Muutos ei selity yhdellä päätöksellä. Sen taustalla on kaksi samanaikaista kehityskulkua: VW sai omille Kiinassa valmistettaville sähköautoilleen tullihuojennuksen, ja kiinalaiset autovalmistajat löysivät EU:n tullijärjestelmästä aukon, jonka kautta ne nousivat nopeasti lataushybridien markkinajohtajiksi.
Volkswagenilla oli tuolloin selkeä syy vastustaa laajoja tuontimaksuja. Yhtiö valmistaa Kiinassa muun muassa Cupra Tavascan -sähköautoa ja vie sitä Eurooppaan. Yleiset tullit olisivat siis nostaneet myös sen omien autojen kustannuksia .
VW:n johto perusteli kantaansa sillä, että tullit tarjoaisivat korkeintaan lyhytaikaista helpotusta. Talousjohtaja Arno Antlitzin mukaan eurooppalaisen autoteollisuuden pitäisi keskittyä kustannusten alentamiseen, ei protektionismiin . Volkswagen-brändin johtaja Thomas Schäfer puolestaan varoitti, että tullien korottaminen voisi johtaa vastatoimiin Kiinassa toimivia kansainvälisiä autovalmistajia vastaan .
Yhtiö vastusti myös EU:n suunnittelemia Kiinassa valmistettujen sähköautojen lisätulleja ja kuvasi niitä Euroopan markkinoille haitallisiksi .
Tilanne muuttui alkuvuonna 2026. Euroopan komissio hyväksyi Volkswagenin hinta- ja tuontisitoumuksen, jonka ansiosta yhtiön Kiinassa valmistettavat akkusähköautot eli BEV-mallit voitiin vapauttaa lisätulleista. Vastineeksi VW sitoutui vähimmäistuontihintaan ja myyntikiintiöön .
Järjestely koski erityisesti Cupra Tavascania ja loi ennakkotapauksen mallikohtaisille tullipoikkeuksille . Kun Volkswagenin omien Kiina-tuontien asema oli turvattu, korkeampien tullien haitta yhtiölle pieneni olennaisesti. Samalla kilpailijoihin kohdistuvasta tullisuojasta tuli VW:lle aiempaa houkuttelevampi vaihtoehto.
EU:n vuonna 2024 käyttöön ottamat lisätullit kohdistuivat ennen kaikkea Kiinassa valmistettuihin akkusähköautoihin. Lataushybridit jäivät tämän järjestelmän ulkopuolelle .
Kiinalaiset valmistajat hyödynsivät aukkoa nopeasti. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kiinalaismerkit veivät Dataforcen mukaan 27,3–28,3 prosenttia Euroopan lataushybridimarkkinasta. Kiinalaismerkkien lataushybridejä myytiin kuuden kuukauden aikana yli 20 000 kappaletta .
Myyntilistojen kärki kertoo muutoksesta enemmän kuin pelkkä markkinaosuus:
VW:n kannalta kyse ei siis ole enää vain teollisuuspolitiikasta tai pitkän aikavälin kilpailukyvystä. Kiinalaiset kilpailijat ovat nousseet suoraan sen oman menestysmallin rinnalle ja ohi.
Useat raportit ovat nostaneet esiin myös Volkswagenin oman roolin tilanteen synnyssä. Yhtiön kerrotaan pyrkineen vuonna 2024 vaikuttamaan siihen, että EU:n tullit jäisivät riittävän maltillisiksi. Näin kiinalaiset lataushybridit pystyivät jatkamaan pääsyään Euroopan markkinoille suhteellisen pienin lisäkustannuksin .
The Autowire tiivisti seurauksen näin: VW:n aiempi lobbaus auttoi pitämään tullit niin kevyinä, että kiinalaismerkit saattoivat jatkaa voittokulkuaan . Kun samat merkit myöhemmin ohittivat Volkswagenin oman Tiguanin, ratkaisu alkoi näyttää yhtiön näkökulmasta pahasti epäonnistuneelta.
Volkswagen kamppailee samaan aikaan Saksassa korkeiden kustannusten ja tuotantokapasiteetin kanssa. Yhtiö on uhannut sulkea neljä tehdasta, joihin kuuluu myös Saksin osavaltiossa sijaitseva täysin sähköautoihin keskittyvä Zwickaun tehdas .
Saksin talousministeri Dirk Panter on yhdistänyt korkeampien tullien tarpeen VW:n kotimaisen tuotannon suojaamiseen . Kun sisäiset säästötoimet ovat hitaita ja poliittisesti kivuliaita, kilpailijoiden tuontia rajoittavat tullit näyttäytyvät lyhyellä aikavälillä helpompana keinona helpottaa painetta.
EU valmisteli jo kesäkuussa 2026 tulleja myös kiinalaisille lataushybrideille. Tavoitteena on sulkea väylä, jonka kautta esimerkiksi BYD on voinut kasvattaa myyntiään ilman akkusähköautoihin kohdistuvia korkeampia maksuja .
Komissio on samalla rakentanut mallia, jossa autonvalmistaja voi saada tullihuojennuksen sitoutumalla vapaaehtoisiin vientirajoihin ja vähimmäishintoihin . Volkswagenin ratkaisu osoittaa, että EU:n tullipolitiikassa voidaan siirtyä yleisistä maksuista kohti valmistaja- ja mallikohtaisia sopimuksia.
Volkswagenin käännös onkin ennen kaikkea seurausta muuttuneista kannustimista. Vuonna 2024 tullit uhkasivat sen omia Kiina-tuonteja. Vuonna 2026 yhtiön oma asema oli paremmin suojattu, mutta kiinalaiset lataushybridit olivat vallanneet markkinaa sen nenän edestä. Se, riittävätkö uudet tullit hidastamaan kiinalaismerkkien etenemistä, on edelleen avoin kysymys.