Myös Jordania raportoi droneiskuista. Niiden epäiltiin liittyvän Iranin tukemiin irakilaisryhmiin . Amman on lisäksi vaatinut Irakia estämään aseellisia ryhmiä käyttämästä Irakin aluetta naapurimaihin kohdistuviin iskuihin .
Saudi-Arabia on puolestaan painostanut Bagdadia ryhtymään toimiin, jotta Irakin aluetta ei käytettäisi hyökkäysten laukaisualustana .
Reutersin 30. heinäkuuta julkaisemien tietojen mukaan Jemenin Iran-mieliset huthit osallistuivat Saudi-Arabiaan kohdistuneisiin iskuihin Irakin alueelta yhdessä Iranin kanssa liittoutuneiden irakilaisten aseellisten ryhmien kanssa. Tiedot perustuivat Saudi-Arabian ja sen alueellisten kumppaneiden arvioihin sekä kahden alueellisen virkamiehen kertomuksiin .
Kyse olisi merkittävästä muutoksesta aiempaan yhteistyöhön verrattuna. Huthien ja irakilaisten ryhmien yhteydet ovat lähteiden mukaan ulottuneet poliittisesta ja viestinnällisestä yhteistyöstä sotilaalliseen, logistiseen ja tiedustelutoimintaan .
The Nationalin haastatteleman asiantuntijan mukaan huthit ovat ylläpitäneet Irakissa teknisten neuvonantajien ryhmiä, jotka ovat auttaneet paikallisia aseellisia ryhmiä erityisesti risteilyohjusten käytössä . Joidenkin arvioiden mukaan Iranin islamilainen vallankumouskaarti eli IRGC on valvonut osaa operaatioista .
Lähteissä on kuitenkin eroja, eikä kaikkia yksityiskohtia ole vahvistettu julkisesti. Varmaa on, että Irakin asema Iranin liittolaisverkoston keskeisenä toiminta- ja kuljetusalueena on herättänyt kasvavaa huolta .
Saudi-Arabia on lähteiden mukaan valmistellut laajaa sotilasoperaatiota huthien asemia vastaan Jemenissä. Suunnitelmiin saattaa kuulua merellisiä toimia ja mahdollisesti maahyökkäys Keski-Jemenissä, mutta operaatioiden yksityiskohdista ei ole virallista vahvistusta .
Taustalla on huthien ilmoittama merisaarto ja uhka Punaisenmeren liikenteelle. Huthijohtaja Abdul-Malik al-Houthi uhkasi Saudi-Arabiaa ”täydellä eskalaatiolla” vain tunteja ennen kuin Riad ilmoitti uudesta meripuolustusaloitteesta .
Saudi-Arabia ilmoitti 30. heinäkuuta suunnitelmasta perustaa Multinational Maritime Defense Alliance -niminen monikansallinen meripuolustusliittouma. Sen tavoitteena olisi turvata merenkulku, kansainväliset kauppareitit ja energiakuljetukset Punaisellamerellä, Bab al-Mandabin salmessa ja Adeninlahdella .
Riadin järjestämään kokoukseen osallistui edustajia 43 maasta ja Euroopan unionista. Saudi-Arabia esitti toimivansa liittouman perustajana, johtavana maana ja päämajan isäntänä . Erillisten tietojen mukaan noin 50 maata oli kutsuttu mukaan, ja ainakin 13–14 valtiota ilmaisi tukensa aloitteelle .
Liittouma on Saudi-Arabialle myös tapa suojata öljyn vientireittejä tilanteessa, jossa huthien iskut ovat uhanneet Punaisenmeren kautta kulkevaa liikennettä. Sen lopullinen kokoonpano ja käytännön toimintamalli olivat vielä heinäkuun lopussa avoinna .
Yhdysvaltain Keski-Aasian joukkojen komentokeskus (CENTCOM) ja Saudi-Arabian asevoimat ilmoittivat 28. heinäkuuta tehneensä täsmäiskuja Iranin tukemien ryhmien kohteisiin Itä-Irakissa. Kohteina oli logistiikka- ja asevarastoja, joita Yhdysvaltain mukaan käytettiin droneiskuihin Yhdysvaltain joukkoja ja Saudi-Arabian energiainfrastruktuuria vastaan .
Yhdysvaltain armeijan mukaan iskuja edelsi yli 30 Iranin vallankumouskaartin ohjaamaa dronehyökkäystä 72 tunnin aikana . Irakin kansan mobilisaatiojoukot eli PMF, useita Iran-mielisiä aseellisia ryhmiä kokoava organisaatio, ilmoittivat iskujen tappaneen ainakin 20 jäsentä seitsemässä maakunnassa. Lisäksi kymmeniä ihmisiä haavoittui .
Yhdysvallat ja Saudi-Arabia sanoivat toimineensa vastauksena Saudi-Arabian öljykohteisiin kohdistuneisiin iskuihin . Julkisesti ilmoitettu yhteisoperaatio merkitsi uutta askelta konfliktissa, sillä Saudi-Arabia osallistui nyt suoraan iskuihin Irakin alueella .
Irakin pääministeri Ali al-Zaidi kutsui koolle kansallisen turvallisuusneuvoston hätäkokouksen. Irakin johto tuomitsi Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian iskut ”räikeänä suvereniteetin loukkauksena” ja varoitti, että tilanne voi johtaa ”suureen virhearvioon” .
PMF ja muut irakilaiset aseelliset ryhmät puolestaan kutsuivat iskuja ”vaaralliseksi eskalaatioksi” . Bagdad joutuu tasapainoilemaan kahden paineen välillä: sen on puolustettava alueellista suvereniteettiaan, mutta samalla estettävä Iran-mielisiä ryhmiä käyttämästä Irakia naapurimaihin kohdistuvien iskujen tukialueena.
Iranin vallankumouskaarti ilmoitti 29. heinäkuuta laukaisseensa ballistisia ohjuksia kohti Muwaffaq Salti -lentotukikohtaa ja Yhdysvaltain CENTCOMin esikuntaa Jordaniassa. Iran kuvasi iskuja vastaukseksi Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian iskuihin Irakissa .
Yhdysvallat kertoi torjuneensa hyökkäyksen. Tapahtumien tarkka aikajärjestys suhteessa Irakiin tehtyihin iskuihin ei ollut kaikilta osin selvillä . Jordanian joutuminen mukaan tapahtumaketjuun korostaa konfliktin leviämisriskiä: iskujen kohteiksi tai niiden reiteille ovat joutuneet jo useat valtiot, vaikka ne eivät kaikki ole suoraan osapuolina sodassa.
Saudi-Arabia joutuu nyt vastaamaan uhkiin useasta suunnasta: Iranista, Irakissa toimivista Iran-mielisistä ryhmistä ja Jemenin huthien hallitsemilta alueilta . Huthien ja irakilaisten ryhmien mahdollinen operatiivinen yhteistyö voi helpottaa ohjusten, droonien, asiantuntemuksen ja tiedustelutiedon siirtämistä alueen eri rintamien välillä .
Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian iskut ovat puolestaan vetäneet Irakin entistä suoremmin konfliktiin ja antaneet irakilaisryhmille uuden perustelun aseellisen toimintansa jatkamiselle . Samalla Saudi-Arabian meriliittouma ja mahdollinen uusi sotilasoperaatio Jemenissä voivat avata merelle ja maalle uusia rintamia.
Alueelliset viranomaiset ovatkin varoittaneet, että vastaiskujen ketju voi muuttua hallitsemattomaksi laajemmaksi sodaksi .