Trump sanoi BBC:n haastattelussa heinäkuussa 2025 luottavansa Putinista kysyttäessä ”lähes kehenkään” . Vuoteen 2026 mennessä hän kuvaili itseään julkisesti ”pettyneeksi” . Muutos vaikuttaa lähteiden perusteella ennen kaikkea käytännölliseltä, ei henkilökohtaiselta välirikolta: Trump on sanonut Putinille haluavansa sodan loppuvan ja vedonnut Venäjän valtaviin tappioihin. Länsimaisten arvioiden mukaan Venäjän tappiot ovat nousseet noin 1,4 miljoonaan .

Mitkä lupaukset jäivät toteutumatta?

Yksityisten keskustelujen tarkkaa sanamuotoa ei ole kerrottu julkisuuteen. Useat raportit kuitenkin kuvaavat Putinin luvanneen nopeaa sotilaallista voittoa, joka jäi kerta toisensa jälkeen saavuttamatta . Trumpin odotusten voidaan tiivistää liittyneen kolmeen asiaan:

• Ukrainan nopeaan sotilaalliseen romahtamiseen. Trump odotti Venäjän voittavan nopeasti. Ukraina piti kuitenkin asemansa ja teki tehokkaita vastaiskuja, muun muassa lennokki-iskuja Venäjän öljynjalostamoihin ja satamiin .
• Nopeaan, Venäjän ehdoille rakentuvaan ratkaisuun. Trump tavoitteli sodalle nopeaa päätöstä, mutta heinäkuussa 2026 Putin torjui edelleen kehotukset rauhanneuvotteluihin Kiovan kanssa. Kremlin lähteiden mukaan Venäjä pikemminkin vahvisti päätöstään jatkaa taistelua .
• Henkilökohtaisten suhteiden muuttumiseen konkreettiseksi edistykseksi. Trumpin ja Putinin tapaaminen Alaskassa elokuussa 2025 synnytti odotuksia etenemisestä, mutta näkyviä tuloksia ei seurannut . Venäjän presidentin avustajan myöhemmin esittämän kuvauksen mukaan Moskova odottaa nyt ”voittoa, ei sopimuksia” .

Trumpin arvio Ukrainasta muuttui

Trumpin suhtautuminen Ukrainaan ja sen presidenttiin Volodymyr Zelenskyihin on kääntynyt huomattavasti. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi julkisesti, että Trump uskoi Valkoiseen taloon palatessaan Ukrainan häviävän .

Käänne näyttää syntyneen taistelukentältä saadun näytön ja diplomatian yhteisvaikutuksesta. Ukraina on osoittanut pystyvänsä vastarintaan ja toteuttamaan epäsymmetrisiä lennokki-iskuja Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan . Eurooppalaisten liittolaisten tukema tapaaminen Zelenskyin kanssa G7-huippukokouksessa Ranskassa kesäkuussa 2026 auttoi muuttamaan Trumpin arviota .

Heinäkuun lopulla raportit kertoivat Trumpin olevan vaikuttunut ukrainalaisten sitkeydestä ja luoneen toimivat suhteet Zelenskyihin . Wall Street Journalin lähteiden mukaan hän suhtautuu nyt Ukrainan kykyyn jatkaa vastarintaa selvästi suopeammin kuin kautensa alussa .

Muutos ei kuitenkaan vielä tarkoita, että Yhdysvaltain politiikka olisi muuttunut pysyvästi tai että rauhansopimus olisi lähellä. Se kertoo ennen kaikkea siitä, että Ukrainan sotilaallinen kestävyys on muuttanut Trumpin laskelmaa.

Ilmarauha on vasta ehdotus

Yhdysvaltalaiset ja ukrainalaiset viranomaiset ovat heinäkuun 2026 lopulla keskustelleet osittaisesta ilmarauhasta. Ajatuksena olisi lopettaa ilmaiskut ainakin rajatuksi ajaksi ja käyttää sitä osana uutta yritystä käynnistää rauhanneuvottelut Venäjän kanssa .

