Big Techin taseiden ulkopuolinen tekoälyvelka kasvaa biljoonaluokkaan

Luvut eivät ole täysin keskenään vertailukelpoisia: arviot perustuvat eri ajankohtiin ja siihen, mitä rahoitusinstrumentteja laskelmiin sisällytetään. Kyse ei myöskään aina ole kirjanpidollisesti suorasta velasta, vaan velkaa muistuttavista tulevista maksuista, takuista ja vuokrasitoumuksista.

Mitä ”shadow borrowing” tarkoittaa?

Kansainvälinen järjestelypankki BIS kutsui ilmiötä maaliskuun 2026 Quarterly Review -katsauksessaan nimellä shadow borrowing, jonka voi suomentaa varjolainaamiseksi. Sillä tarkoitetaan järjestelyjä, jotka ovat taloudelliselta vaikutukseltaan velan kaltaisia, mutta jäävät suurelta osin yhtiön varsinaisen taseen ulkopuolelle .

Tyypillisessä mallissa teknologiayhtiö pitää vain vähemmistöosuuden datakeskuksesta. Erillinen yhteisyritys tai erityisyhtiö hankkii ja rakentaa keskuksen velkarahoituksella. Teknologiayhtiö sitoutuu puolestaan pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen, laskentakapasiteetin ostoon tai energiakustannuksiin ja saattaa lisäksi antaa takauksia .

Näin suuri kertaluonteinen investointi muuttuu useiden vuosien käyttömenoiksi. Taloudellinen riski ei katoa, mutta se ei näy samalla tavalla yhtiön perinteisissä velkaluvuissa.

Viisi rahoitustapaa, joilla kustannuksia siirretään taseen ulkopuolelle

1. Erityisyhtiöt ja Metan Beignet-rakenne

Meta käytti erityisyhtiöön eli SPV:hen perustuvaa rakennetta 27,3 miljardin dollarin Hyperion-tekoälydatakeskuksessa Louisianassa. Lokakuussa 2025 hanke siirrettiin Blue Owl Capitalin kanssa perustettuun yhteisyritykseen. Meta jäi 20 prosentin omistajaksi, kun taas Blue Owlin rahastot omistivat 80 prosenttia Beignet Investor LLC -holdingyhtiön kautta .

Järjestelyyn perustettiin tiettävästi seitsemän Delawareen rekisteröityä yhtiötä, joiden nimessä esiintyy sana ”Beignet” . Meta kirjasi hankkeeseen liittyväksi sijoituksekseen noin 2,37 miljardia dollaria, kun taas noin 25 miljardin dollarin rahoitus jäi yhtiön taseen ulkopuolelle . Metan tilintarkastaja Ernst & Young nosti esiin huolen järjestelyn kirjanpitokäsittelystä .

BIS:n kuvaamassa mallissa teknologiayhtiö sitoutuu pitkäaikaisiin vuokriin tai ostamaan etukäteen sovitun määrän laskentakapasiteettia. Se voi myös taata osan maksuista. Käytännössä investointikulu muuttuu vuokrakuluiksi ja muiksi juokseviksi maksuiksi .

2. Rahoitusleasing: Microsoftin 62,9 miljardia dollaria

Microsoft raportoi 62,9 miljardia dollaria rahoitusleasingvelkoja vuoden 2026 kolmannen neljänneksen yhteydessä. Summa sisältyi ”muihin velkoihin” eikä erottunut yhtiön pitkäaikaisesta velasta omana pääeränään .

Microsoftin vuoden 2025 tilinpäätöksessä kaikkien vuokraan liittyvien velvoitteiden, laskennalliset korot mukaan lukien, bruttomäärä oli 178,7 miljardia dollaria . Lisäksi vielä alkamattomien datakeskusvuokrasopimusten arvo oli 196,6 miljardia dollaria .

Rahoitusleasing muistuttaa taloudelliselta sisällöltään omaisuuden ostamista: käyttäjä sitoutuu pitkäaikaisiin maksuihin, vaikka rakennus tai laitteisto ei olisi sen omistuksessa samalla tavalla kuin tavanomaisessa hankinnassa.

3. Luottotakaukset: Googlen 43,8 miljardia dollaria

Alphabet, Googlen emoyhtiö, on antanut 43,8 miljardin dollarin edestä luottotakauksia. Niissä yhtiö lupaa kattaa muiden omistamien datakeskusten vuokramaksuja, jos alkuperäinen vuokralainen ei pysty maksamaan .

Alphabet kirjasi näiden sitoumusten käyväksi arvoksi vain 815 miljoonaa dollaria . Lisäksi yhtiöllä oli 7,6 miljardin dollarin edestä energiayhtiöihin liittyviä takauksia, joiden avulla vastapuolet voivat tilata pitkän toimitusajan sähkö- ja verkkolaitteita .

Takausten nimellisarvo kasvoi nopeasti: syyskuun 2025 noin 6,5 miljardista dollarista noin 44 miljardiin dollariin heinäkuuhun 2026 mennessä . Käypä arvo ja takauksen enimmäisvastuu ovat eri asioita, mutta sijoittajan näkökulmasta molemmat ovat olennaisia, kun yhtiön tulevia riskejä arvioidaan.

4. Jäännösarvotakuut

Jäännösarvotakuussa yhtiö lupaa käytännössä, että omaisuudella — esimerkiksi datakeskuksella tai sen laitteistolla — on tietty vähimmäisarvo myöhemmin. Jos arvo jää tämän alle, takaaja voi joutua kattamaan erotuksen.

Moody’s on varoittanut, että tällaiset takuut voivat johtaa odottamattomiin lisämaksuihin, jos datakeskusten tai tekoälysirujen arvo laskee. Riski korostuu, koska tekoälylaitteisto vanhenee nopeasti uusien sukupolvien tullessa markkinoille .

