Tekoälybuumi hämärtää talouden merkkejä – BIS varoittaa keskuspankkeja korkopolitiikan riskeistä

Miksi korkopäätöksistä tulee vaikeampia?

Tekoälybuumin kysyntävaikutukset näkyvät jo selvästi. Yritykset investoivat uusiin laskentakeskuksiin, palvelimiin ja ohjelmistoihin, samalla kun tekoälyyn liittyvien yhtiöiden arvostukset ovat nousseet.

Tarjontapuolella tekoälyn lupaamat tuottavuushyödyt voivat puolestaan kasvattaa talouden tuotantokykyä. Niiden suuruudesta, ajoituksesta ja jakautumisesta toimialojen ja maiden välillä ei kuitenkaan ole vielä varmuutta.

Nämä voimat voivat vetää taloutta eri suuntiin:

• investointien ja varallisuusarvojen nousu voi vahvistaa kokonaiskysyntää ja nostaa inflaatiopaineita
• tuottavuuden kasvu voi pitkällä aikavälillä lisätä tarjontaa ja hillitä kustannuksia
• työmarkkinoiden, talouskasvun ja hintojen kehitys voi siksi näyttää ristiriitaiselta

Kun kysyntä- ja tarjontavaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan reaaliajassa, keskuspankin on hankalampi päätellä, ovatko inflaatio tai kasvu tilapäisiä ilmiöitä vai merkkejä pysyvämmästä muutoksesta .

Tekoälyinvestoinnit nojaavat yhä enemmän velkaan

BIS nosti esiin useita merkkejä buumin mittakaavasta ja rahoitukseen liittyvistä riskeistä.

• Tekoälyyn liittyvät pääomamenot ovat nousseet voimakkaasti ja vastaavat jo noin yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta kaikkein eniten tekoälyyn investoivissa talouksissa .
• Tekoäly-yrityksille myönnetty yksityinen luotto kasvoi lähes nollasta vuonna 2016 noin 200 miljardiin dollariin vuonna 2025 .
• Yksityisten luottorahastojen ohjelmistoyrityksille myöntämät lainat ylittivät vuoden 2025 lopussa 500 miljardia dollaria, mikä vastasi 19:ää prosenttia niiden suorista lainoista .
• Suurten pilvipalvelu- ja teknologiayhtiöiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut ylittivät 100 miljardia dollaria vuonna 2025. Suuri osa velasta oli pitkäaikaista ja sitoi rahoitusta monivuotisiin datakeskushankkeisiin .
• Tekoälyyn liittyvien yritysten osuus Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden kokonaisarvosta kasvoi 24 prosentista vuonna 2022 noin 40 prosenttiin vuonna 2025. Tämä on synnyttänyt merkittäviä varallisuus- ja vaihtosuhdevaikutuksia, jotka poikkeavat huomattavasti maiden välillä .

Velkarahoituksen kasvu ei itsessään tarkoita kriisiä. Se kuitenkin lisää riskiä siitä, että investointien kannattavuuteen kohdistuva pettymys heijastuu nopeasti luottomarkkinoille, yritysten rahoitukseen ja laajemmin talouteen.

BIS on varoittanut myös mahdollisesta investointien romahduksesta

BIS:n 28. kesäkuuta 2026 julkaistussa vuosiraportissa tekoälyinvestointien mahdollista romahdusta pidettiin yhtenä maailmantalouden vakavimmista uhkakuvista inflaation ja julkisen talouden paineiden rinnalla .

Pankki muistutti, että aiemmat suuret investointibuームit ovat päättyneet tilanteisiin, joissa investoinnit kääntyivät laskuun ja aiheuttivat koko talouden taantumia . Tämä ei ole ennuste siitä, että sama kehitys toistuisi väistämättä tekoälyn kohdalla, vaan varoitus siitä, että buumin mittakaava voi voimistaa mahdollisen käänteen vaikutuksia.

Mitä keskuspankkien pitäisi BIS:n mukaan tehdä?

BIS suosittelee tässä epävarmassa ympäristössä asteittaista ja talousdatan perusteella päivittyvää rahapolitiikkaa. Keskuspankkien ei pitäisi tehdä ennakoivia korkoliikkeitä pelkästään tekoälyn oletettujen vaikutusten perusteella, vaan odottaa selkeämpiä merkkejä suhdanteen suunnasta .

Samalla BIS korostaa, ettei tekoälyyn perustuvien mallien pitäisi korvata keskuspankkien omaa asiantuntijaharkintaa. Mallit voivat auttaa analyysissä, mutta jos itse talouden rakenteet ovat muuttumassa ja tuottavuusvaikutusten ajoitus on epäselvä, niiden antamiin ennusteisiin liittyy tavallista suurempi epävarmuus.

Käytännössä viesti on varovainen: keskuspankkien kannattaa seurata investointeja, velkarahoitusta, varallisuushintoja, inflaatiota ja työmarkkinoita yhdessä – eikä tehdä korkopäätöksiä yhden tekoälybuumin mittarin perusteella.