Tilanne on tällä hetkellä seuraava:

• Zelenskyin ja Trumpin tapaaminen Washingtonissa: Zelenskyi tapasi Trumpin 28. heinäkuuta 2026, ja ilmarauhaehdotus oli keskustelujen keskeisiä aiheita .
• Kremlin varauksellinen kanta: Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi ehdotuksesta kommentoimisen olevan ”ennenaikaista”. Hän kuvasi tietoja lehtijutuiksi, ei viralliseksi ehdotukseksi .
• Washingtonin diplomaattinen linja: Ulkoministeri Marco Rubio tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin 23. heinäkuuta Manilassa ASEAN-kokouksen yhteydessä. Rubion mukaan Yhdysvallat on valmis rakentavaan rooliin, mutta nopeaa sopimusta ei ole näköpiirissä. Diplomatia vaatii hänen mukaansa pitkäjänteistä työtä ja uusia ideoita .
• Venäjä näyttää yhä valmistautuvan jatkamaan sotaa: Reutersin haastattelemien Kremlin-lähteiden mukaan Putin saattaa pikemminkin kiihdyttää sotaa kuin neuvotella. Ukrainan iskut Venäjän energiainfrastruktuuriin ovat niiden mukaan jopa koventaneet Kremlin linjaa .

Mitä seuraavaksi?

Ilmarauha ei ole vielä Moskovalle virallisesti esitetty sopimus, eikä Kreml ole osoittanut hyväksyvänsä sitä. Kyse on toistaiseksi Washingtonin ja Kiovan välisestä valmistelusta, jonka tarkoituksena olisi testata, voisiko rajattu tauko ilmaiskuissa avata tien laajemmille neuvotteluille.

Rubion varoitus on siksi olennainen: diplomatialla ei tällä hetkellä ole nopeaa reittiä läpimurtoon. Trumpin pettymys Putiniin on muuttanut Yhdysvaltain presidentin arviota sodan osapuolista, mutta se ei vielä yksin riitä taivuttamaan Venäjää neuvottelupöytään.

Trump sanoi BBC:n haastattelussa heinäkuussa 2025 luottavansa Putinista kysyttäessä ”lähes kehenkään” . Vuoteen 2026 mennessä hän kuvaili itseään julkisesti ”pettyneeksi” . Muutos vaikuttaa lähteiden perusteella ennen kaikkea käytännölliseltä, ei henkilökohtaiselta välirikolta: Trump on sanonut Putinille haluavansa sodan loppuvan ja vedonnut Venäjän valtaviin tappioihin. Länsimaisten arvioiden mukaan Venäjän tappiot ovat nousseet noin 1,4 miljoonaan .

Mitkä lupaukset jäivät toteutumatta?

Yksityisten keskustelujen tarkkaa sanamuotoa ei ole kerrottu julkisuuteen. Useat raportit kuitenkin kuvaavat Putinin luvanneen nopeaa sotilaallista voittoa, joka jäi kerta toisensa jälkeen saavuttamatta . Trumpin odotusten voidaan tiivistää liittyneen kolmeen asiaan:

• Ukrainan nopeaan sotilaalliseen romahtamiseen. Trump odotti Venäjän voittavan nopeasti. Ukraina piti kuitenkin asemansa ja teki tehokkaita vastaiskuja, muun muassa lennokki-iskuja Venäjän öljynjalostamoihin ja satamiin .
• Nopeaan, Venäjän ehdoille rakentuvaan ratkaisuun. Trump tavoitteli sodalle nopeaa päätöstä, mutta heinäkuussa 2026 Putin torjui edelleen kehotukset rauhanneuvotteluihin Kiovan kanssa. Kremlin lähteiden mukaan Venäjä pikemminkin vahvisti päätöstään jatkaa taistelua .
• Henkilökohtaisten suhteiden muuttumiseen konkreettiseksi edistykseksi. Trumpin ja Putinin tapaaminen Alaskassa elokuussa 2025 synnytti odotuksia etenemisestä, mutta näkyviä tuloksia ei seurannut . Venäjän presidentin avustajan myöhemmin esittämän kuvauksen mukaan Moskova odottaa nyt ”voittoa, ei sopimuksia” .

