Pašinjanin mukaan vientirajoitukset ovat ristiriidassa maiden välisen oikeudellisen kehyksen ja Euraasian talousunionin sääntöjen kanssa. Sekä Armenia että Venäjä kuuluvat tähän Moskovan johtamaan talousliittoon .

Moskova haluaa nopean kansanäänestyksen – Jerevan ei vielä

Venäjä on painostanut Armeniaa järjestämään kansanäänestyksen, jossa kansalaiset joutuisivat valitsemaan EU-integraation ja Venäjän johtaman Euraasian talousunionin välillä. Putin on aiemmin varoittanut, ettei Armenia voi kuulua samanaikaisesti molempiin talousryhmittymiin .

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi puhelun jälkeen, ettei Pašinjan ilmoittanut kansanäänestykselle tarkkaa aikataulua. Peskovin mukaan tarvetta äänestyksen järjestämiseen mahdollisimman pian kuitenkin korostettiin .

Pašinjanin kanta on toinen. Hänen mukaansa EU-jäsenyyttä koskeva kansanäänestys olisi käytännössä mahdollinen vasta sen jälkeen, kun Armenia on jättänyt EU:lle virallisen jäsenyyshakemuksen – ei ennen sitä . Hän ei myöskään hyväksynyt Putinin kuvausta tilanteesta Venäjän ja Armenian välisenä ”avioerona”, vaan puhui suhteiden olevan ”muutosvaiheessa” .

Pašinjan on lisäksi sanonut, ettei Euroopan integraatioprosessi ole vielä edennyt vaiheeseen, jossa kansalaisille voitaisiin esittää konkreettinen valinta EU:n ja Euraasian talousunionin välillä .

Venäjä laajensi Armenian-tuonnin rajoituksia vaiheittain

Venäjä on kiristänyt armenialaisten tuotteiden tuontia useassa vaiheessa. Rajoitusten virallisina perusteina on käytetty muun muassa kasvi- ja eläintautien torjuntaan liittyviä rikkomuksia, mutta toimia on laajasti tulkittu myös poliittiseksi vastaukseksi Armenian länsisuuntautumiselle .

• Huhtikuun lopulla 2026: Armenialaisen kivennäisveden, erityisesti Jermuk-brändin, tuontia rajoitettiin .
• Toukokuun lopulla: Rajoitukset laajenivat kukkiin, alkoholijuomiin ja muihin kivennäisvesiin .
• 30. toukokuuta: Tiettyjen hedelmien ja vihannesten, kuten tomaattien, kurkkujen ja mansikoiden, tuonti kiellettiin väliaikaisesti kasvinterveydellisiin syihin vedoten .
• 11. kesäkuuta: Venäjä kielsi kaikki Armeniasta tuotavat karanteenivalvonnan piiriin kuuluvat tuotteet. Listalla olivat muun muassa vihannekset, hedelmät, marjat, pähkinät ja kahvi. Lisäksi vastaavien tuotteiden kauttakuljetuksia Venäjän kautta rajoitettiin .
• 27. heinäkuuta: Venäjä kielsi kaikkien armenialaisten maitotuotteiden tuonnin. Perusteluna mainittiin tarkastuksissa havaittu ”tartunnan saaneiden eläinten maito” .

Maailmanpankki on varoittanut, että rajoitusten pitkittyminen voi heikentää Armenian talouskasvua, kiihdyttää inflaatiota ja vaikeuttaa sosiaalista tilannetta .

EU pyrkii avaamaan Armenialle vaihtoehtoisia markkinoita

Euroopan unioni on vastannut Venäjän kaupparajoituksiin taloudellisella tukipaketilla ja pyrkinyt helpottamaan armenialaisten tuotteiden pääsyä EU-markkinoille.

• 34 miljoonaa euroa välitöntä budjettitukea: Euroopan komissio maksoi summan 19. kesäkuuta. Kyseessä oli ensimmäinen osa laajempaa tukea venäläisistä rajoituksista kärsiville armenialaisyrityksille .
• Tullien poistaminen suurelta osalta vientiä: Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 2. heinäkuuta Jerevanissa EU:n autonomisista kauppatoimista. Niiden tavoitteena on poistaa tullit noin 80 prosentilta Armenian viennistä EU:hun . Toimet edellyttävät vielä Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston hyväksyntää .
• 18 miljoonaa euroa lisätukea: EU lupasi samalla Armenialle lisää taloudellista tukea .
• 52 miljoonan euron kokonaispaketti: Pakettiin sisältyy taloudellisen tuen lisäksi kaupan helpottamista ja yhteyksien parantamiseen liittyviä toimia .

