Erbilin droneiskut paljastavat Yhdysvaltojen ja Iranin aselevon haurauden

Miksi Erbiliin isketään?

Erbil on Irakin Kurdistanin alueen pääkaupunki, ja Yhdysvaltain konsulaatti siellä on ollut toistuvasti iskujen kohteena laajemman Yhdysvaltojen ja Iranin välisen konfliktin aikana. Konsulaatin uhkaaminen tarjoaa Iranin tukemiksi arvioiduille ryhmille keinon painostaa Yhdysvaltoja ilman suoraa hyökkäystä Iranin alueelle.

Kyse on tarkasti mitoitetusta eskalaatiosta: Yhdysvaltain diplomaattinen kohde joutuu vaaraan, mutta isku ei vielä automaattisesti johda Yhdysvaltojen laajaan sotilasoperaatioon Irania vastaan.

Erbilin iskujen keskeiset vaiheet

• 15. heinäkuuta: Koalition joukot ampuivat Kurdistanin alueen terrorisminvastaisen viraston mukaan alas kahdeksan räjähdelastissa ollutta dronea Erbilin ilmatilassa kello 20.53–21.20 paikallista aikaa. Aluksi kolme dronea torjuttiin konsulaatin lähellä, ja ilmapuolustus aktivoitiin .
• 18. heinäkuuta: Konsulaatin lähellä ammuttiin alas jälleen yksi räjähdelastissa ollut drone .
• 22.–24. heinäkuuta: Iranilaisiksi kuvattujen hyökkäysdronejen kerrottiin tähdänneen Yhdysvaltain konsulaattiin, jolloin amerikkalainen C-RAM-lähitorjuntajärjestelmä aktivoitui. Heinäkuun 24. päivänä konsulaatin alueelle kohdistui suora ohjus- ja droneisku, joka sytytti tulipaloja alueturvallisuusosastoa sisältävässä rakennuskokonaisuudessa .
• 27.–28. heinäkuuta: Erbilissä kuultiin jälleen useita räjähdyksiä. Ainakin neljän dronen kerrottiin iskeneen Pohjois-Irakin kohteisiin, mikä aiheutti suuria tulipaloja ja useita uhreja .

Kuka iskujen takana on?

Julkisten tietojen perusteella droneja on laukaistu Irakin alueelta Iranin tukemien aseellisten ryhmien verkostosta, joka tunnetaan nimellä ”Islamilainen vastarinta Irakissa”. Tekijät eivät ole ottaneet vastuuta kaikista Erbilin iskuista, joten yksittäisten hyökkäysten tekijöistä ei ole täyttä varmuutta .

Saudi-Arabia ilmoitti kuitenkin torjuneensa Irakin alueelta laukaistuja droneja, jotka lähestyivät sen öljykohteita. Saudi-Arabian puolustusministeriön tiedottaja kenraalimajuri Turki Al-Malki syytti iskuista Iranin tukemia irakilaisjoukkoja . Kurdistanin alueen terrorisminvastainen virasto on puolestaan yhdistänyt Erbilin iskut johdonmukaisesti Irania lähellä oleviin verkostoihin .

Erbil on osa laajempaa alueellista iskuaaltoa

Erbilin tapahtumat osuivat samaan ajanjaksoon kuin useat muut drone- ja ohjusiskut. Tämä tekee tauosta erityisen haavoittuvan: vaikka Washington ja Teheran eivät suoraan iskisi toisiinsa, niiden liittolaisryhmät jatkavat sotilaallista toimintaa eri rintamilla.

Saudi-Arabia: Saudi-Arabian ilmapuolustus torjui 27. heinäkuuta useita droneja, joiden kohteina olivat öljykohteet itäisessä maakunnassa ja Riadissa. Puolustusministeriön mukaan dronet oli laukaistu Irakin alueelta . Droneja torjuttiin myös 18. ja 24. heinäkuuta . Houthien johtaja Abdul-Malik al-Houthi oli 16. heinäkuuta uhannut, että Saudi-Arabian öljy- ja muut elintärkeät kohteet joutuvat iskujen kohteiksi, jos Riad lisää osallistumistaan konfliktiin . Heinäkuun 24. päivänä houthit ilmoittivat iskeneensä kahteen Saudi-Arabian öljytankkeriin Punaisellamerellä , ja 27. heinäkuuta ne ilmoittivat uusista iskuista Saudi-Arabian energiavientiin .

