Macron kutsui kriisikokouksen, kun maastopalot lähestyivät Bordeaux’ta

Miksi Macron kutsui kriisikokouksen?

Macron johti maanantaina Pariisissa sisäministeriössä järjestettyä kokousta, jossa koordinoitiin pelastusresursseja, evakuointeja ja kriisin taloudellisia vaikutuksia . Kokoukseen osallistui keskeisiä ministereitä muun muassa puolustuksen, sisäpolitiikan ja ympäristöasioiden aloilta.

Presidentti oli jo 24. heinäkuuta määrännyt Ranskan armeijan auttamaan palojen torjunnassa. Viranomaiset olivat kutsuneet Gironden paloa Ranskan pahimmaksi metsäpaloksi ja kuvailleet sen etenemistä poikkeuksellisen vaikeasti hallittavaksi . Palo oli tuhonnut satoja rakennuksia, ja Gironden alueella raportoitiin 240 tuhoutunutta kotia keskiviikon jälkeen .

Evakuointien määrä kasvoi nopeasti

Palojen levitessä arviot evakuoiduista nousivat päivä päivältä:

• 25. heinäkuuta: noin 200 000 ihmistä oli evakuoitu tai määrätty pysymään sisätiloissa Ranskassa ja Espanjassa .
• 26. heinäkuuta: evakuoitujen määrä ylitti 265 000:n. Lounais-Ranskassa evakuoitiin noin 198 000 ihmistä, ja eräiden arvioiden mukaan pelkästään Bordeaux’n lähistön Girondessa evakuoituja oli 220 000 .
• 27. heinäkuuta: kokonaismääräksi arvioitiin lähteestä riippuen 250 000–325 000 evakuoitua. Gironden pääpalon tieltä oli lähtenyt noin 220 000 ihmistä .
• Kuolonuhreja: palojen yhteydessä raportoitiin ainakin yksi kuolema .

Kyseessä kuvattiin yhdeksi Euroopan historian suurimmista maastopalojen aiheuttamista evakuoinneista .

Kuinka laajoja palot olivat?

Gironden palo Bordeaux’n ympäristössä oli kriisin tuhoisin yksittäinen palo. Ranskan viranomaisten mukaan se oli 26.–27. heinäkuuta mennessä polttanut noin 42 000 hehtaaria, mikä teki siitä yhden Ranskan suurimmista paloista sitten toisen maailmansodan .

Kansalliset kokonaisluvut ovat peräisin yhdestä raportista, ja ne saattavat kuvata koko palokauden kertymää eivätkä vain tätä yksittäistä kriisiä . Lisäksi Koillis-Espanjassa Aragónin lähellä aiempi palo oli polttanut heinäkuun puoliväliin mennessä San Franciscon kaupungin kokoiseksi arvioidun alueen eli noin 7 700 hehtaaria .

Tour de France ja matkailu kärsivät

Palot vaikuttivat myös suuriin urheilutapahtumiin ja matkailuun:

• Tour de Francen kolmas etappi: Pyrénées-Orientalesin alueella etapin maalisuora suljettiin katsojilta metsäpalon vuoksi .
• Tour de Francen päätösetappi: Pariisiin päättyvä 21. etappi lyhennettiin 133 kilometristä 89 kilometriin, koska turvallisuus- ja pelastushenkilöstöä siirrettiin palojen torjuntaan Bordeaux’n lähistöllä. Järjestäjät puhuivat poikkeusoloista .
• Cap Ferret: Koko Lège-Cap Ferret’n matkailualue määrättiin evakuoitavaksi. Osa ihmisistä joutui poistumaan alueelta veneillä, sillä ainoa maantie oli liekkien uhkaama .
• Liikenne: Gironden pääpaloalueen ympärillä suljettiin moottoriteitä ja rautatieyhteyksiä, mukaan lukien Bordeaux’n ja Espanjan yhdistävä A63-moottoritie .

Euroopan apu täydensi Ranskan omia resursseja

Ranska ja Portugali aktivoivat heinäkuun alussa EU:n pelastuspalvelumekanismin (UCPM), jonka kautta jäsenmaat voivat pyytää toisiltaan apua suuronnettomuuksiin ja metsäpaloihin . Euroopan unioni lähetti maastopalojen torjuntaan muun muassa 22 sammutuslentokonetta sekä ennätysmäärän palomiehiä .

Ranska käytti lisäksi erikoisvalmisteista sotilaskuljetuskonetta palonestoaineen levittämiseen Bordeaux’ta uhkaavan palon päälle . Gironden alueella työskenteli yli 2 500 palomiestä, ja EU-mekanismin kautta alueelle saatiin lisäjoukkoja naapurimaista .

Mikä yhteys paloilla on ilmaston lämpenemiseen?

Ilmastotutkijat ja viranomaiset yhdistivät palojen poikkeuksellisen mittakaavan ennen kaikkea kuumaan ja kuivaan kesään. Eurooppa lämpenee tällä hetkellä nopeammin kuin mikään muu maanosa, ja ilmastonmuutos voimistaa äärimmäisiä hellejaksoja .

Ranskassa oli koettu toukokuun jälkeen kolme helleaaltoa, mitattu ennätysten kolme kuuminta päivää ja ylitetty 40 asteen lämpötiloja. Kuivuus oli saavuttanut historiallisen tason . Kuumuus ja vähäinen sade kuivattivat kasvillisuutta, jolloin maastosta muodostui helposti syttyvää polttoainetta .

Tutkijat korostavat kuitenkin, ettei yksittäistä metsäpaloa voi automaattisesti osoittaa ilmastonmuutoksen aiheuttamaksi. Tutkimusnäyttö osoittaa silti johdonmukaisesti, että lämpenevä ilmasto tekee helleaalloista yleisempiä ja voimakkaampia, kuivattaa kasvillisuutta ja luo suotuisammat olosuhteet niin sanotuille megapalolle .

Le Monden haastattelemien tutkijoiden mukaan ennätyshelteet eivät tulleet yllätyksenä. He varoittivat, että kuivuuden, helleaaltojen, metsäpalojen ja myrskyjen yhdistelmä on vienyt Euroopan ”vaaralliselle alueelle” .