Julkaisu horjutti oletusta, jonka mukaan edistynein tekoäly vaatii väistämättä valtavia pääomia ja suurimmat mahdolliset sirut. Yhdysvaltalaisen teknologiasektorin osakkeet laskivat rajusti, ja esimerkiksi NVIDIAn osake putosi noin 20 prosenttia. Nasdaq Composite -indeksin markkina-arvosta katosi yli biljoona dollaria yhden päivän aikana 27. tammikuuta 2025 .
DeepSeekin merkitys ei kuitenkaan rajoitu osakemarkkinoihin. Kun tehokkaan mallin painot voidaan julkaista vapaasti ladattaviksi, kehittäjät voivat rakentaa sen päälle omia sovelluksiaan, hienosäätää mallia ja ajaa sitä omissa palvelimissaan. Näin mallin tarjoajalle jää aiempaa pienempi mahdollisuus hallita koko arvoketjua.
Kiinan avoimien mallien nousu näkyy erityisen selvästi Hugging Facessa, joka on kehittäjien käyttämä mallien jakelu- ja yhteistyöalusta. Alibaba Qwen ohitti Metan Llaman maailman ladatuimpana suurten kielimallien perheenä vuonna 2025 .
Elokuun 2024 ja elokuun 2025 välisenä aikana kiinalaisten avointen mallien kehittäjät vastasivat 17,1 prosentista kaikista Hugging Facen latauksista. Yhdysvaltalaisten kehittäjien osuus oli 15,8 prosenttia . Mallien jatkokehityksessä ero oli vielä suurempi: Qwenin arvioitiin olevan pohjana noin 40 prosentille uusista Hugging Facessa julkaistuista hienosäädetyistä malleista .
Kyse ei ole enää muutamasta yksittäisestä haastajasta. Ainakin tusina kiinalaista organisaatiota tuottaa nyt kärkitasoisia avoimien painojen malleja. Mukana ovat DeepSeekin, Alibaban ja Moonshot AI:n lisäksi muun muassa Baidu, ByteDance ja Z.ai .
Kustannus- ja suorituskykyero on tehnyt kiinalaisista malleista kiinnostavia myös Yhdysvalloissa. CNBC:n mukaan kiinalaiset mallit ovat kasvattaneet suosiotaan yhdysvaltalaisyrityksissä, koska ne ovat kaventaneet suorituskykyeroa yhdysvaltalaisiin kilpailijoihin nähden ja pysyneet samalla selvästi halvempina .
Yhdysvaltalaisiin startupeihin sijoittavan Andreessen Horowitzin osakas arvioi, että noin 80 prosenttia yhdysvaltalaisista startupeista käyttää kiinalaisia perusmalleja omien, liiketoimintaan sovitettujen mallien kehittämiseen . Myös suuret yritykset ovat hyödyntäneet niitä: Airbnb on käyttänyt Alibaban Qweniä asiakaspalveluchatboteissa sen alhaisten kustannusten ja johtavien yhdysvaltalaisten mallien kanssa vertailukelpoisten kykyjen vuoksi .
Käyttöönotto ei silti ole kaikkialla yhtä laajaa. Menlo Venturesin vuoden 2025 yrityskäyttöä koskevan arvion mukaan avoimien mallien osuus yritysten käytössä laski 19 prosentista 11 prosenttiin. Llaman kehityksen hidastuminen oli yksi tekijä, vaikka kiinalaisten mallien suosio startupeissa kasvoi .
| Mittari | Tulos |
|---|---|
| Kiinalaisten avoimien mallien osuus Hugging Facen latauksista, elokuu 2024–elokuu 2025 | 17,1 %; yhdysvaltalaisten kehittäjien osuus 15,8 % |
| Qwen ja Llama Hugging Facessa | Qwen ohitti Llaman ladatuimpana kielimalliperheenä vuonna 2025 |
| DeepSeek R1:n koulutuskustannus verrattuna yhdysvaltalaiseen verrokkiin | Noin 5,5 miljoonaa dollaria vastaan 80–100 miljoonaa dollaria |
| Yritysten avointen mallien käyttö Yhdysvalloissa | Laski 19 prosentista 11 prosenttiin vuonna 2025 |
| Kiinalaiset kärkitasoisten avointen mallien tuottajat | Ainakin tusina organisaatiota |
| Yhdysvaltalaisten startupien arvioitu kiinalaisten perusmallien käyttö | Noin 80 prosentin arvio yhden pääomasijoittajan mukaan |
Kiinan mallien kustannusetua koskevaan kertomukseen liittyy tärkeä varaus. Yhdysvaltain standardointi- ja teknologiainstituutin NISTin CAISI-arvio syyskuulta 2025 totesi, että paras yhdysvaltalainen malli suoriutui DeepSeek V3.1 -mallia paremmin lähes kaikissa tutkituissa testeissä. Arvion mukaan DeepSeekin käyttö saattoi vastaavalla suorituskyvyllä tulla jopa kalliimmaksi: yhdysvaltalainen verrokkimalli maksoi keskimäärin 35 prosenttia vähemmän 13 suorituskykymittarin kokonaisuudessa .