Trumpin arvio Ukrainasta muuttui

Trumpin suhtautuminen Ukrainaan ja sen presidenttiin Volodymyr Zelenskyihin on kääntynyt huomattavasti. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi julkisesti, että Trump uskoi Valkoiseen taloon palatessaan Ukrainan häviävän .

Käänne näyttää syntyneen taistelukentältä saadun näytön ja diplomatian yhteisvaikutuksesta. Ukraina on osoittanut pystyvänsä vastarintaan ja toteuttamaan epäsymmetrisiä lennokki-iskuja Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan . Eurooppalaisten liittolaisten tukema tapaaminen Zelenskyin kanssa G7-huippukokouksessa Ranskassa kesäkuussa 2026 auttoi muuttamaan Trumpin arviota .

Heinäkuun lopulla raportit kertoivat Trumpin olevan vaikuttunut ukrainalaisten sitkeydestä ja luoneen toimivat suhteet Zelenskyihin . Wall Street Journalin lähteiden mukaan hän suhtautuu nyt Ukrainan kykyyn jatkaa vastarintaa selvästi suopeammin kuin kautensa alussa .

Muutos ei kuitenkaan vielä tarkoita, että Yhdysvaltain politiikka olisi muuttunut pysyvästi tai että rauhansopimus olisi lähellä. Se kertoo ennen kaikkea siitä, että Ukrainan sotilaallinen kestävyys on muuttanut Trumpin laskelmaa.

Ilmarauha on vasta ehdotus

Yhdysvaltalaiset ja ukrainalaiset viranomaiset ovat heinäkuun 2026 lopulla keskustelleet osittaisesta ilmarauhasta. Ajatuksena olisi lopettaa ilmaiskut ainakin rajatuksi ajaksi ja käyttää sitä osana uutta yritystä käynnistää rauhanneuvottelut Venäjän kanssa .

Tilanne on tällä hetkellä seuraava:

• Zelenskyin ja Trumpin tapaaminen Washingtonissa: Zelenskyi tapasi Trumpin 28. heinäkuuta 2026, ja ilmarauhaehdotus oli keskustelujen keskeisiä aiheita .
• Kremlin varauksellinen kanta: Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi ehdotuksesta kommentoimisen olevan ”ennenaikaista”. Hän kuvasi tietoja lehtijutuiksi, ei viralliseksi ehdotukseksi .
• Washingtonin diplomaattinen linja: Ulkoministeri Marco Rubio tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin 23. heinäkuuta Manilassa ASEAN-kokouksen yhteydessä. Rubion mukaan Yhdysvallat on valmis rakentavaan rooliin, mutta nopeaa sopimusta ei ole näköpiirissä. Diplomatia vaatii hänen mukaansa pitkäjänteistä työtä ja uusia ideoita .
• Venäjä näyttää yhä valmistautuvan jatkamaan sotaa: Reutersin haastattelemien Kremlin-lähteiden mukaan Putin saattaa pikemminkin kiihdyttää sotaa kuin neuvotella. Ukrainan iskut Venäjän energiainfrastruktuuriin ovat niiden mukaan jopa koventaneet Kremlin linjaa .

Mitä seuraavaksi?

Ilmarauha ei ole vielä Moskovalle virallisesti esitetty sopimus, eikä Kreml ole osoittanut hyväksyvänsä sitä. Kyse on toistaiseksi Washingtonin ja Kiovan välisestä valmistelusta, jonka tarkoituksena olisi testata, voisiko rajattu tauko ilmaiskuissa avata tien laajemmille neuvotteluille.

Rubion varoitus on siksi olennainen: diplomatialla ei tällä hetkellä ole nopeaa reittiä läpimurtoon. Trumpin pettymys Putiniin on muuttanut Yhdysvaltain presidentin arviota sodan osapuolista, mutta se ei vielä yksin riitä taivuttamaan Venäjää neuvottelupöytään.