Madridin tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia eli EBITDA oli ennätykselliset 287,4 miljoonaa euroa, 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verojen jälkeen voittoa kertyi 26,3 miljoonaa euroa, mikä merkitsi seuralle 24. peräkkäistä voitollista kautta ja 26. peräkkäistä vuotta, jonka tulos jäi plussalle.
Lukujen kiinnostavin piirre on niiden ajoitus: Real Madrid onnistui kasvattamaan tulojaan pokaalittoman kauden jälkeen. Se kertoo siitä, että seuran talous nojaa nykyisin aiempaa vähemmän yksittäisen kauden urheilulliseen menestykseen.
Santiago Bernabéun uudistus on ollut Real Madridin taloudellisen harppauksen keskeinen moottori. Stadionin tuotot nousivat kaudella 2025–26 363 miljoonaan euroon, mikä on 107 prosenttia enemmän kuin kaudella 2018–19 ennen remontin vaikutuksia.
Uudistettu stadion ei tuota rahaa vain ottelupäivinä:
Remontin kustannuksiksi on arvioitu noin 1,6 miljardia dollaria, mutta seura pyrkii muuttamaan investoinnin jatkuvaksi tulovirraksi. Stadionin on arvioitu tuottavan noin 29 prosenttia seuran kokonaistuloista ja keskimäärin noin miljoona euroa päivässä.
Real Madridin liiketoiminnan tuotot ovat kasvaneet kauden 2018–19 757 miljoonasta eurosta 1,221 miljardiin euroon kaudella 2025–26. Kasvua on kertynyt yhteensä 61 prosenttia.
Stadionin lisäksi toinen suuri tulonlähde on kaupallinen toiminta. Markkinointi- ja sponsorointitulot nousivat samassa ajassa 296 miljoonasta eurosta 539 miljoonaan euroon, mikä merkitsee 82 prosentin kasvua. Kaudella 2025–26 markkinointitulot kasvoivat vielä kuusi prosenttia uusien kumppanuuksien ja uusittujen sponsorisopimusten tukemina.
Tämän mittakaavan ansiosta Real Madridin vuotuinen liikevaihto ylitti myös Dallas Cowboysin, jonka tuloiksi on arvioitu noin 1,1 miljardia dollaria. Vertailu ei ole täysin yksi yhteen, sillä urheilulajien ja tilinpäätösten rakenteet eroavat toisistaan, mutta se havainnollistaa Madridin asemaa globaalissa urheilubisneksessä.
Real Madrid käyttää pelaajiensa palkkoihin enemmän kuin lähes mikään muu jalkapalloseura. Capologyn tietoihin perustuvien toimialaarvioiden mukaan vuosittainen palkkasumma on noin 293 miljoonaa euroa, Euroopan korkeimpia.
Pelkkä palkkasumman suuruus ei kuitenkaan kerro koko kuvaa. Olennaista on, kuinka suuren osuuden palkat muodostavat tuloista. Real Madridin palkkojen ja liikevaihdon suhteeksi on arvioitu noin 44 prosenttia, mikä on matalin suhde maailman kymmenen suurimman palkkabudjetin seurojen joukossa. Luku perustuu toimialan arvioihin, ei seuran täydelliseen kausikohtaiseen palkkaerittelyyn.
Käytännössä suuri liikevaihto antaa Madridille enemmän liikkumavaraa kuin pienemmille kilpailijoille. Seura voi maksaa huippupelaajille korkeita palkkoja ilman, että palkkakulut kasvavat yhtä hallitsemattomaksi osaksi kokonaistuloja.
Vertailu Barcelonaan korostaa eroa. Barcelonan palkkakulujen osuus tuloista on arvioitu noin 60–70 prosenttiin tai tätä korkeammaksi, ja seura on joutunut toimimaan La Ligan palkkakaton asettamissa rajoissa.
Real Madridin etu ei perustu yhteen temppuun. Se rakentuu useasta toisiaan vahvistavasta tekijästä:
Seuralla on silti merkittäviä menoja. Kauden 2025–26 uusiin pelaajahankintoihin käytettiin 161 miljoonaa euroa, ja palkkakulut kasvoivat kauden ensimmäisellä puoliskolla selvästi edellisvuodesta.
Siksi ennätys ei tarkoita, etteikö Real Madrid käyttäisi rahaa. Pikemminkin se osoittaa, että seura pystyy rahoittamaan erittäin kalliin joukkueen aiempaa suuremmalla ja monipuolisemmalla tulopohjalla.
Real Madridin ennätys syntyy tilanteessa, jossa Euroopan jalkapallon taloudellinen jakautuminen kärjistyy. Suurimmat kaupalliset brändit ja rikkaimpien sarjojen seurat pystyvät kasvattamaan tulojaan stadionien, sponsoroinnin ja kansainvälisen näkyvyyden avulla. Monien keskikokoisten seurojen tulot taas ovat riippuvaisempia televisio- ja kilpailutuloista, joiden kasvu ei ole yhtä nopeaa.
Real Madridin tapauksessa Bernabéu on muuttanut kotikentän strategiseksi talousvaraksi. Kun stadion tuottaa myös silloin, kun joukkue ei pelaa tai voita, seura saa taloudellisen puskurin, johon harvalla kilpailijalla on vastaavaa pääsyä.