Ukraina on perustellut iskuja väitteellä, että Wildberries tukee Venäjän sotaponnisteluja. Wildberries on Venäjän suurin verkkokauppayhtiö, ja sen kautta kulkee Reutersin mukaan yli 20 miljoonaa tilausta päivässä . Iskut ovat siten osuneet suoraan kuluttajatalouden näkyvään infrastruktuuriin.
Kommersantin tietojen mukaan Wildberries etsii Kazakstanista noin 100 000 neliömetriä varastotilaa ja olisi valmis vuokraamaan käytännössä kaiken maassa vapaana olevan modernin varastokapasiteetin . Yksi lehden lähde kuvasi yhtiön olevan valmis ottamaan käyttöön "kaikki saatavilla olevat varastot Kazakstanissa" .
Tavoite ei kuitenkaan ole helppo. Kazakstanissa oli vuoden 2025 lopussa noin 1,9 miljoonaa neliömetriä modernia logistiikkatilaa, josta vain 5,8 prosenttia oli vapaana . Vuoden 2026 puoliväliin mennessä modernin varastotilan kokonaismäärä oli kasvanut arviolta 2,4 miljoonaan neliömetriin, mutta tarjonta oli edelleen niukkaa. Yhdessäkään Kazakstanin varastokeskuksessa ei tällä hetkellä ole vapaana Wildberriesin tavoittelemaa 100 000 neliömetrin kokonaisuutta .
Wildberriesillä on Kazakstanissa ennestään noin 50 000 neliömetriä logistiikkatilaa kahdeksassa varastossa ja lajittelukeskuksessa . Lisäksi yhtiö rakentaa Almatyyn yli 100 000 neliömetrin jakelukeskusta ja Astanaan 160 000 neliömetrin logistiikkakeskusta, jonka on määrä valmistua vuonna 2027 .
Kreml on myöntänyt tilanteen olevan vaikea. Tiedottaja Dmitri Peskov sanoi 21. heinäkuuta, että ongelmat koskevat sekä yhtiötä että pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille iskuista on aiheutunut tappioita .
Öljyinfrastruktuuriin kohdistunut kampanja on ollut vielä laajempi. Ukrainalaiset droonit ovat iskeneet Venäjän öljynjalostamoihin vuoden 2026 alusta lähtien vähintään 194 kertaa. Toukokuussa kirjattiin 16 iskua, joka oli vuoden vilkkain kuukausi . Kesäkuun loppuun mennessä kahdeksan Venäjän kymmenestä suurimmasta jalostamosta oli tiettävästi vaurioitunut .
Kansainvälinen energiajärjestö IEA varoitti jo loppuvuodesta 2025, että drooni-iskut painaisivat Venäjän jalostamoiden tuotantotahtia ainakin vuoden 2026 puoliväliin saakka . Venäjän puolustusministeriön mukaan iskut olivat heinäkuun alussa leikanneet jalostuskapasiteettia noin 42,74 prosenttia ennakoidusta kokonaiskapasiteetista .
Heinäkuuhun mennessä bensiinin tuotanto oli pudonnut noin 65 prosenttiin kauden keskimääräisestä tasosta . CNN:n analyysin mukaan lähes kaikilla Venäjän 83 alueella oli pulaa bensiinistä tai toimitushäiriöitä, ja monet huoltoasemat olivat ottaneet käyttöön säännöstelyn .
Kriisi alkoi näkyä ensin Venäjän miehittämällä Krimillä toukokuussa. Alueella julistettiin poikkeustila, ja 21. kesäkuuta bensiinin myynti yleisölle kiellettiin . Sen jälkeen ongelmat levisivät koko Venäjän laajuudelle, kaikkien maan 11 aikavyöhykkeen alueille .
Seurauksena on ollut tuntikausien jonoja huoltoasemille, asemien sulkemisia ja ainakin kaksi raportoitu kuolemantapausta . Guardian kuvasi polttoainekriisiä yhdeksi sodan näkyvimmistä tavallisen venäläisen arkeen kohdistuneista häiriöistä .
Polttoaineen saatavuudesta on tullut myös poliittinen ongelma. Putinin kannatus laski kesäkuun lopulla alimmalle tasolleen kahdeksaan vuoteen . Valtiollinen VTsIOM-mielipidemittaus osoitti toisen peräkkäisen viikkolaskun heinäkuun alussa, samalla kun tyytymättömyys presidenttiin lisääntyi .
Heinäkuun puolivälissä Kremlin kanssa työskentelevän FOM-säätiön mittauksessa Putinin kannatus putosi viidellä prosenttiyksiköllä yhdessä viikossa: 71 prosentista 66 prosenttiin . Kyse oli jyrkimmästä viikkolaskusta sitten täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen vuonna 2022 . Presidenttiin tyytymättömien osuus nousi 16 prosenttiin, korkeimmalle tasolle sodan alkamisen jälkeen .
Useat mittaukset viittaavat siihen, että polttoainekriisi oli laskun tärkein taustatekijä. Bensiinin puute nousi kansalaisten tärkeimmäksi huolenaiheeksi jo toisena peräkkäisenä viikkona . Riippumaton venäläinen tutkiva media Agentstvo raportoi, että useimmille venäläisille viikon merkittävin tapahtuma oli bensiinipula ja polttoaineen kallistuminen .
VTsIOMin 12. heinäkuuta päättyneen mittausjakson mukaan Putinin kannatus oli laskenut neljäntenä peräkkäisenä viikkona 65,1 prosenttiin, alimmalle tasolleen täysimittaisen sodan alkamisen jälkeen . Presidentin toimintaan tyytymättömien osuus oli 23,4 prosenttia .
Tapahtumaketju öljysektorilla on tiivistettynä seuraava:
Ukrainan drooni-iskut öljynjalostamoihin → jalostuskapasiteetin ja bensiinintuotannon lasku → pula ja säännöstely lähes kaikilla Venäjän alueilla → kasvava tyytymättömyys ja Putinin kannatuksen lasku.
Wildberriesin kohdalla ketju on toinen:
Iskut varastoihin → Venäjän suurimman verkkokaupan logistiikan häiriöt → kiireellinen tarve löytää korvaavaa varastotilaa Kazakstanista.
Molemmat kehityskulut etenevät samanaikaisesti heinäkuussa 2026. Öljynjalostamoiden vauriot heijastuvat suoraan ihmisten liikkumiseen ja arjen kustannuksiin, kun taas Wildberriesin varastopalot häiritsevät yritysten, myyjien ja kuluttajien välistä toimitusketjua. Sodan vaikutukset tulevat näin näkyviksi yhä useammalle venäläiselle – sekä huoltoaseman jonossa että verkkokauppatilauksen toimituksessa .