Tekoälyinfrastruktuurin velkaveto alkaa huolestuttaa sijoittajia

CDS on käytännössä vakuutus yhtiön velan maksukyvyttömyyden varalta: mitä korkeampi hinta, sitä suurempaa luottoriskiä markkina hinnoittelee. Bloombergin mukaan Nvidian velkojen suojaamisen kustannus nousi ennätyksellisesti sen jälkeen, kun yhtiön kerrottiin neuvottelevan yli 750 miljardin dollarin tekoälyinfrastruktuurihankkeista .

Markkinoiden huoli ei kohdistu vain Nvidian omaan velkaan. Sijoittajat arvioivat myös sitä, millaisia asiakasrahoituksen ja takauksien riskejä siruvalmistaja voi ottaa kantaakseen, jos se auttaa rahoittamaan tekoälyhankkeita tai niiden toteutusta . 82 korkopisteen taso ei yksinään merkitse välitöntä maksukyvyttömyysuhkaa, mutta liike kertoo riskipreemion kasvusta .

Hyperskaalaajien joukkolainamarkkina ei niele tarjontaa yhtä helposti

Tekoälypalveluiden taustalla toimivat hyperskaalaajat – kuten Amazon, Alphabet, Meta, Microsoft ja Oracle – ovat kasvattaneet lainanottoaan datakeskuksia, grafiikkasuorittimia ja energiainfrastruktuuria varten. Kun uutta velkaa tulee markkinoille paljon lyhyessä ajassa, sijoittajat vaativat yleensä korkeampaa korkoa eli suurempaa preemiota.

Hyperskaalaajien joukkolainojen spreadit nousivat 0,78 prosenttiin vuoden 2025 lopulla. Taso oli levein sitten Yhdysvaltain tullipolitiikkaan liittyneen huhtikuun markkinapaniikin . Amazonin viimeisin joukkolainamyynti puolestaan painoi yhtiön aiemmin liikkeeseen laskeman 30-vuotisen lainan hintaa niin, että sen spread leveni 20 korkopistettä. Sijoittajat vaativat näin suurempaa myönnytystä uuden tarjonnan vastaanottamiseksi .

Myös kysynnän ja tarjonnan suhdetta kuvaava cover ratio heikkeni selvästi. Apollo Global Managementin mukaan hyperskaalaajien joukkolainojen suhde laski vuoden 2025 alun noin viisinkertaisesta noin kaksinkertaiseen vuoden 2026 puoliväliin mennessä . Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusia lainoja ei enää merkitä yhtä innokkaasti kuin aiemmin.

Alphabetin ja Metan kaltaiset vahvatkin liikkeeseenlaskijat ovat joutuneet tarjoamaan sijoittajille lisähyvitystä. Oraclen CDS-spread puolestaan leveni 215 korkopisteeseen sen jälkeen, kun S&P Global Ratings laski yhtiön luottoluokituksen tasolle BBB- . Wall Streetin viesti teknologiayhtiöille onkin ollut selvä: velkavauhtia pitäisi hidastaa .

Tekoälyyn liittyvä velka on kasvanut nopeasti

Viisi suurta hyperskaalaajaa laski vuonna 2025 liikkeeseen yhteensä yli 121 miljardin dollarin edestä yrityslainoja. Määrä oli yli nelinkertainen vuosien 2020–2024 noin 28 miljardin dollarin vuosikeskiarvoon verrattuna .

Tekoälyyn liittyvän velan osuus Yhdysvaltain dollarimääräisten investment grade -lainojen uusista nettomääräisistä liikkeeseenlaskuista on noin 30 prosenttia . Lisäksi Alphabet, Meta, Amazon ja Oracle ovat laskeneet vuoden 2025 alusta lähtien liikkeeseen yhteensä yli 300 miljardin dollarin edestä joukkolainoja . Bloombergin mukaan Big Techin tekoälyyn liittyvä kokonaisvelka on kaksinkertaistunut 350 miljardiin dollariin .

Bank of America nosti vuoden 2026 hyperskaalaajien velkaennusteen 175 miljardiin dollariin Amazonin noin 54 miljardin dollarin joukkolainamyynnin jälkeen . Samaan aikaan sijoittajien aiempi halu ostaa teknologiayhtiöiden velkaa on hiipunut . Jos rahoitusta tarvitaan lisää mutta kysyntä heikkenee, yhtiöiden on joko maksettava velastaan enemmän tai hidastettava investointeja.

