivän hyökkäys ei ollut yksittäinen tapaus. Vain kaksi päivää aiemmin, 30. heinäkuuta, Venäjän laaja ohjus- ja droneisku tappoi Ukrainassa ainakin kahdeksan siviiliä ja haavoitti yli 50:tä . Iskun aikana venäläisohjus tunkeutui Puolan ilmatilaan ja räjähti lähellä rajaa. Puola nosti ilmapuolustuksensa hälytystilaan, ja Nato-maiden hävittäjiä lähetettiin ilmaan .

Puolalaiset tutkijat tunnistivat alueelle pudonneen aseen venäläiseksi Kh-101-risteilyohjukseksi, joka oli valmistettu vain joitakin kuukausia aiemmin . Tapaus korosti sitä, kuinka Ukrainan ilmasodan vaikutukset voivat ulottua suoraan Naton jäsenmaan alueelle.

Jo 2. heinäkuuta Kiovaan tehty isku tappoi 20 ihmistä ja haavoitti 86:ta. Hyökkäyksessä osui myös ambulanssiasemalle, jossa kuusi ensihoidon työntekijää loukkaantui . Toistuvat iskut ovat vaikeuttaneet Ukrainan lääkinnällistä ja pelastustoimintaa entisestään ja lisänneet painetta toimittaa maalle lisää länsimaista ilmapuolustuskalustoa .

Miksi isku on merkittävä?

Liettuan suurlähetystön vaurioituminen nosti hyökkäyksen diplomaattiset seuraukset uudelle tasolle. Kohteena ei ollut vain ukrainalainen siviili-infrastruktuuri, vaan isku osui myös Nato-maa Liettuan diplomaattisen edustuston välittömään läheisyyteen. Vaikka henkilövahinkoja ei suurlähetystössä syntynyt, tapaus herätti Vilnassa voimakkaan protestin ja korosti sodan riskiä kansainväliselle diplomaattiselle infrastruktuurille .

Samalla Kiovan isku toi näkyviin Ukrainan ilmapuolustuksen kriittisen materiaalipulan. Zelenskyin mukaan Patriot-järjestelmät olivat ilman tarvittavia torjuntaohjuksia juuri silloin, kun Venäjä käytti suurta määrää ballistisia aseita. Se jätti Ukrainan pääkaupungin entistä alttiimmaksi nopeille ja vaikeasti torjuttaville ohjusiskuille .