ChatGPT vetää rajan kirjailijoiden tyylin jäljittelylle

Mitä ChatGPT kieltäytyy tekemästä?

Kun käyttäjä pyytää tekstiä esimerkiksi Stephen Kingin tai J. K. Rowlingin tyylillä, ChatGPT ei enää suostu jäljittelemään kirjailijan yksilöllistä ilmaisua.

Testatuissa pyynnöissä chatbot kieltäytyi kirjoittamasta muun muassa seuraavien nykykirjailijoiden tyylillä:

• Stephen King
• J. K. Rowling
• Amy Tan
• Sarah Silverman

Stephen Kingin kohdalla chatbot vastasi, että se voi kirjoittaa ”tunnelmallisen, henkilöhahmovetoisen kauhun ja pikkukaupungin ahdistuksen tunnusmerkeillä”, mutta lopputuloksen on oltava sen omaa tekstiä .

Kuolleiden kirjailijoiden kohdalla nähtiin ristiriita

Teknologiajulkaisu No Latency raportoi heinäkuussa 2026 tekemässään testissä, että ChatGPT torjui elossa olevien kirjailijoiden jäljittelyä mutta suostui edelleen pyyntöihin, joissa nimettiin kuolleita kirjailijoita, kuten William Shakespeare ja Jane Austen .

Tämä viittaa siihen, ettei kyse välttämättä ole kaikenkattavasta tyylijäljittelyn kiellosta. Rajoitus saattaa kohdistua erityisesti elossa oleviin kirjailijoihin ja heidän oikeudenhaltijoihinsa, vaikka eri testit ovatkin tuottaneet osin erilaisia tuloksia .

Mitä käyttäjä saa vastineeksi?

ChatGPT ei poista luovaa pyyntöä kokonaan, vaan muotoilee sen uudelleen. Nimetyn kirjailijan äänen kopioimisen sijaan se voi tuottaa alkuperäisen tekstin, jossa hyödynnetään esimerkiksi:

• tiettyä tunnelmaa
• kerronnan tempoa ja rytmiä
• sävyä
• lajityypin konventioita
• henkilöhahmoihin tai juoneen liittyviä tekniikoita

Käytännössä käyttäjä voi pyytää esimerkiksi ”tunnelmallista, henkilöhahmovetoista kauhua, jossa vallitsee pikkukaupungin uhkaava ilmapiiri” ilman, että tekstin yhteydessä mainitaan Stephen Kingiä. ChatGPT pystyy edelleen kirjoittamaan vastaavanlaisesta tunnelmasta, rakenteesta tai kerrontatavasta, kunhan se ei pyri toisintamaan tietyn kirjailijan tunnistettavaa ilmaisua .

Miksi muutos tuli juuri nyt?

OpenAI tekee muutoksen aikana, jolloin yhtiö on keskellä laajaa tekijänoikeuskiistojen aaltoa. Kanteissa on väitetty muun muassa, että tekoälymallien kouluttamiseen on käytetty kirjailijoiden ja muiden sisällöntuottajien teoksia ilman lupaa.

Kesäkuun 14. päivään 2026 mennessä tekoäly-yhtiöitä vastaan oli kirjattu yhteensä 24 tekijänoikeuskanneasiaa yhden seurannan mukaan . Toisten, laajemmin määriteltyjen seurantojen mukaan aktiivisia tapauksia oli heinäkuussa jo yli sata . Määrät vaihtelevat sen mukaan, lasketaanko mukaan esimerkiksi koulutusdataa, mallien tuottamaa sisältöä ja lisensointia koskevat erilliset vaatimukset.

OpenAI:lla arvioidaan olevan aktiivisissa tapauksissa suurin yksittäiseen vastaajaan kohdistuva oikeudellinen kokonaisriski: yli 10 miljardia dollaria .

New Yorkissa keskitetty oikeusprosessi

Yhdysvaltain oikeusjärjestelmässä useita OpenAI:ta ja Microsoftia vastaan nostettuja tekijänoikeuskanteita yhdistettiin 3. huhtikuuta 2025 samaan monipiirioikeudenkäyntiin. Tavoitteena on käsitellä yhteisiä kysymyksiä yhden tuomarin johdolla ja välttää keskenään ristiriitaisia ratkaisuja .

