Öljy-yhtiöt, tankkerien operaattorit ja raaka-aineiden kauppiaat keskeyttivät lähes poikkeuksetta raakaöljyn, polttoaineiden ja nesteytetyn maakaasun kuljetukset Hormuzin kautta . Heinäkuun alussa tankkeriliikenne oli Reutersin mukaan lähes pysähdyksissä: yhtenä päivänä salmen läpi kulki vain kaksi tankkeria .
Hormuzinsalmi on kapea meriväylä Persianlahden ja Omaninlahden välillä. Sen kautta kulkee normaalisti noin 20 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, eli noin viidennes maailman öljytarjonnasta . Siksi paikallinen turvallisuuskriisi heijastuu nopeasti kuljetuksiin, vakuutusmaksuihin ja energian hintoihin eri puolilla maailmaa.
Kun kaupallinen liikenne Hormuzissa tyrehtyi, suuri osa aluksista alkoi kiertää Hyväntoivonniemen kautta. Reitti lisää yhteen matkaan noin 10–14 päivää . Lisäkustannuksia syntyy muun muassa polttoaineesta, miehistön työajasta, alusten pidemmästä sitoutumisesta ja satamamaksuista.
Kriisin suurin yllätys on kuitenkin nähty merivakuutuksissa. Hormuzin kautta kulkevien alusten sotariskivakuutusten hinnat nousivat ennen kriisiä olleesta 0,125 prosentista aluksen rungon arvosta 7,5–10 prosenttiin heinäkuun 2026 loppuun mennessä . Hyvin suurelle raakaöljytankkerille eli VLCC-alukselle tämä voi tarkoittaa 2–10 miljoonan dollarin vakuutuslaskua yhdestä matkasta .
Hyväntoivonniemen kiertäminen puolestaan lisää yhden matkan käyttökuluja arviolta 810 000–990 000 dollaria . Summa on huomattava, mutta monissa tapauksissa se jää silti pienemmäksi kuin Hormuzin ylitykseen liittyvä sotariskivakuutus. Käytännössä turvallisempi ja pidempi reitti on muuttunut taloudellisesti järkevämmäksi vaihtoehdoksi.
Sisämaavaltio Moldova on riippuvainen tuontidieselistä erityisesti maataloudessa ja liikenteessä. Maa reagoi kriisiin jo maaliskuussa.
Viranomaisten mukaan kaupallisten dieselvarastojen kattavuus putosi kesäkuun lopun 17,6 päivästä vain 6,9 päivään. Lisäksi 53 huoltoasemalta oli loppunut diesel . Pääministeri Vasily Tofan kuvasi toimia ennaltaehkäiseviksi eikä paniikin aiheeksi, mutta paikalliset puutteet olivat jo todellisia ja levisivät .
Moldovan parlamentti hyväksyi toukokuussa ensimmäisessä käsittelyssä lakiesityksen kansallisista öljytuotteiden hätävarastoista. Suunnitelma kattaisi bensiinin, dieselin, kerosiinin, raskaan polttoöljyn ja nestekaasun, ja tavoitteena olisi vähintään 90 päivän varasto .
Uusi-Seelanti käynnisti 27. maaliskuuta 2026 Fuel Response Plan 2026 -suunnitelmansa eli kansallisen polttoaineen häiriötilannekehyksen . Nelivaiheinen malli muistuttaa rakenteeltaan maan koronapandemian aikaista hälytystasojärjestelmää.
Uusi-Seelanti on pysynyt vaiheessa 1 suunnitelman käyttöönotosta lähtien. Viranomaisten mukaan polttoaineen saatavuus on vakaa ja varastot riittävät . Huhtikuussa maalla oli varastokattavuutta 56 päivää bensiinille, 45 päivää dieselille ja 47 päivää lentopolttoaineelle .
Toukokuussa hallitus kuitenkin siirsi polttoaineen priorisointijärjestelmien suunnitellun käyttöönoton vaiheesta 3 vaiheeseen 4. Tämä oli varotoimi, ei päätös siirtää koko maata neljänteen vaiheeseen .
Vaiheiden muuttamisesta päättää Fuel Security Ministerial Oversight Group -niminen ministeritason valvontaryhmä. Se arvioi muun muassa toimittajamaiden jalostamoiden vientirajoituksia, kansallisten varastojen muutoksia, toimitustilausten täyttymistä, vähimmäisvarastointivelvoitteita, Australian politiikkamuutoksia ja Kansainvälisen energiajärjestön mahdollisia ohjeita .
Hormuzin samanaikainen häiriö ja jo aiemmin heikentynyt Bab el-Mandebin salmen liikenne ovat paljastaneet, kuinka haavoittuvia kapeisiin meriväyliin nojaavat toimitusketjut ovat. Kun kaksi keskeistä reittiä on yhtä aikaa riskialtis, alukset joutuvat kiertämään pidempiä matkoja, polttoaineenkulutus kasvaa ja satamien ruuhkat leviävät uusille alueille .
Kriisi on lisännyt kiinnostusta Atlantin altaan raakaöljyn ja öljytuotteiden toimittajiin. Näitä ovat esimerkiksi Yhdysvaltain Persianlahden rannikko, Länsi-Afrikka ja Pohjanmeren tuotantoalueet . Samalla vaihtoehtoisille jalostuskeskuksille ja monipuolisemmille hankintareiteille on tullut aiempaa suurempi strateginen merkitys.
Middle East Freight Report -raportin mukaan Hyväntoivonniemen kautta kiertävät kontti- ja irtolastialukset ovat lisänneet maailmanlaajuisesti ruuhkia, polttoaineenkulutusta ja satamien aikatauluhäiriöitä . Vaikutus ei siis rajoitu öljyyn: pidemmät merimatkat voivat heijastua laajemmin tavarakuljetusten kustannuksiin ja toimitusvarmuuteen.
Saatavilla olleessa aineistossa ei ollut riittävää suoraa näyttöä seuraavista kysymyksistä:
Yleinen markkinamekanismi viittaisi näissäkin tapauksissa nousupaineeseen, jos raakaöljyn, rahdin ja vakuutusten kustannukset kasvavat. Näiden maiden ja TTF-markkinan tarkkoja paikallisia hintavaikutuksia ei kuitenkaan voitu vahvistaa haetuista lähteistä. Siksi niitä ei pidä esittää tässä artikkelissa varmistettuina kriisin seurauksina.