5. Vielä alkamattomat vuokrasopimukset: Amazon ja Oracle

Amazonilla on 106,3 miljardin dollarin edestä tulevaisuudessa alkavia vuokrasitoumuksia, joita ei vielä ole kirjattu taseeseen . Oraclen vastaavat sitoumukset ovat noin 260 miljardia dollaria, mikä tekee siitä suurimman yksittäisen taseen ulkopuolisen vastuun tämän viiden yhtiön joukossa .

Moody’sin mukaan koko ryhmän vuokrasitoumukset ovat kasvaneet 1,2 biljoonaan dollariin. Tästä yli 820 miljardia dollaria liittyy vuokriin, jotka eivät ole vielä alkaneet — eli datakeskukset ovat edelleen rakenteilla .

Miksi BIS pitää kehitystä järjestelmäriskinä?

BIS:n mukaan hyperscalerit eli erittäin suuria pilvi- ja laskentapalveluita tarjoavat teknologiayhtiöt ovat siirtyneet yhä enemmän yksityisen luoton ja erillisten rahoitusyhtiöiden käyttöön . Pankkijärjestelmän ulkopuolinen rahoitus ei itsessään ole ongelma, mutta se voi tehdä kokonaisriskistä vaikeammin arvioitavan.

BIS nostaa esiin erityisesti neljä huolta:

• Taseen ulkopuoliset järjestelyt yhdistävät teknologiayhtiöt, yksityiset luottorahastot ja vakuutusyhtiöt aiempaa tiiviimmin .
• Jos tekoälypalvelujen kysyntä jää odotettua heikommaksi, datakeskusten vuokrat ja kapasiteettisopimukset voivat silti jatkaa juoksemistaan.
• Erillisyhtiöihin keskitetty velka voi vaikeuttaa sen hahmottamista, kuka vastaa tappioista ongelmatilanteessa.
• Yhden toimijan vaikeudet voivat levitä sijoittajiin, vakuuttajiin ja muihin rahoittajiin sopimusketjujen kautta.

BIS on varoittanut, että tekoälyyn liittyvät omaisuuskuplat ja valtioiden velka kuuluvat keskeisiin järjestelmäriskeihin. Jos investointibuumi ei muutu riittäväksi kysynnäksi, nopea kasvu voi kääntyä jyrkäksi laskuksi .

Markkinoilta kuuluu jo varoitusmerkkejä

Oraclen luottoluokitus laski lähelle roskalainaluokkaa

S&P laski Oraclen luottoluokituksen tasolle BBB− heinäkuussa 2026. Se on vain yhden portaan korkeammalla kuin roskalainaluokka, ja päätöksen taustalla olivat yhtiön valtavat tekoälyyn liittyvät sitoumukset .

Oraclen CDS-hinnat ylittivät finanssikriisin tason

Oraclen luottoriskijohdannaisten eli CDS-sopimusten hinnat nousivat yli vuoden 2008 finanssikriisin aikaisen tason. CDS-hinnan nousu kertoo siitä, että markkinat vaativat yhä suurempaa korvausta yhtiön maksukyvyttömyysriskin kantamisesta .

Alphabetin kassavirta kääntyi negatiiviseksi

Alphabet raportoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä negatiivisen vapaan kassavirran ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2004. Taustalla olivat voimakkaasti kasvaneet tekoälyinvestoinnit . Erään oikeudellisen analyysin mukaan Alphabetin ja Metan vapaa kassavirta saattaa painua vuonna 2026 yhteensä jopa 28 miljardia dollaria negatiiviseksi .

Moody’s varoittaa ”kehämäisyydestä”

Moody’s on nostanut esiin myös tekoälyrahoituksen kehämäisyyden. Hyperscalerit voivat samanaikaisesti olla datakeskusten suurimpia asiakkaita, rahoittajia ja erillisyhtiöiden omistajia. Samat yhtiöt siis osallistuvat ketjun useisiin osiin, jolloin tappiot voivat kasautua ja voimistua laskusuhdanteessa .

Moody’sin mukaan tekoälyinvestoinnit uhkaavat Amazonin, Metan ja Alphabetin luottolaatua .

Mitä luvuista kannattaa päätellä?

Arvio 1,65–2,13 biljoonasta dollarista ei ole yksi virallinen velkaluku. Se on kooste erilaisista taseen ulkopuolisista sitoumuksista, joiden laskentatavat vaihtelevat. Nikkein ja tutkivien raporttien lukujen ero johtuu todennäköisesti eri katkaisupäivistä sekä siitä, mitä vuokria, takauksia, palvelinsopimuksia ja muita rahoitusinstrumentteja mukaan lasketaan .

Myös Oraclen CDS-huipun, S&P:n luokituksen laskun ja Alphabetin negatiivisen vapaan kassavirran kaltaiset väitteet perustuvat osin toissijaiseen raportointiin, eivätkä kaikki ole vahvistettavissa tässä aineistossa suoraan alkuperäisistä asiakirjoista.

Ydinviesti on silti selvä: tekoälydatakeskusten rakentamiseen liittyvä rahoitus on siirtymässä yhä useammin perinteisen yritysvelan ulkopuolisiin rakenteisiin. Erityisyhtiöt, leasing, takaukset ja tulevaisuuden vuokrasopimukset voivat pienentää taseen näkyviä velkalukuja, mutta ne eivät poista yhtiöiden tulevia maksuvelvoitteita. Jos tekoälyn kysyntä ei kasva investointien tahdissa, nämä piilevät sitoumukset voivat muuttua nopeasti koko rahoitusketjua koettelevaksi ongelmaksi.