Ensinnäkin sijoittajat säikähtivät raporttia, jonka mukaan kiinalainen valtion tukema yritys on aloittanut immersiolla toimivien syvän ultraviolettialueen eli DUV-litografialaitteiden massatuotannon. Kyse on keskeisestä siruvalmistuksen teknologiasta, jota on pitkään hallinnut hollantilainen ASML .
Toiseksi sijoittajat alkoivat epäillä tekoälyinvestointien tuottoja. Nvidian yli 750 miljardin dollarin arvoiset uudet tekoälyinfrastruktuuriin liittyvät sopimukset herättivät kysymyksiä niin sanotusta kiertävästä rahoituksesta: rahoittavatko alan toimijat toinen toistensa hankkeita tavalla, joka ei ole pitkällä aikavälillä kestävää?
Myynti iski erityisen kovaa Aasian siruvalmistajiin, kuten TSMC:hen, Samsungiin ja SK Hynixiin. Myös ASML:n Yhdysvalloissa noteeratut talletustodistukset laskivat 8,5 prosenttia ja Nvidia 5 prosenttia .
Euroopan osakemarkkinoiden nousun näkyvin yksittäinen tukipilari oli kulutustavarayhtiö Unilever. Sen osake nousi parhaimmillaan 6,8 prosenttia, mikä oli yhtiön suurin yhden päivän nousu sitten vuoden 2022. Taustalla olivat odotukset ylittäneet toisen neljänneksen myyntiluvut, joita tukivat sekä suuremmat myyntimäärät että hinnankorotukset .
Unileverin vahva tulos piristi koko päivittäistavarasektoria. Myös ylellisyystuotteiden ja muiden kuluttajayhtiöiden osakkeet nousivat tulosoptimismin siivittäminä . Näin ne pystyivät osittain paikkaamaan teknologia- ja pankkiosakkeiden laskua.
Raakaöljyn hinta laski tiistaina vielä noin prosentin ja painui yli viikon alimmalle tasolleen. Yhdysvaltojen ja Iranin sotatoimien tauko sekä maiden väliset presidentti Donald Trumpin mukaan ”hyvät keskustelut” lisäsivät toiveita siitä, että kuljetukset Hormuzinsalmen kautta voisivat palautua normaalimmiksi .
Brent-laadun hinta oli pudonnut jo maanantaina noin 7,5 prosenttia 80 dollarin puolivälin tuntumaan liennytysodotusten vuoksi .
Öljyn halpeneminen on Euroopalle yleensä myönteinen uutinen, koska alue on riippuvainen energian tuonnista. Se voi pienentää yritysten kustannuksia, helpottaa inflaatiopaineita ja tukea kuluttajille suunnattujen yhtiöiden katteita. Tämä tarjosi vastapainoa teknologiasektorin maailmanlaajuiselle epävarmuudelle .
Yhdysvaltain keskuspankin mahdollinen koronnosto jo saman viikon aikana lisäsi maailmanlaajuista varovaisuutta ja painoi erityisesti kasvuosakkeita .
Euroopassa vaikutus jäi kuitenkin maltillisemmaksi. Öljyn hinnan lasku lievitti osaltaan inflaatiohuolia, ja markkinat olivat jo ehtineet hinnoitella keskuspankkien varovaisempaa linjaa. Siksi korkojen nousuun liittyvä vastatuuli tuntui Aasiassa voimakkaammin kuin Euroopassa .
Kun teknologiayhtiöitä myytiin maailmanlaajuisesti, eurooppalaiset sijoittajat siirsivät varoja kuluttajayhtiöihin, luksusbrändeihin ja defensiivisiksi katsottuihin osakkeisiin.
STOXX 600 -indeksi nousi keskiviivan tienoilla 0,3 prosenttia 646,75 pisteeseen ja oli matkalla kolmanteen peräkkäiseen nousupäiväänsä . Henkilökohtaisen hygienian, lääkkeiden ja päivittäistavaroiden muodostama indeksi johti sektorinousua 2,7 prosentin vahvistumisella .
Euroopan kokonaisindeksi hyötyi myös siitä, että sen teknologiasektorin paino on alle viisi prosenttia. Aasian tärkeissä osakeindekseissä siru- ja teknologiayhtiöillä on paljon suurempi merkitys, joten sama uutisvirta aiheutti alueilla hyvin erilaisen markkinareaktion .
Euroopan osakkeiden nousu perustui ennen kaikkea kolmeen tekijään: markkinoiden kevyempään teknologiapainoon, Unileverin kaltaisten kuluttajayhtiöiden vahvoihin tuloksiin ja öljyn hinnan laskuun.
Aasiassa sijoittajat joutuivat puolestaan kohtaamaan siruvalmistuksen kiristyvän kiinalaiskilpailun, tekoälyinvestointien kestävyyttä koskevat epäilyt ja korkojen nousuun liittyvän riskin lähes samanaikaisesti. Tapaus osoittaa, kuinka eri markkinarakenteet ja toimialojen välinen sijoituskierto voivat johtaa täysin erilaisiin lopputuloksiin samassa maailmanlaajuisessa riskin välttelyn aallossa.