Iran haluaa pitää Hormuzinsalmen komennossaan, Oman ehdottaa yhteishallintaa

Iran haluaa säilyttää hallinnan ja periä maksuja

Iran pyrkii säilyttämään pitkäaikaisen määräysvallan salmessa ja perustamaan Omanin kanssa järjestelmän, jossa alusten kauttakulusta peritään maksuja . Ennen sotaa Hormuzinsalmen kautta kulki yli 20 prosenttia maailman hiilivetyjen tuotannosta, joten kyse on energiahuollon kannalta erittäin merkittävästä liikenneväylästä .

Teheran katsoo, että Iranin pitäisi olla kauttakulkumaksujen ainoa tai johtava kerääjä . Iranin näkemyksen mukaan aluksilla olisi oikeus kulkea salmen kautta, mutta Iran ja Oman olisivat vastuussa kulun turvallisuuteen ja muihin palveluihin liittyvistä järjestelyistä.

Iran ilmoitti 26. heinäkuuta edistymisestä Omanin kanssa käydyissä salmineuvotteluissa, vaikka Yhdysvallat oli jatkanut iskujaan Irania vastaan . Teheran ei kuitenkaan ole hyväksynyt Omanin myöhemmin esittämää alueellisen konsortion mallia .

Sotilaallinen vastakkainasettelu alkoi helmikuussa

• Operaatio Epic Fury: Yhdysvallat ja Israel käynnistivät 28. helmikuuta 2026 laajan yhteisen ilmaoperaation Irania vastaan. Operaation kerrottiin surmanneen Iranin korkeimman johtajan Ali Khamenein ja johtaneen Iranin satoihin vastaiskuihin Israelia ja Persianlahden valtioita kohti .
• Salmen liikenteen rajoittaminen: Iranin vallankumouskaarti esti vastatoimena luvattoman liikenteen Hormuzinsalmessa ja kielsi alusten kulun strategisen pullonkaulan kautta .
• Täysi sulkeminen huhtikuussa: Iran sulki salmen kokonaan 18. huhtikuuta ja avasi tulen aluksia kohti sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli asettanut merisaarron Iranin satamille .
• Tulitauon romahtaminen: Lyhyt tulitauko kariutui heinäkuun alussa Iranin hyökättyä kaupallisia aluksia vastaan salmessa . Yhdysvallat aloitti merisaarron uudelleen 14. heinäkuuta ja teki useita ilmaiskuja Iraniin. Iran vastasi iskuihin Bahrainissa, Kuwaitissa, Qatarissa, Jordaniassa ja Omanissa .

Omanissa käydyt Yhdysvaltojen ja Iranin neuvottelut kariutuivat

Oman välitti Yhdysvaltojen ja Iranin epäsuoria neuvotteluja Muscatissa 6. ja 26. helmikuuta. Keskustelujen aiheena oli Iranin ydinohjelma, mutta kummallakaan kierroksella ei syntynyt sopimusta, ja diplomaatit palasivat pääkaupunkeihinsa .

Vielä 28. helmikuuta Omanin ulkoministeri kertoi Iranin sitoutuneen siihen, ettei se koskaan varastoi rikastettua uraania. Hän kuvasi rauhaa olevan ”ulottuvillamme” . Muutamaa tuntia myöhemmin alkanut Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaoperaatio kuitenkin katkaisi diplomaattisen etenemisen.

Kesäkuuhun mennessä yhdysvaltalaisvirkamies kertoi, että Oman oli poistettu Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä välittäjäroolista . Soufan Center puolestaan arvioi Yhdysvaltojen ja Iranin tulitauon ilmeisesti romahtaneen heinäkuun alkuun mennessä .

Oman ehdottaa alueellista meriturvallisuuskonsortiota

Oman on esittänyt Iranille suunnitelman yhteisestä alueellisesta mekanismista eli alueen valtioiden muodostamasta konsortiosta, joka hallinnoisi Hormuzinsalmea kollektiivisesti . Mallissa Iranilla ei olisi yksinomaista määräysvaltaa salmeen .

Ehdotus perustuu osittain Malakansalmen käytäntöihin. Siellä salmen käyttäjät osallistuvat vapaaehtoisesti navigoinnin, ympäristönsuojelun sekä etsintä- ja pelastustoiminnan rahoittamiseen . Omanin mallissa konsortio huolehtisi meriturvallisuudesta, etsintä- ja pelastustehtävistä sekä muusta alueellisesta yhteistyöstä. Osallistuminen ja maksut olisivat vapaaehtoisia .

Oman on lisäksi valmistellut kahden merireitin mallia. Eteläinen reitti kulkisi Omanin aluevesillä ja toimisi ennen sotaa vallinneiden periaatteiden mukaisesti. Pohjoinen reitti kulkisi Iranin vesillä, ja siihen voisi liittyä erillisiä sääntöjä .

Iran on vastustanut konsortiota, koska sen katsotaan heikentävän Teheranin yksipuolista toimivaltaa . Iran haluaa mieluummin tiukasti kahdenvälisen Iranin ja Omanin järjestelyn, jossa Iran johtaisi maksujen keräämistä. Teheran kannattaa pakollisia maksuja ja on perustellut niitä sillä, että muutoin alukset voitaisiin estää kulkemasta salmen kautta .

Iran syyttää Yhdysvaltoja alueen hallinnan tavoittelusta

Iran on syyttänyt Yhdysvaltoja pyrkimyksestä hallita aluetta sotilaallisesti ja kieltäytymisestä hyväksyä ”uusia geopoliittisia realiteetteja” . Teheran on pitänyt Yhdysvaltojen merisaartoa ja jatkettuja ilmaiskuja osoituksena siitä, ettei Washington voi toimia puolueettomana osapuolena Hormuzin hallintaa koskevissa järjestelyissä .

Iran on myös korostanut Israelin roolia sodan käynnistymisessä. Teheran on vedonnut Omanin ulkoministerin arvioon, jonka mukaan Yhdysvallat oli ”menettänyt otteensa omasta ulkopolitiikastaan” ja Israel oli taivutellut Washingtonin hyökkäämään Iraniin .

Tilanne nyt: hallintamallista ei ole yhteisymmärrystä

Hormuzinsalmi on 28. heinäkuuta 2026 edelleen suurelta osin suljettu luvattomalta kaupalliselta liikenteeltä. Yhdysvaltojen saarto on voimassa ja ilmaiskut jatkuvat ajoittain.

Iranin ja Omanin keskustelut jatkuvat, mutta ne ovat jumissa peruskysymyksessä: hallinnoitaisiinko salmea Iranin toivomalla kahdenvälisellä mallilla vai Omanin ehdottaman alueellisen konsortion kautta. Samalla kiistanalaisena pysyy se, olisivatko kauttakulkumaksut pakollisia vai vapaaehtoisia. Kattavaa tulitaukoa tai sopimusta kaupallisen liikenteen palauttamisesta salmeen ei ole tehty.