EKP:n ensimmäinen geopoliittinen käänteinen stressitesti paljasti pankkien heikkoudet valuuttalikviditeetissä ja liian optimistiset varautumissuunnitelmat

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi 31. heinäkuuta 2026 tulokset ensimmäisestä geopoliittisen riskin käänteisestä stressitestistään (reverse stress test). Testi kattoi 110 suoraan EKP:n valvomaa pankkia euroalueella . Toisin kuin perinteisissä stressitesteissä, joissa valvova viranomainen määrittelee skenaarion, tässä testissä jokaisen pankin tuli itse suunnitella uskottava geopoliittinen skenaario, joka heikentäisi sen ydinkilpailukykyä mittaavaa CET1-vakavaraisuussuhdetta (Common Equity Tier 1) vähintään 300 peruspisteellä . Tämän jälkeen pankkien piti tunnistaa haavoittuvuutensa ja esittää toimenpiteitä riskien lieventämiseksi .

Keskeiset havainnot skenaarioista

• Pankkien suunnittelemat skenaariot olivat laaja-alaisia ja kattoivat kauppasodat ja tullien kiristymisen, pakotejärjestelmät, kriittiseen rahoitusinfrastruktuuriin kohdistuvat kyberhyökkäykset, aseelliset konfliktit (mukaan lukien Ukrainan sodan kärjistyminen) sekä hybridisodankäynnin, kuten energiahuollon tai muiden strategisten sektoreiden häirinnän .
• Pankkien piti mallintaa geopoliittisen riskin kolme välittymiskanavaa: suora vaikutus pankin vastuisiin, makrotalouden takaisinkytkentävaikutukset sekä asiakkaiden ja vastapuolten käyttäytymisreaktiot .

Valuuttalikviditeetin haavoittuvuudet

• Käänteinen stressitesti paljasti, että maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden välisiä vuorovaikutuksia ei yleisesti ottaen hallita hyvin monien pankkien stressitestikehyksissä . Monet pankit olettivat maksuvalmiusasemiensa pysyvän sääntelyrajojen yläpuolella jopa vakavassa geopoliittisessa stressissä, mallintamatta riittävästi, miten vakavaraisuusshokki voisi laukaista samanaikaisia maksuvalmiusulosvirtauksia.
• Erityinen haavoittuvuus liittyi valuuttalikviditeettiin: pankeilla, joilla on merkittäviä rajat ylittäviä vastuita tai riippuvuutta valuuttarahoituksesta, aliarvioivat valuuttalikviditeetin ehtymisen nopeuden ja vakavuuden geopoliittisessa kriisissä. Tämä korostui erityisesti skenaarioissa, joissa pakotteet voisivat jäädyttää tai rajoittaa pääsyä tietyille valuuttamarkkinoille .

EKP:n huoli esitetyistä lieventävistä toimenpiteistä

• EKP havaitsi epäjohdonmukaisuuksia siinä, miten pankit lähestyivät harjoitusta, ja arvioi, että joidenkin pankkien ehdottamat lieventävät toimenpiteet heijastivat liiallista optimismia .
• Monet pankit luottivat tavanomaisiin toimiin, kuten omaisuuden myyntiin, pääoman hankintaan tai riskipainotettujen varojen vähentämiseen, jotka eivät välttämättä olisi toteutettavissa geopoliittisen kriisin stressaamissa olosuhteissa. Esimerkiksi omaisuuden myynti ”pakkotulipalo” hinnoilla tai pääoman nopea hankinta markkinoiden häiriintyessä olisi käytännössä mahdotonta .
• EKP korosti, että pankkien varautumissuunnitelmista puuttui usein riittävä yksityiskohtaisuus siitä, mitä välineitä tai vastapuolia käytettäisiin. Suunnitelmat eivät myöskään huomioineet sitä, että monet lieventävät toimenpiteet menettäisivät tehokkuutensa juuri silloin, kun useat pankit yrittäisivät niitä samanaikaisesti .