Ohjus oli osa Venäjän yhtä suurimmista Ukrainan vastaisista ilmaiskuista. Yön aikana Venäjä laukaisi 74 ohjusta, ja iskuissa kuoli Ukrainassa ainakin kahdeksan ihmistä .
Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi, että kaikki saatavilla olevat merkit viittaavat venäläiseen Kh-101-risteilyohjukseen. Hänen mukaansa ohjus oli todennäköisesti venäläinen ja siinä oli taistelukärki . Puolan varapuolustusministeri Cezary Tomczyk vahvisti asian ”täydellä vastuulla” ja totesi, että kyseessä oli venäläinen risteilyohjus, joka voi kantaa myös ydinkärkeä .
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha kuvasi tapausta ”hirvittäväksi todellisuudeksi”. Hänen mukaansa venäläinen risteilyohjus oli tunkeutunut Naton ilmatilaan, minkä vuoksi liittolaisten on vahvistettava ilmapuolustustaan .
Viranomaisten nopea ja yksiselitteinen arvio erosi marraskuun 2022 Przewodówin tapauksesta. Tuolloin Ukrainasta laukaistu ilmatorjuntaohjus osui Puolassa sijaitsevaan kylään, ja ohjuksen alkuperästä sekä vastuusta syntyi diplomaattinen kiista. Nyt Puolan ja Ukrainan viranomaiset katsoivat heti, että kyse oli venäläisestä ohjuksesta .
Tusk kuvasi yötä Puolan ilmapuolustukselle vaikeaksi. Hän sanoi hallituksen arvioivan nopeasti mahdollisuutta siirtää Ukrainalle lisää Patriot-ilmatorjuntajärjestelmien torjuntaohjuksia . Kyse ei ollut vielä lopullisesta päätöksestä, vaan lupauksesta tarkastella lisäapua mahdollisimman pian.
Tusk perusteli asiaa Puolan kansallisella turvallisuudella: mitä paremmin Ukraina pystyy torjumaan Venäjän ohjuksia, sitä pienempi riski on, että harhautuvat ohjukset päätyvät Puolan alueelle .
Puola oli jo aiemmin heinäkuussa ilmoittanut siirtäneensä Ukrainalle viisi PAC-3 MSE -torjuntaohjusta Patriot-järjestelmiin. Siirto tehtiin Naton ja Yhdysvaltain pyynnöstä .
Ukraina tarjosi Puolalle apua ohjuksen putoamispaikan tutkimiseen. Ukrainalainen ohjusasiantuntija matkusti Puolaan auttamaan paikallisia tutkijoita ohjustyypin tunnistamisessa ja tapahtumien kulun analysoinnissa . Heinäkuun 30. päivän tietojen mukaan asiantuntija osallistui jo tutkintaan .
Yhteistyö oli Ukrainalle luonteva tapa tukea tutkintaa, sillä maa on joutunut analysoimaan Venäjän käyttämiä ohjuksia jatkuvasti sodan aikana. Lopulliset tutkintajohtopäätökset olivat kuitenkin Puolan viranomaisten vastuulla.
Ohjus putosi Puolaan vain päivä sen jälkeen, kun Tusk ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasivat Lublinissa 29. heinäkuuta. Jo tapaamisen keskiössä olivat puolustusyhteistyö, Ukrainan kaupunkien suojaaminen Venäjän ilmaiskuilta ja ohjuspuolustus .
Zelenskyi oli paluumatkalla Washingtonista, jossa hän oli tavannut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin. Lublinissa johtajat käsittelivät lisäksi maiden historiallista vuoropuhelua, puolalaisia investointeja Ukrainaan sekä Puolassa asuvien ukrainalaisten turvallisuutta .
Seuraavan yön tapahtumat konkretisoivat suoraan sen uhan, josta johtajat olivat keskustelleet: Venäjän ohjus päätyi Ukrainan sijasta Naton jäsenmaan alueelle. Siksi Tusk liitti Patriot-ohjusten mahdollisen lisäsiirron välittömästi Puolan omaan turvallisuuteen .