Luvut kertovat ennen kaikkea siitä, kuinka paljon tekoäly vaatii fyysistä infrastruktuuria: palvelimia, verkkolaitteita, muistipiirejä ja valtavia datakeskuksia. Samalla ne nostavat esiin kysymyksen siitä, milloin investoinnit alkavat tuottaa rahaa samassa mittakaavassa.
Amazon käytti toisella neljänneksellä pääomainvestointeihin peräti 53 miljardia dollaria, 69 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin . Investointitahti käänsi yhtiön viimeisten 12 kuukauden vapaan kassavirran ensimmäistä kertaa vuosiin negatiiviseksi: lukema oli –7,6 miljardia dollaria. Vuotta aiemmin kassavirta oli vielä 18,2 miljardia dollaria plussalla .
Kassavirran heikkenemisestä huolimatta liiketoiminta kasvoi vahvasti. Amazonin liikevaihto nousi toisella neljänneksellä 200,6 miljardiin dollariin, 20 prosenttia vuodentakaisesta . Pilvipalveluyksikkö AWS:n liikevaihto kasvoi 37 prosenttia 42,2 miljardiin dollariin – nopeinta tahtia 18 neljännekseen .
Amazonin nettotulos nousi 62,6 miljardiin dollariin, mutta lukuun sisältyi 53,4 miljardin dollarin liiketoiminnan ulkopuolinen voitto, joka liittyi yhtiön Anthropic-sijoitukseen .
Yhtiö nosti myös vuoden 2026 investointiennustettaan 20 miljardilla dollarilla 220 miljardiin dollariin. Perusteluksi mainittiin muun muassa muistipiirien jyrkästi nousseet hinnat .
Alphabetin toisen neljänneksen pääomainvestoinnit nousivat ennätykselliseen 44,9 miljardiin dollariin, noin kaksinkertaisiksi viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna .
Yhtiön liiketoiminta tuotti operatiivista kassavirtaa 39,1 miljardia dollaria, mutta investoinnit olivat tätä suuremmat. Seurauksena vapaa kassavirta painui 5,9 miljardia dollaria miinukselle – ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun Alphabet listautui pörssiin vuonna 2004 .
Alphabet nosti vuoden 2026 investointiennustettaan 195–205 miljardiin dollariin, kun aiempi vaihteluväli oli 180–190 miljardia . Google Cloudin liikevaihto kasvoi samaan aikaan 82 prosenttia 24,8 miljardiin dollariin, mutta sijoittajien huomio kiinnittyi ennen kaikkea kassavirran historialliseen käänteeseen . Osakekurssi koki raportin jälkeen heikoimman päivänsä yli vuoteen .
Metan kokonaiskulut nousivat toisella neljänneksellä 55 prosenttia vuodentakaisesta, ja yhtiön voitto laski 14 prosenttia, kun tekoälyinvestoinnit painoivat kannattavuutta .
Yhtiö nosti vuoden 2026 pääomainvestointien ennusteen alarajan vähintään 130 miljardiin dollariin. Huhtikuussa alaraja oli 125 miljardia dollaria, joten uudeksi vaihteluväliksi tuli 130–145 miljardia dollaria .
Metan osake laski noin viisi prosenttia jälkikaupankäynnissä tulosjulkistuksen jälkeen . Laajemmin tarkasteltuna osake oli raportin yhteydessä noin seitsemän prosentin laskussa neljänneksen aikana, kun sijoittajat hermoilivat sekä tulosta että menojen kasvua.
Raporttien mukaan Metan sisällä on myös epäilty, eteneekö niin sanotun agenttisen tekoälyn kehitys odotetulla vauhdilla. Osa tiimeistä on pohtinut, rakentuuko datakeskuskapasiteettia nopeammin kuin tuotteille syntyy todellista kysyntää. Erityisesti itsenäisesti toimivien tekoälyagenttien ei vielä kerrota tuottavan merkittävää liikevaihtoa tai käyttäjien sitoutumista [threadMessages].
Microsoftin toisen neljänneksen pääomainvestoinnit kasvoivat niin ikään 69 prosenttia vuodentakaisesta, kertoo New York Times laajemmassa menokehitystä käsittelevässä raportissaan .