Moody’s: ohjelmistoyhtiöistä tulee pääomavaltaisempia

Luottoluokittaja Moody’s varoitti heinäkuussa 2026, että tekoälyinfrastruktuuriin käytettävät summat heikentävät Amazonin, Metan, Alphabetin, Oraclen, Microsoftin ja CoreWeaven vapaata kassavirtaa sekä lisäävät niiden taseisiin kohdistuvaa riskiä .

Moody’s kuvasi muutosta siirtymäksi kevyen omaisuusrakenteen mallista raskaaseen omaisuusrakenteeseen. Aiemmin teknologiayhtiöt pystyivät kasvamaan ennen kaikkea ohjelmistojen, immateriaalioikeuksien ja skaalautuvien pilvipalvelujen avulla. Datakeskusten, palvelinten ja energiantuotannon rakentaminen vaatii sen sijaan paljon fyysistä pääomaa ja pitkäaikaista rahoitusta .

Kuuden yhtiön yhteenlaskettujen tekoälyyn liittyvien investointien arvioidaan lähestyvän biljoonaa dollaria vuoteen 2027 mennessä . Moody’s on lisäksi nostanut esiin viiden suurimman yhdysvaltalaisen hyperskaalaajan 662 miljardin dollarin tulevat datakeskusvuokrasitoumukset. Ne eivät vielä kaikki näy yhtiöiden taseissa, mutta muodostavat todellisen tulevan rahoitusvastuun . Vuoden 2025 loppuun mennessä yhtiöiden diskonttaamattomien tulevien vuokrasitoumusten kokonaismäärä oli noin 969 miljardia dollaria .

Moody’s oli jo aiemmin varoittanut Oraclen 300 miljardin dollarin tekoälysopimuksiin liittyvistä riskeistä . Muutos ei ole vain tilapäinen menoerä: jos teknologiayhtiöiden liiketoiminta muuttuu pysyvästi pääomavaltaisemmaksi, myös niiden luottoprofiili muuttuu.

Miksi Bank of American FCI > EPS -ajatus on tärkeä?

Bank of American esiin nostamassa kehyksessä talouden rahoitusolosuhteita kuvaava FCI-indeksi voi olla teknologiayhtiöiden osakekursseille tärkeämpi kuin yksittäinen osakekohtaisen tuloksen eli EPS:n kasvuluku. FCI kokoaa yhteen muun muassa luottospreadit, osakkeiden arvostustasot ja rahoituksen saatavuuden.

Ajatus on yksinkertainen: vaikka yhtiö kasvattaisi tulostaan, kiristyvät velkamarkkinat voivat painaa sen arvostusta. Korkeammat rahoituskustannukset, suuremmat diskonttokorot ja jälleenrahoitusriski vähentävät tulevien kassavirtojen nykyarvoa. Siksi vahva tulos ei välttämättä riitä, jos rahoitusympäristö muuttuu nopeasti epäedullisemmaksi.

Tämä kehys sopii nykytilanteeseen, jossa hyperskaalaajien joukkolainojen spreadit levenevät, CDS-sopimusten kustannukset nousevat ja uusi velkatarjonta ylittää aiemman kysyntähalun . Tekoälyosakkeiden rajoitteeksi ei välttämättä muodostu ensimmäisenä teknologian kysyntä tai tuloskasvu, vaan rahoituksen hinta.

Kaiken taustalla on rahoituksen ja liikevaihdon välinen kuilu

Yksi markkinoiden keskeisistä huolista liittyy niin sanottuun kiertävään rahoitukseen. Huolena on, että Nvidia auttaa rahoittamaan asiakkaitaan, kuten OpenAI:ta ja SK Groupia, jotka käyttävät saamiaan varoja puolestaan Nvidian sirujen ostamiseen. Tällainen rakenne voi synnyttää kehän, jossa sama tekoälybuumi tukee sekä rahoitusta että sirujen kysyntää .

Samaan aikaan tekoälystä saatavat tulot ovat vielä pieniä suhteessa investointeihin. Vuonna 2025 tekoälyyn liittyvien tulojen arvioitiin olleen noin 60 miljardia dollaria, kun pääomamenot olivat noin 400 miljardia dollaria . Alphabet raportoi lisäksi negatiivisen vapaan kassavirran ensimmäistä kertaa pörssilistautumisensa jälkeen .

Tämä kuilu – valtavat menot ja vielä rajallinen rahallinen tuotto – on riski, jota luottomarkkinat nyt hinnoittelevat. Tekoälyinvestoinnit voivat pitkällä aikavälillä synnyttää merkittävää kasvua, mutta sitä ennen yhtiöiden on osoitettava, että niiden tuottama kassavirta pystyy kattamaan velan, vuokrasitoumukset ja jatkuvasti kasvavat infrastruktuurikulut.