EU:n neuvosto on todennut Venäjän rajoitusten koskevan muun muassa brandyä, viiniä, kivennäisvettä ja maataloustuotteita sekä vaikeuttavan joidenkin tavaroiden kauttakulkua Venäjän kautta .

Armenia ei ole vielä jättänyt virallista EU-jäsenyyshakemusta

Armenian EU-linja on edennyt, mutta maa ei ole vielä jättänyt Euroopan unionille virallista jäsenyyshakemusta.

• 26. maaliskuuta 2025: Armenian parlamentti hyväksyi kansalaisaloitteeseen perustuneen lain, jolla käynnistettiin EU-jäsenyyteen tähtäävä prosessi .
• 4. huhtikuuta 2025: Presidentti Vahagn Hatšaturjan vahvisti lain .
• 11. maaliskuuta 2026: Pašinjan puhui Euroopan parlamentissa Strasbourgissa ja ilmaisi vahvan poliittisen tuen eurooppalaiselle suunnalle .
• 27. heinäkuuta 2026: Pašinjan korosti Putinille, että kansanäänestys voisi tulla kyseeseen vasta virallisen jäsenyyshakemuksen jälkeen .

Keskeinen ero on tämä: vuoden 2025 laki ilmaisee Armenian strategisen tavoitteen ja luo oikeudellisen kehyksen EU-jäsenyyteen pyrkimiselle, mutta se ei itsessään ole virallinen jäsenyyshakemus . Hakemuksen jättämiselle ei ole ilmoitettu aikataulua.

Mitä puhelu kertoo tilanteesta?

27. heinäkuuta käyty keskustelu tiivisti Armenian ja Venäjän nykyisen asetelman. Pašinjan yrittää lieventää Venäjän taloudellista painostusta, mutta ei suostu Moskovan vaatimaan nopeaan joko–tai-valintaan. Samaan aikaan EU tarjoaa Armenialle rahallista tukea ja helpompaa pääsyä markkinoille.

Armenia ei siis ole vielä hakenut EU-jäsenyyttä, mutta se rakentaa askel askeleelta edellytyksiä mahdolliselle hakemukselle. Venäjän näkökulmasta suunta on uhka sen taloudelliselle ja poliittiselle vaikutusvallalle Etelä-Kaukasiassa – ja siksi kauppakiista kietoutuu yhä tiiviimmin Armenian ulkopoliittiseen valintaan.

Pašinjanin mukaan vientirajoitukset ovat ristiriidassa maiden välisen oikeudellisen kehyksen ja Euraasian talousunionin sääntöjen kanssa. Sekä Armenia että Venäjä kuuluvat tähän Moskovan johtamaan talousliittoon .

Moskova haluaa nopean kansanäänestyksen – Jerevan ei vielä

Venäjä on painostanut Armeniaa järjestämään kansanäänestyksen, jossa kansalaiset joutuisivat valitsemaan EU-integraation ja Venäjän johtaman Euraasian talousunionin välillä. Putin on aiemmin varoittanut, ettei Armenia voi kuulua samanaikaisesti molempiin talousryhmittymiin .

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi puhelun jälkeen, ettei Pašinjan ilmoittanut kansanäänestykselle tarkkaa aikataulua. Peskovin mukaan tarvetta äänestyksen järjestämiseen mahdollisimman pian kuitenkin korostettiin .

Pašinjanin kanta on toinen. Hänen mukaansa EU-jäsenyyttä koskeva kansanäänestys olisi käytännössä mahdollinen vasta sen jälkeen, kun Armenia on jättänyt EU:lle virallisen jäsenyyshakemuksen – ei ennen sitä . Hän ei myöskään hyväksynyt Putinin kuvausta tilanteesta Venäjän ja Armenian välisenä ”avioerona”, vaan puhui suhteiden olevan ”muutosvaiheessa” .

Pašinjan on lisäksi sanonut, ettei Euroopan integraatioprosessi ole vielä edennyt vaiheeseen, jossa kansalaisille voitaisiin esittää konkreettinen valinta EU:n ja Euraasian talousunionin välillä .

Venäjä laajensi Armenian-tuonnin rajoituksia vaiheittain

Venäjä on kiristänyt armenialaisten tuotteiden tuontia useassa vaiheessa. Rajoitusten virallisina perusteina on käytetty muun muassa kasvi- ja eläintautien torjuntaan liittyviä rikkomuksia, mutta toimia on laajasti tulkittu myös poliittiseksi vastaukseksi Armenian länsisuuntautumiselle .