Siksi latausmäärät ja mallien näkyvyys eivät yksin kerro niiden todellisesta yrityskäytöstä. Stanford HAI on huomauttanut, että loppukäyttäjien ja yritysten todellista käyttöönottoa on vaikea mitata luotettavasti . Kiinalaisten mallien vahvuus on ennen kaikkea niiden laaja jakelu, muokattavuus ja usein matala hinta — ei se, että ne voittaisivat kaikki vertailut kaikissa käyttötapauksissa.
Kilpailupaine on vaikuttanut myös yhdysvaltalaisten yhtiöiden tuotestrategiaan. OpenAI julkaisi vuonna 2025 ensimmäisen avoimen mallinsa kuuteen vuoteen suoraan kiinalaisten avointen painojen mallien aiheuttaman paineen keskellä . Trumpin hallinto on lisäksi kannustanut useampia yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä julkaisemaan avoimia malleja .
Muutos on merkittävä, koska Yhdysvaltain johtava tekoälyliiketoiminta on pitkälti perustunut suljettuihin malleihin ja keskitettyihin palveluihin. Avoimien mallien julkaiseminen voi kasvattaa ekosysteemiä ja kehittäjien määrää, mutta samalla se voi heikentää mallien suoraa kaupallista yksinoikeutta.
Trumpin hallinnon sisällä ei ole syntynyt yksimielisyyttä siitä, miten kiinalaisten tekoälymallien nousuun pitäisi vastata. Valtiovarainministeri Scott Bessent ja Valkoisen talon tiede- ja teknologiapolitiikan toimiston johtaja Michael Kratsios ovat esittäneet toisistaan poikkeavia näkemyksiä, eikä yhteistä linjaa ole julkistettu .
Osa hallinnosta on ajanut käytännössä kieltoja kiinalaisille avoimien painojen malleille. Axiosin mukaan pöydällä on ollut mahdollisuus kieltää kehittyneimmät kiinalaiset mallit kokonaan, mikä voisi vahvistaa OpenAI:n ja Anthropic-yhtiön asemaa . Politicon haastattelemien lähteiden mukaan näin laajaa ehdotusta ei kuitenkaan tuolloin ollut vakavasti valmisteltu .
Kesäkuussa 2026 kauppaministeriö määräsi Anthropic-yhtiön keskeyttämään uusimpien Fable 5- ja Mythos 5 -malliensa käyttöoikeuksia vain päiviä niiden julkaisun jälkeen. Toiminta perustui vientivalvontaan ja vaati vientilupia . Tapaus osoitti, että Yhdysvalloissa mallien saatavuutta voidaan tarkastella kansallisen turvallisuuden ja vientisääntöjen kautta, ei vain teknologiatuotteina.
Yhdysvaltain teknologiayritykset eivät kuitenkaan ole yksimielisesti sulkemassa avoimia malleja. NVIDIA, Microsoft, Meta, Palantir ja yli 20 muuta yritystä julkaisivat 24. heinäkuuta 2026 yhteisen kirjeen, jossa ne kehottivat päättäjiä välttämään ennenaikaisia rajoituksia avoimien painojen tekoälymalleille .
Yritykset varoittivat, että liian laajat kiellot voisivat tukahduttaa kilpailua tai siirtää innovaatiota ulkomaille. Samalla ne voisivat ohjata käyttäjiä entistä enemmän kiinalaisten järjestelmien pariin . Teknologiayhtiöiden huoli on siis kaksijakoinen: kiinalaismallit haastavat niiden markkina-asemaa, mutta niiden rajoittaminen voisi samalla tehdä yhdysvaltalaisista yrityksistä vähemmän kilpailukykyisiä.
Myös Kiina harkitsee, pitäisikö kehittyneimpien malliensa ulkomaista käyttöä rajoittaa. Reutersin mukaan viranomaiset ovat keskustelleet asiasta Alibaban, ByteDancen ja Z.ai:n kanssa. Pohdinta koskee myös sellaisia huippumalleja, joita ei ole vielä julkaistu .
Mahdollinen päätös merkitsisi, että sekä Washington että Peking pitäisivät kehittyneitä tekoälymalleja strategisina kansallisina voimavaroina, joiden kansainvälistä leviämistä voidaan säädellä. Avoimien painojen alkuperäinen idea — mahdollisimman laaja pääsy malleihin — törmäisi tällöin suurvaltapolitiikan rajoihin.