Yhtiö piti vuoden 2026 investointiohjeistuksensa noin 190 miljardissa dollarissa, mikä ylittää selvästi analyytikoiden aiemmat arviot. Talousjohtaja Amy Hoodin mukaan noin 25 miljardia dollarista liittyy muistipiirien ja muiden komponenttien kallistumiseen .
Microsoftin osake oli noin 15 prosenttia vuoden alusta, mikä kuvastaa sijoittajien luottamusta yhtiön kykyyn muuttaa tekoälypalvelut liikevaihdoksi. Markkinareaktio poikkesi Amazonin, Metan ja Googlen ympärillä nähdystä epävarmuudesta: Microsoftin kohdalla suuret menot nähtiin toistaiseksi paremmin perusteltuina kaupallistamisen näkökulmasta.
Yhtiöiden yhteenlasketut vuoden 2026 pääomainvestoinnit ovat nousemassa noin 700–725 miljardiin dollariin, mikä tarkoittaa 77 prosentin kasvua vuoden 2025 noin 410 miljardista dollarista .
Vuosien 2026–2027 yhteenlaskettu tekoäly- ja datakeskusinvestointien määrä on arvioitu noin 1,5 biljoonaan dollariin . Goldman Sachsin aiempi viiden vuoden ennuste neljälle niin sanotulle hyperscaler-yhtiölle – suurille pilvipalvelujen tarjoajille – oli 5,3 biljoonaa dollaria. Ennuste kattaa laskentatehon lisäksi datakeskukset ja energian .
Kyse ei siis ole vain ohjelmistokehityksestä. Yhtiöt rakentavat samanaikaisesti kapasiteettia, jonka pitää palvella tekoälymalleja vuosia eteenpäin. Tämä tekee investointipäätöksistä pitkäkestoisia ja virhearvioinneista kalliita.
Markkinat eivät suhtautuneet yhtiöiden menoihin samalla tavalla:
Amazonin kohdalla vahva AWS-kasvu auttoi tasapainottamaan negatiivisen kassavirran herättämää huolta.
Analyytikot ovat nostaneet esiin niin sanotun kehärahoituksen riskin. Tekoälyinfrastruktuurin raha voi kiertää pienen yhtiöjoukon sisällä, kun pilvipalveluyhtiöt ostavat toisiltaan siruja, palveluja ja laskentakapasiteettia. Yhden yhtiön liikevaihto voi tällöin näkyä toisen yhtiön investointina [threadMessages].
Neljän yhtiön taseen ulkopuolisten vastuiden ja operatiivisten leasing-sitoumusten yhteismääräksi on arvioitu noin 1,65 biljoonaa dollaria. Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, kuinka paljon velkavipua investointibuumin taustalla todella on [threadMessages].
Pilvipalvelujen kasvu on vahvaa, mutta sijoittajat kysyvät, pysyykö se pääomainvestointien kiihtyvän tahdin mukana. Jos laskentakapasiteettia rakennetaan liian nopeasti suhteessa asiakkaiden kysyntään, tuotto sijoitettua dollaria kohti voi jäädä odotettua pienemmäksi [threadMessages].
Q2 2026 oli käännekohta. Big Techin tekoälyrakentaminen ei ole enää vain kunnianhimoinen kasvuhanke, vaan taloudelliselta mittakaavaltaan historiallinen sitoumus.
Amazonin ja Googlen vapaan kassavirran samanaikainen painuminen negatiiviseksi on merkittävä signaali. Jopa maailman rahakkaimpiin kuuluvat teknologiayhtiöt joutuvat käyttämään kassansa – ja mahdollisesti lisäämään rahoitusta – pysyäkseen mukana tekoälykilvassa.
Seuraavat kaksi vuotta ratkaisevat, muuttuuko noin 1,5 biljoonan dollarin infrastruktuuripanos tehokkaaksi liiketoiminnaksi vai jääkö osa siitä yli rakennetuksi kapasiteetiksi. Toistaiseksi yhtiöt ostavat aikaa ja laskentatehoa. Sijoittajat odottavat näyttöä siitä, että niiden avulla syntyy myös vastaava määrä tuottoa.