Jordania: Jordanian kuninkaalliset ilmavoimat ampuivat 28. heinäkuuta alas dronen maan itäisellä aavikkoalueella lähellä Irakin ja Saudi-Arabian rajoja . Jordania oli ilmoittanut neljän dronen torjunnasta 18. heinäkuuta sekä seitsemän ohjuksen ja kuuden Iranista laukaistun dronen torjunnasta 23.–24. heinäkuuta .

Israel: Israelin armeija ilmoitti 27. heinäkuuta torjuneensa kaksi dronea Jordanian vastaisen rajan lähellä. Niiden laukaisupaikkaa selvitettiin . Aiemmin heinäkuussa Israelin ja Jordanian joukot olivat yhdessä torjuneet Aqaban kaupunkia kohti ammutun iranilaisohjuksen .

Miksi iskut uhkaavat Yhdysvaltojen ja Iranin taukoa?

1. Tauon tulkinnat ovat erilaiset

Washington esittää tauon mahdollisuutena diplomatialle. Iranin julkinen viesti on kuitenkin ollut pidättyväisempi: Teheran ei ole ilmoittanut hakevansa uusia neuvotteluja, vaikka iranilaislähde sanoi Reutersille Iranin pidättäytyvän iskuista Yhdysvaltojen tauon ajan . Tämä jättää epäselväksi, onko kyse poliittiseen ratkaisuun tähtäävästä prosessista vai ainoastaan vastavuoroisesta sotilaallisesta pidättäytymisestä.

2. Välilliset iskut nakertavat tauon uskottavuutta

Erbilin, Saudi-Arabian öljykohteiden sekä Jordanian ja Israelin lähialueiden tapahtumat osoittavat, että Iranin tukemiksi arvioidut irakilaisjoukot ja houthit jatkavat toimintaansa. Yksikin uhreja aiheuttava isku voi synnyttää vastatoimia, jotka vetävät Yhdysvallat ja Iranin takaisin suoraan konfliktiin.

Riski on erityisen suuri Saudi-Arabian energiainfrastruktuurin ja Punaisenmeren merenkulun ympärillä. Trump on jo uhannut Irania ”merkittävällä sotilaallisella rangaistuksella”, jos houthien iskut jatkuvat .

3. Tauolla ei ole yhteistä valvontaa

Osapuolten välillä ei ole julkisuudessa sovittua tulitaukorakennetta, todentamisjärjestelmää tai mekanismia, jolla alueellisia aseellisia ryhmiä voitaisiin sitoa taukoon. Yhdysvaltojen päätökseen keskeyttää pommitukset ovat lisäksi vaikuttaneet uutisraporttien mukaan huolet sotatarvikevarastojen hupenemisesta . Tämä voi rajoittaa Washingtonin kykyä valvoa tai pakottaa tauon ehtoja, vaikka se haluaisi tehdä niin.

4. Alueelliset diplomaattiset hankkeet ovat hauraita

Alueen johtajat ovat edistäneet rinnakkaisia aloitteita, kuten tulitaukoehdotuksia, Pakistanin välitystä ja neuvotteluja Hizbollahin aseistariisunnasta. Aloitteet eivät kuitenkaan kata kaikkia osapuolia, ja päivittäiset proxy-iskut vaikeuttavat niiden etenemistä .

Ratkaiseva kysymys on ryhmien hallinta

Erbilin iskut eivät ole vain yksi sivujuonne Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktissa. Ne näyttävät, kuinka vaikeaa aselevon ylläpitäminen on, jos kumpikaan valtio ei pysty – tai ei halua – hillitä alueellisia kumppaneitaan.

Tauko voi kestää vain, jos myös sen välilliset osapuolet noudattavat sitä ja jos rikkomuksille on olemassa uskottava vastaus. Toistaiseksi Erbil, Saudi-Arabia, Jordania ja Israel kertovat päinvastaista: sota jatkuu alueella, vaikka Washington ja Teheran ovat muodollisesti vetäytyneet suoran iskun kierteestä.