Yhdysvaltalaiset viranomaiset ja jotkut Piilaakson vaikuttajat ovat väittäneet, että kiinalaisia avoimia malleja on niin sanotusti distilloitu yhdysvaltalaisista malleista. Distilloinnilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että uuden mallin kehityksessä olisi hyödynnetty kilpailijan mallin tuottamia vastauksia tavalla, jota kriitikot pitävät käytännössä teknologian varastamisena .
Kratsios väitti 22. heinäkuuta 2026, että hallinnolla on tietoa Moonshot AI:n käyttäneen Anthropicin Fable-mallista distilloitua aineistoa K3-mallinsa kehittämiseen. Hänen mukaansa kyse olisi yhdysvaltalaisen omistusteknologian varastamisesta . Yhdysvaltain viranomaiset ovat lisäksi syyttäneet kiinalaisia tekoälytoimijoita vientivalvonnan rikkomisesta . Väitteet ovat osa kiistaa, jonka yksityiskohdista ja todisteista ei ole muodostunut osapuolten yhteistä arviota.
Yhdysvaltain edistyneitä tekoälysiruja koskevat vientirajoitukset ovat kaventaneet kiinalaisten laboratorioiden pääsyä laskentatehoon. Samalla ne ovat kannustaneet laboratorioita kehittämään menetelmiä, joilla kärkitasoisia tuloksia saavutetaan pienemmällä ja heikommalla laitteistolla .
Brookingsin analyytikot ovat arvioineet, etteivät rajoitukset ole katkaisseet niitä kannustimia, jotka ajavat Kiinan tekoälykehitystä eteenpäin . Rajoitukset voivat siis hidastaa laskentatehon saatavuutta, mutta ne eivät välttämättä estä tehokkuuden, optimoinnin ja avoimen yhteistyön kautta syntyvää kehitystä.
Yhdysvaltain ja Kiinan talous- ja turvallisuussuhteita seuraavan USCC-komission maaliskuussa 2026 julkaisema raportti kuvaa Kiinan strategiaa ”kahden silmukan” mallina .
Ensimmäinen on digitaalinen silmukka: avoimet mallijulkaisut ja niiden laaja käyttö kartuttavat kehittäjien kokemusta, käyttötapauksia ja dataa. Toinen on fyysinen silmukka: mallien käyttöönotto teollisuudessa, robotiikassa ja muissa fyysisen maailman sovelluksissa tuottaa lisää dataa, joka puolestaan auttaa kehittämään parempia malleja.
Yhdysvaltain vientirajoitukset kohdistuvat pääasiassa digitaaliseen silmukkaan eli kehittyneiden sirujen saatavuuteen. Raportin mukaan ne eivät yhtä hyvin tavoita fyysistä silmukkaa, jossa Kiinan laaja teollinen pohja voi tuottaa dataa ja käytännön kokemusta mallien käyttöönotosta .
Yhdysvaltain ja Kiinan välinen tekoälyn turvallisuutta koskeva vuoropuhelu on jo valmiiksi hauras. IP-varkauksia ja vientivalvonnan rikkomuksia koskevat syytökset voivat vaikeuttaa sitä entisestään .
Avoimien painojen malleihin on myös vaikeampi rakentaa keskitettyjä suojakaiteita, koska käyttäjät voivat ladata ja käyttää niitä omilla palvelimillaan. Reutersin mukaan tämä lisää huolta mallien turvallisuudesta ja valvonnasta, etenkin jos kehityksen painopiste on nopeassa skaalaamisessa eikä turvallisuustestauksessa .
Kiinan avoimet tekoälymallit eivät ole osoittaneet, että yhdysvaltalaiset mallit olisivat kaikissa testeissä vanhentuneita tai että kiinalainen teknologia olisi aina halvempaa. Ne ovat kuitenkin rikkoneet tärkeän oletuksen: edistynein tekoäly ei välttämättä vaadi suljettua järjestelmää ja satojen miljoonien dollarien investointeja.
Seurauksena OpenAI on joutunut avaamaan osan strategiastaan, yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt lobbaavat avoimien mallien puolesta ja Washington keskustelee kielloista. Peking puolestaan pohtii, pitäisikö omien huippumalliensa ulkomaille pääsyä rajoittaa.
Ratkaisu — Yhdysvaltain mahdolliset kiellot, Kiinan vientirajoitukset tai molemmat — vaikuttaa siihen, jääkö tekoäly avoimeksi maailmanlaajuiseksi kehittäjäekosysteemiksi vai jakautuuko se kahteen toisistaan erilliseen teknologia-alueeseen.