• Huhtikuun lopulla 2026: Armenialaisen kivennäisveden, erityisesti Jermuk-brändin, tuontia rajoitettiin .
• Toukokuun lopulla: Rajoitukset laajenivat kukkiin, alkoholijuomiin ja muihin kivennäisvesiin .
• 30. toukokuuta: Tiettyjen hedelmien ja vihannesten, kuten tomaattien, kurkkujen ja mansikoiden, tuonti kiellettiin väliaikaisesti kasvinterveydellisiin syihin vedoten .
• 11. kesäkuuta: Venäjä kielsi kaikki Armeniasta tuotavat karanteenivalvonnan piiriin kuuluvat tuotteet. Listalla olivat muun muassa vihannekset, hedelmät, marjat, pähkinät ja kahvi. Lisäksi vastaavien tuotteiden kauttakuljetuksia Venäjän kautta rajoitettiin .
• 27. heinäkuuta: Venäjä kielsi kaikkien armenialaisten maitotuotteiden tuonnin. Perusteluna mainittiin tarkastuksissa havaittu ”tartunnan saaneiden eläinten maito” .

Maailmanpankki on varoittanut, että rajoitusten pitkittyminen voi heikentää Armenian talouskasvua, kiihdyttää inflaatiota ja vaikeuttaa sosiaalista tilannetta .

EU pyrkii avaamaan Armenialle vaihtoehtoisia markkinoita

Euroopan unioni on vastannut Venäjän kaupparajoituksiin taloudellisella tukipaketilla ja pyrkinyt helpottamaan armenialaisten tuotteiden pääsyä EU-markkinoille.

• 34 miljoonaa euroa välitöntä budjettitukea: Euroopan komissio maksoi summan 19. kesäkuuta. Kyseessä oli ensimmäinen osa laajempaa tukea venäläisistä rajoituksista kärsiville armenialaisyrityksille .
• Tullien poistaminen suurelta osalta vientiä: Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 2. heinäkuuta Jerevanissa EU:n autonomisista kauppatoimista. Niiden tavoitteena on poistaa tullit noin 80 prosentilta Armenian viennistä EU:hun . Toimet edellyttävät vielä Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston hyväksyntää .
• 18 miljoonaa euroa lisätukea: EU lupasi samalla Armenialle lisää taloudellista tukea .
• 52 miljoonan euron kokonaispaketti: Pakettiin sisältyy taloudellisen tuen lisäksi kaupan helpottamista ja yhteyksien parantamiseen liittyviä toimia .

EU:n neuvosto on todennut Venäjän rajoitusten koskevan muun muassa brandyä, viiniä, kivennäisvettä ja maataloustuotteita sekä vaikeuttavan joidenkin tavaroiden kauttakulkua Venäjän kautta .

Armenia ei ole vielä jättänyt virallista EU-jäsenyyshakemusta

Armenian EU-linja on edennyt, mutta maa ei ole vielä jättänyt Euroopan unionille virallista jäsenyyshakemusta.

• 26. maaliskuuta 2025: Armenian parlamentti hyväksyi kansalaisaloitteeseen perustuneen lain, jolla käynnistettiin EU-jäsenyyteen tähtäävä prosessi .
• 4. huhtikuuta 2025: Presidentti Vahagn Hatšaturjan vahvisti lain .
• 11. maaliskuuta 2026: Pašinjan puhui Euroopan parlamentissa Strasbourgissa ja ilmaisi vahvan poliittisen tuen eurooppalaiselle suunnalle .
• 27. heinäkuuta 2026: Pašinjan korosti Putinille, että kansanäänestys voisi tulla kyseeseen vasta virallisen jäsenyyshakemuksen jälkeen .

Keskeinen ero on tämä: vuoden 2025 laki ilmaisee Armenian strategisen tavoitteen ja luo oikeudellisen kehyksen EU-jäsenyyteen pyrkimiselle, mutta se ei itsessään ole virallinen jäsenyyshakemus . Hakemuksen jättämiselle ei ole ilmoitettu aikataulua.

Mitä puhelu kertoo tilanteesta?

27. heinäkuuta käyty keskustelu tiivisti Armenian ja Venäjän nykyisen asetelman. Pašinjan yrittää lieventää Venäjän taloudellista painostusta, mutta ei suostu Moskovan vaatimaan nopeaan joko–tai-valintaan. Samaan aikaan EU tarjoaa Armenialle rahallista tukea ja helpompaa pääsyä markkinoille.

Armenia ei siis ole vielä hakenut EU-jäsenyyttä, mutta se rakentaa askel askeleelta edellytyksiä mahdolliselle hakemukselle. Venäjän näkökulmasta suunta on uhka sen taloudelliselle ja poliittiselle vaikutusvallalle Etelä-Kaukasiassa – ja siksi kauppakiista kietoutuu yhä tiiviimmin Armenian ulkopoliittiseen valintaan.