Prosessia johtaa Yhdysvaltain piirituomari Sidney H. Stein New Yorkin eteläisen piirin liittovaltion tuomioistuimessa. Kokonaisuus tunnetaan nimellä In re OpenAI, Inc., MDL No. 3143 . MDL eli multidistrict litigation tarkoittaa useiden samankaltaisten kanteiden keskittämistä samaan tuomioistuimeen ennen varsinaista oikeudenkäyntiä.

Kokonaisuuteen liittyy muun muassa:

• Authors Guild v. OpenAI, jonka kantajiin kuuluvat Authors Guild sekä George R. R. Martin, John Grisham, Jodi Picoult, Jonathan Franzen, David Baldacci, Michael Connelly ja muita kirjailijoita . Authors Guild kertoo edustavansa ryhmäkanteessaan yli 17 000 kirjailijaa .
• Tremblay v. OpenAI, jonka nostivat kirjailijat Paul Tremblay ja Mona Awad .
• The New York Times v. OpenAI/Microsoft, jonka The New York Times nosti erillisenä kanteena ja jota se muutti kesäkuussa 2026 .
• Muita media-alan kantajia, kuten The Intercept .

Tuomari hylkäsi OpenAI:n yrityksen saada osa kanteesta pois

Tuomari Stein hylkäsi 27. lokakuuta 2025 OpenAI:n pyynnön, jolla yhtiö pyrki poistamaan keskeisiä väitteitä kirjailijoiden yhdistetystä kanteesta . Hänen mukaansa kantajat olivat esittäneet uskottavan väitteen siitä, että ChatGPT:n tuottama teksti voisi joissakin tilanteissa loukata tekijänoikeuksia. Näin suoraa tekijänoikeusloukkausta koskevat vaatimukset saivat jatkaa käsittelyä .

Ratkaisu ei kuitenkaan ratkaissut laajempaa kysymystä siitä, onko tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttäminen tekoälymallien koulutukseen niin sanottua fair use -käyttöä eli Yhdysvaltain lain sallimaa kohtuullista käyttöä. Tämä keskeinen kysymys on edelleen avoinna .

Mitä OpenAI on sanonut?

OpenAI ei ole julkisesti ilmoittanut tästä nimenomaisesta kirjailijatyylien rajoituksesta. Yhtiö ei myöskään vastannut Ars Technican ja muiden medioiden kommenttipyyntöihin .

OpenAI:n julkisessa Model Spec -ohjeistossa todetaan kuitenkin, että avustajien on ”kunnioitettava immateriaalioikeuksia” eikä niiden tule tuottaa sisältöä, joka rikkoo kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksia . Ohjeistossa ei ole erillistä, nimenomaista kohtaa elossa olevista kirjailijoista tai nimettyjen kirjailijoiden tyylin jäljittelystä .

Siksi uusi toimintatapa näyttää käytännön sovellukselta jo olemassa olevaan immateriaalioikeuksia koskevaan linjaukseen – etenkin aikana, jolloin OpenAI kohtaa yhä enemmän oikeudellista painetta.

Mitä tämä merkitsee kirjoittajille ja käyttäjille?

Tavalliselle käyttäjälle vaikutus on melko rajallinen. ChatGPT:ltä voi edelleen pyytää esimerkiksi tunnelmallista kauhua, klassisen salapoliisikertomuksen rytmiä tai tiivistä, niukkasanaista kerrontaa. Kiellettyä tai torjuttua on nimenomaan pyyntö yhdistää nämä piirteet tietyn nimeltä mainitun kirjailijan tunnistettavaan ääneen .

Kirjoittajille muutos on kuitenkin merkittävä signaali. Tekoäly-yhtiöt alkavat vetää rajoja tyylin, äänen ja henkilöllisen ilmaisun ympärille – alueelle, jota tekijänoikeuslaki ei ole perinteisesti määritellyt yksiselitteisesti.

ChatGPT:n linjaus ei vielä kerro, seuraavatko muut palvelut, kuten Claude ja Gemini, samaa käytäntöä . Se kertoo kuitenkin siitä, että tekoälypalvelujen ja luovan työn välinen suhde on siirtymässä uuteen vaiheeseen: genrejä ja tekniikoita saa edelleen hyödyntää, mutta yksittäisen kirjailijan tunnistettavan äänen kopioimisesta tulee yhä vaikeampaa.