FSB:n pääsihteeri John Schindler sanoi POLITICO-lehdelle 28. heinäkuuta, että tekoäly-yhtiöiden korkeat arvostukset voivat viitata kuplaan. Hänen mukaansa ennätyksellisen korkeat yhtiöiden arvostukset ja valtavat investointivirrat ovat asioita, joita FSB seuraa tarkasti. Schindler totesi: ”Näyttää siltä, että arvostukset ovat melko korkealla markkinoilla yleisesti ja erityisesti joillakin näistä yhtiöistä.” Hän varoitti, että suuri hinnankorjaus voisi saada systeemisiä seurauksia, koska tekoälyinvestoinnit ovat kietoutuneet syvästi globaaliin kasvuun ja pääomamarkkinoihin.
Lisäksi FSB julkaisi heinäkuussa 2026 konsultaatioraportin ”Sound Practices for Financial Institutions’ Responsible AI”, jossa tunnistettiin neljä tekoälyyn liittyvää rahoitusvakaushaavoittuvuutta: riippuvuus kolmansista osapuolista, palveluntarjoajien keskittyminen, mallien läpinäkymättömyys ja laumakäyttäytyminen markkinaosapuolten keskuudessa. Konsultaation määräaika päättyi 22. heinäkuuta 2026.
Singaporen keskuspankin (MAS) pääjohtaja Chia Der Jiun varoitti 28. heinäkuuta, että tekoälyinvestointien äkillinen supistuminen voisi ”heikentää merkittävästi” maailmantaloutta ja paljastaa rahoitusmarkkinoiden haavoittuvuuksia. Hän tähdensi, että globaalin tekoälyinvestointibuumin kestävyys on ”keskeinen epävarmuustekijä” sekä talouskasvulle että rahoitusvakaudelle. Investointien äkillinen kääntyminen laskuun voisi hidastaa maailmantaloutta, laskea omaisuusarvoja ja horjuttaa rahoitusmarkkinoita. MAS huomautti myös, että pitkittynyt tekoälybuumi voisi ruokkia inflaatiota, mikä loi kaksisuuntaisen riskin. Varoitus annettiin samana päivänä, kun MAS yllättäen kiristi rahapolitiikkaansa 27. heinäkuuta.
Fitch Ratings julkaisi 28. heinäkuuta Q3 2026:n globaalin riskikatsauksensa, jossa se arvioi, että tekoälybuumi ja markkinakorjauksen riski ovat nousemassa merkittäviksi globaaleiksi luottoriskeiksi. Fitchin mukaan tekoälybuumi on ”kietoutunut syvästi globaaliin talouskasvuun ja Yhdysvaltojen pääomamarkkinoihin”. Se varoitti, että kohoavat teknologia-arvostukset ja ennätykselliset tekoälymenot saattavat olla epävarmojen tulevien tuottojen edellä, mikä luo markkinoiden imeytymisriskin. Fitch nosti esiin myös tekoälyinfrastruktuurihankkeiden ja yksityisten luottomarkkinoiden (private credit) laajentumisen keskeisinä lähiuhkina.
Moody’s varoitti 24. heinäkuuta, että tekoälyinvestointien vimmaus heikentää hyperskaalaajien luottokelpoisuutta. Moody’s seurasi kuutta suurta yhtiötä (Amazon, Alphabet, Microsoft, Meta, Oracle ja CoreWeave). Näiden yhtiöiden pääomamenot ovat nousseet biljoonan dollarin vuosivauhtiin, mikä painaa vapaita kassavirtoja ja lisää taseen riskiä jopa maailman käteisrikkaimmilla yhtiöillä. Moody’s nosti erityisesti Microsoftin ja Oraclen esiin yhtiöinä, joiden vapaa kassavirta on tekoälyinvestointien vuoksi lähiajan paineen alla.
Englannin keskuspankki (BoE) totesi 7. heinäkuuta 2026 julkaistussa rahoitusvakausraportissaan, että tekoälyyn linkittyneiden osakkeiden venyneet arvostukset muodostavat haavoittuvuuden, joka voi laukaista jyrkän markkinakorjauksen. Lisäksi BoE huomautti, että huipputason tekoäly lisää kyber- ja operatiivisia riskejä rahoitusjärjestelmälle.
Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) varoitti 28.–30. kesäkuuta, että teknologiayhtiöiden välinen kova kilpailu ajaa tekoälyinvestoinnit kestämättömän korkealle tasolle, mikä voi vaarantaa kannattavuuden ja johtaa äkilliseen taantumaan joissakin talouksissa. Heinäkuun 15. päivänä julkaistu BIS:n tutkimus osoitti, että nykyinen tekoälybuumi on jo ohittanut kaikki aiemmat teknologiapiikit historiassa, ja viiden suurimman hyperskaalaajan pääomamenotavoite on noin 725 miljardia dollaria vuodelle 2026, josta noin 75 % suuntautuu tekoälyinfrastruktuuriin.
Intian keskuspankki (RBI) varoitti 30. kesäkuuta, että tekoälyyn liittyvien osakkeiden korkeiden arvostusten aiheuttama jyrkkä korjaus globaaleilla osakemarkkinoilla voisi levitä kotimaisille markkinoille.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) esitti 30. kesäkuuta ja uudelleen 23. heinäkuuta, että velkavetoiset tekoälyinvestoinnit aiheuttavat suuremman systeemisen riskin kuin korkeat osakkeiden arvostukset, ja varoitti, että vipuvaikutus voi voimistaa rahoitusstressiä, jos tuotot jäävät odotettua heikommiksi.