Nousun ytimessä oli helpotus tekoälyosakkeissa. Microsoftin ja Amazonin vahvat neljännesvuositulokset palauttivat hetkeksi uskoa siihen, että teknologiayhtiöiden valtavat tekoälyinvestoinnit voivat todella kasvattaa pilvipalveluiden ja muun liiketoiminnan tuottoja . Markkinoita vauhdittivat lisäksi siruosakkeiden raju palautuminen, aiemman romahduksen jälkeen tehdyt tappioiden kattamiset, Japanin keskuspankin odotettu korkopäätös ja viranomaisten toimet jenin tukemiseksi.
Sijoittajien keskeinen huoli oli ollut, ovatko Microsoftin, Amazonin ja muiden teknologiayhtiöiden tekoälyyn käyttämät valtavat pääomat riittävän kannattavia. Microsoft raportoi 29. heinäkuuta odotuksia paremmasta tuloksesta ja liikevaihdosta, ja Amazonin 30. heinäkuuta julkaistut luvut puolestaan helpottivat epäilyksiä tekoälyinvestointien tuotoista .
Microsoftin osake nousi seuraavassa kaupankäynnissä yli 16 prosenttia. Amazon kallistui noin 5–6 prosenttia, ja sen osake kävi tuloksen jälkeen myös tätä korkeammalla . Yhtiöiden tulokset nostivat Yhdysvaltojen teknologiafutuureja ja loivat vahvan lähtökohdan Aasian markkinoiden avautumiselle.
Tulokset olivat markkinoille tärkeä testi: sijoittajat eivät seuranneet pelkästään tämänhetkisiä voittoja, vaan ennen kaikkea pilvipalveluiden kasvua ja sitä, miten yhtiöt perustelevat tulevat tekoälyinvestointinsa .
Korean markkinoilla vaikutus näkyi kaikkein voimakkaimmin. Muistisirujen valmistaja SK Hynix nousi peräti 30 prosenttia ja Samsung Electronics 27 prosenttia. Molemmat nousut olivat poikkeuksellisen suuria, ja yhtiöt nostivat yhdessä koko Kospi-indeksiä jyrkästi .
Nousu seurasi Yhdysvaltojen puolijohdeosakkeiden voimakasta palautumista. Philadelphian puolijohdeindeksi nousi perjantaina noin 8 prosenttia, mikä vahvisti odotuksia siitä, että tekoälyn vaatima laskentateho ja muistisirujen kysyntä pysyvät vahvoina . Luottamusta tuki myös SK Groupin hallituksen puheenjohtajan Chey Tae-wonin harvinainen SK Hynix -osakkeiden osto .
Kospi-indeksin päivänsisäinen nousu oli niin voimakas, että markkinoilla käynnistyi niin kutsuttu sidecar-mekanismi eli johdannaiskaupan tilapäinen rajoitus, jolla pyritään rauhoittamaan poikkeuksellisen nopeita liikkeitä .
Japanin keskuspankki Bank of Japan piti ohjauskoron ennallaan 1,0 prosentissa, kuten markkinoilla laajalti odotettiin. Päätös tehtiin äänin 8–1; yksi neuvoston jäsen olisi nostanut koron 1,25 prosenttiin .
Keskuspankki antoi samalla aiempaa haukikkaamman viestin. Se varoitti, että pohjainflaatio saattaa ylittää 2 prosentin tavoitteen syyskuusta alkaen. Tämä viittasi siihen, että koronnostot voivat jatkua myöhemmin, vaikka tällä kertaa korkoa ei muutettu .
Odotusten mukainen päätös poisti japanilaisosakkeilta yhden lyhyen aikavälin epävarmuustekijän. Se ei kuitenkaan ratkaissut jenin heikkouteen liittyviä ongelmia.
Japanin viranomaisten kerrottiin tehneen torstai-iltana New Yorkin markkinoilla valuuttaintervention, jossa ostettiin jeniä ja myytiin dollareita. Kyseessä oli ensimmäinen tällainen toimi kolmeen kuukauteen sen jälkeen, kun jeni oli heikentynyt lähes 40 vuoden pohjille .
Dollari oli käynyt noin 160,175 jenissä, mutta interventio nosti jenin arvoa 2,4 prosenttia – valuutan suurin yhden päivän nousu sitten tammikuun 2023 . Vahvistuminen jäi kuitenkin osittain lyhytaikaiseksi, ja jeni joutui uudelleen paineeseen sen jälkeen, kun Bank of Japan piti koron ennallaan .
Valuuttamarkkinoiden hetkellinen rauhoittuminen helpotti yhtä Japanin osakkeisiin kohdistunutta painetta. Jenin liikkeet ovat tärkeitä myös siksi, että ne vaikuttavat vientiyhtiöiden kilpailukykyyn ja sijoittajien riskinottohaluun.
Rallin suuruudesta huolimatta analyytikot suhtautuivat tilanteeseen varovasti. Kyse oli ennen kaikkea voimakkaasta helpotusrallista ja teknisestä palautumisesta historiallisen myynnin jälkeen – ei vielä todisteesta siitä, että markkinoiden perustavanlaatuinen huoli olisi kadonnut .
Perjantain tapahtumien tärkein viesti oli siis kaksijakoinen. Microsoftin ja Amazonin tulokset palauttivat uskoa tekoälyn kysyntään, ja ylilyöty myynti synnytti voimakkaan vastareaktion. Silti avoimeksi jäi, tuottavatko tekoälyn infrastruktuuriin käytetyt jättimäiset summat odotetut tuotot – ja onko tekoälyyn liittyvä markkinavolatiliteetti todella saavuttanut lakipisteensä .