Kanteen nosti GEMA eli Gesellschaft für musikalische Aufführungs- und mechanische Vervielfältigungsrechte. Se on Saksan keskeinen musiikin tekijänoikeuksia hallinnoiva yhteishallinnointijärjestö, joka edustaa lauluntekijöitä, säveltäjiä ja musiikkikustantajia.
GEMA vei asian Münchenin tuomioistuimeen marraskuussa 2024, ja varsinainen kanne jätettiin tammikuussa 2025 . Järjestön mukaan Suno oli käyttänyt, tallentanut ja toisintanut sen edustamien oikeudenhaltijoiden musiikkia ilman lisenssiä tai korvauksia. Tapauksessa käsiteltiin kuutta yksilöityä kappaletta, joihin kuului myös Boney M:n ”Rasputin” .
Tuomioistuimen ratkaisu perustui useaan toisiinsa liittyvään tekijänoikeudelliseen arvioon Saksan tekijänoikeuslain (UrhG) nojalla.
Käytännössä ratkaisu tarkoittaa, ettei kaupallinen tekoälypalvelu voi tuomioistuimen tämänhetkisen tulkinnan mukaan vedota pelkästään siihen, että musiikki oli alun perin vapaasti kuunneltavissa verkossa.
Münchenin tuomioistuin määräsi Sunon:
Suno on ilmoittanut olevansa eri mieltä ratkaisusta ja aikovansa valittaa Münchenin ylempään alueelliseen tuomioistuimeen . Päätös ei siis välttämättä ole vielä oikeusprosessin viimeinen sana.
Suno-tapaus on GEMA:n toinen merkittävä voitto Münchenissä tekoäly-yhtiötä vastaan. Sama tuomioistuin katsoi 11. marraskuuta 2025, että OpenAI rikkoi Saksan tekijänoikeuslakia käyttämällä suojattuja laulunsanoja ChatGPT:n kouluttamiseen ilman lisenssiä .
OpenAI-tapauksessa tuomioistuin katsoi, että sekä laulunsanojen sisällyttäminen koulutusaineistoon että niiden pysyvä muistuminen mallissa voivat muodostaa tekijänoikeudellisesti merkityksellisen toisinnon. Se ei hyväksynyt Saksan tekijänoikeuslain tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen soveltamista, koska generatiivinen malli ei ainoastaan analysoi aineistoa hetkellisesti vaan voi säilyttää sitä mallin sisäisessä rakenteessa .
Suno-ratkaisu vahvistaa tätä oikeuslinjaa musiikin osalta. Sillä voi olla vaikutusta myös tekstiä, kuvia ja videota tuottaviin tekoälymalleihin, jos niiden koulutuksessa käytetyn suojatun aineiston katsotaan tallentuvan malliin vastaavalla tavalla.
Saksalainen ratkaisu on osa laajempaa kiistaa, jota käydään myös Yhdysvaltojen liittovaltion tuomioistuimissa.
Recording Industry Association of America (RIAA) nosti kesäkuussa 2024 kanteet Sunoa ja Udiota vastaan Sony Musicin, Universal Music Groupin ja Warner Music Groupin puolesta . Yhdysvalloissa oikeustapaukset ovat kuitenkin edenneet eri suuntaan kuin Saksassa:
Yhdysvaltojen fair use -oppi sallii tietyissä tilanteissa tekijänoikeudella suojatun aineiston käytön esimerkiksi muuntavaan tarkoitukseen. Suno on myöntänyt, että suojattuja äänitteitä sisältyi sen koulutusaineistoon, mutta väittää tuotosten olevan muuntavia eivätkä ne sen mukaan korvaa alkuperäistä musiikkia . Saksassa vastaava puolustus ei toistaiseksi ole menestynyt samalla tavalla.
Münchenin ratkaisu korostaa Euroopan ja Yhdysvaltojen erilaista oikeudellista kehystä.
Saksan lähestymistavassa tekijänoikeudella suojatun musiikin käyttäminen kaupallisen generatiivisen tekoälymallin koulutukseen ilman lupaa voidaan katsoa tekijänoikeusloukkaukseksi. Tuomioistuimen mukaan Saksan tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva poikkeus (§ 44b UrhG) ei kata tällaista käyttöä, jos malli pysyvästi muistaa suojattua aineistoa . Myös niin sanottuihin vastuuvapaus- tai safe harbor -perusteisiin nojaaminen hylättiin .
Yhdysvalloissa keskiössä on 17 U.S.C. § 107:n mukainen fair use -arviointi. Siinä punnitaan muun muassa käytön tarkoitusta, alkuperäisen teoksen luonnetta, käytetyn aineiston määrää ja vaikutusta alkuperäisen teoksen markkinoihin. Suno-tapauksissa tästä ei ole vielä annettu asiaperusteista tuomiota.
Suno voi joutua maksamaan Saksassa huomattavia korvauksia. Lisäksi yhtiön on selvitettävä palvelunsa tulot ja mahdollisesti rakennettava koulutusprosessinsa uudelleen . Jos GEMA:n ohjelmistoon kuuluvia teoksia ei voida käyttää, Sunon vaihtoehtoina ovat käytännössä lisenssin hankkiminen tai mallien kouluttaminen uudelleen ilman kyseistä aineistoa.
Molemmat vaihtoehdot voivat olla kalliita ja vaikuttaa palvelun toimintaan tai tuotosten laatuun. Valitus puolestaan pitää oikeudellisen tilanteen epävarmana vielä kuukausien ajan.
Ratkaisu vahvistaa alan siirtymää malliin, jossa tekoälypalvelut hankkivat koulutusaineiston käyttöön nimenomaiset lisenssit. Warnerin ja Sunon sekä Universalin ja Udioon liittyvät sopimukset osoittavat yhden mahdollisen suunnan: niin sanotut lisensoidut tai rajatut ”aitaukset”, joissa käytettävä aineisto on ennalta hyväksytty .
GEMA on viestinyt odottavansa tekoälymusiikkipalveluilta lisenssineuvotteluja . Jos Münchenin oikeuslinja saa laajempaa tukea, pelkän verkosta kerätyn aineiston varaan rakennettujen palvelujen liiketoimintamalli voi vaikeutua olennaisesti.
Münchenin tuomioistuimen perusteluja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös kuvien, tekstin ja videon generatiivista tekoälyä koskevissa oikeusjutuissa. Erityisen merkittävä on ajatus, että mallin koulutus ja suojatun teoksen sisäinen muistuminen eivät ole vain teknisiä välivaiheita, vaan voivat synnyttää tekijänoikeudellisesti merkityksellisiä toisintoja.
Ratkaisu voi myös vahvistaa eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen asemaa ja vaikuttaa siihen, miten EU:n tekoälysäädöksen tekijänoikeuksia ja koulutusaineistoja koskevia avoimuusvelvoitteita pannaan käytäntöön.
Münchenin tuomioistuimen viesti tekoälymusiikkialalle on selvä: suojattujen kappaleiden käyttäminen kaupallisen musiikkimallin kouluttamiseen ei automaattisesti muutu sallituksi vain siksi, että kappaleet ovat saatavilla verkossa tai että lopullinen tekoälytuotos ei kuulosta täsmälleen alkuperäiseltä.
Sunon valitus ja Yhdysvaltojen keskeneräiset oikeusjutut ratkaisevat, kuinka laajaksi tämä linja lopulta muodostuu. Toistaiseksi GEMA:n Münchenissä saavuttamat voitot kuitenkin vahvistavat oikeudenhaltijoiden asemaa ja lisäävät painetta rakentaa tekoälymusiikkia lisensoidun aineiston varaan.