Goldman Sachs kuvaa kehitystä nimellä ”tekoälyn synnyttämä superylijäämä”. Tekoälyinvestoinnit ja kasvava puolijohdevienti paisuttavat Etelä-Korean ja Taiwanin vaihtotaseen ylijäämiä ennätystasoille. Vahva ulkoinen tasapaino voi tuoda valuutoille jatkuvaa kysyntää ja houkutella pääomavirtoja .
Samaan aikaan korkeammat energia- ja raaka-ainekustannukset heikentävät nettomääräisesti energiaa tuovien maiden ulkoista tasapainoa. Goldmanin tulkinta onkin kaksijakoinen: valuutanäkymä riippuu yhä enemmän siitä, onko talous tekoälyteknologian toimittaja vai energian ostaja .
Goldman Sachs nostaa nämä kolme Aasian valuuttamarkkinoiden kärkinimiksi .
Etelä-Korean won: Pankki ennustaa Etelä-Korean vaihtotaseen ylijäämän nousevan lähelle 300 miljardia dollaria eli 13,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tekoälyn vauhdittama siruvienti kompensoisi enemmän kuin täysin kallistuvan energian aiheuttaman rasituksen . Andrew Tiltonin johtamat Goldmanin ekonomistit odottavat lisäksi Korean keskuspankilta kahta 25 korkopisteen koronnostoa vuoden 2026 jälkipuoliskolla talouden ylikuumenemisen hillitsemiseksi. Korkeammat korot tukisivat osaltaan wonia .
Taiwanin dollari: Taiwanin vaihtotaseen ylijäämän ennustetaan olevan noin 25 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä olisi yksi maailman korkeimmista lukemista . Goldman sanoo olevansa Taiwanin kasvusta ”markkinoiden yleistä näkemystä optimistisempi”. Perusteluna on maan syvä kytkös tekoälyyn ja kehittyneiden puolijohteiden toimitusketjuihin .
Malesian ringgit: Malesia on tärkeä lenkki tekoälyn toimitusketjussa muun muassa sirujen kokoonpanossa ja testauksessa. Lisäksi maahan investoidaan datakeskuksia ja muuta tekoälyyn liittyvää infrastruktuuria. Goldman ennustaa ringgitin vahvistuvan tasolle 3,95 ringgitiä dollarilta, mikä olisi vahvin taso seitsemään vuoteen, kun investoinnit ja pääomavirrat tukevat valuuttaa . Pankki odottaa ringgitin viimeaikaisen paremman kehityksen jatkuvan .
Goldman pitää Thaimaan bahtia, Indonesian rupiaa ja Filippiinien pesoa rakenteellisesti heikkoina. Se luokittelee ne energiaa tuoviksi talouksiksi, jotka eivät hyödy tekoälybuumista yhtä suoraan ja ovat siksi alttiita vaihtosuhdesokeille .
Perusongelma on sama kaikissa kolmessa maassa: energian ja muiden raaka-aineiden kallistuminen heikentää vaihtotaseita, mutta keskuspankeilla on rajallisesti mahdollisuuksia nostaa korkoja ilman, että kotimainen kysyntä kärsii .
Thaimaan baht: Thaimaa on herkkä energian hinnannousulle, ja matkailuvetoinen talous kohtaa vastatuulta vahvasta dollarista ja maailmankaupan epävarmuudesta. Goldman odottaa bahtin heikkenemisen jatkuvan .
Indonesian rupia: Rupiaa painavat energiantuontilasku, kasvava vaihtotaseen alijäämä ja ulkoisen rahoituksen riskit. Goldman näkee sen jäävän rakenteellisesti jälkeen tekoälyyn kytkeytyvistä valuutoista .
Filippiinien peso: Goldman on toistanut pessimistisen näkemyksensä pesosta. Perusteluina ovat muun muassa ulkoiset epätasapainot ja rajalliset valuuttapuskurit .
Singaporen dollari kuuluu Goldmanin mukaan niiden Aasian valuuttojen joukkoon, jotka ovat hyötyneet tekoälyyn ja puolijohteisiin liittyvästä kasvusta. Pankin suhtautuminen siihen on kuitenkin maltillisempi kuin woniin, Taiwanin dollariin tai ringgitiin .
Keskuspankkien odotetaan lisäävän Singaporen dollarin painoa valuuttavarannoissaan osana hajautusta pois Yhdysvaltain dollarista . Nousupotentiaalia rajoittaa kuitenkin Singaporen rahaviranomaisen MAS:n tiukasti hallinnoitu kellunta, jossa valuutan liikkeitä ohjataan valuuttakurssijärjestelmän avulla.
Siksi Singaporen dollari on Goldmanille ”hyötyjä, mutta ei kärkipick”. Sen taustat ovat vahvat, mutta yllättävän suuren nousun mahdollisuus on pankin mukaan pienempi kuin kolmen varsinaisen noususuosikin kohdalla .
Kiinan yuan erottuu muista Aasian valuutoista. Goldman Sachs suhtautuu siihen pitkällä aikavälillä vahvasti myönteisesti ja kutsuu yuania yhdeksi ”vahvimman luottamuksen” sijoitusnäkemyksistään .
Pankin mallien mukaan yuan on 20–25 prosenttia aliarvostettu suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Arvio perustuu kauppapainotettuihin perustekijämalleihin, joissa lasketaan valuuttakurssi, joka tukisi Kiinan ulkoista ylijäämää ja talouden perustekijöitä .
Toukokuussa 2025 Goldman laski USD/CNY-ennusteensa tasolle 7,20 kolmen kuukauden, 7,10 kuuden kuukauden ja 7,00 vuoden aikajänteellä Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppaneuvottelujen edetessä . USD/CNY-luvun lasku tarkoittaa tässä yhteydessä yuanin vahvistumista dollaria vastaan.
Vuoden 2026 puolivälissä Goldman piti 12 kuukauden USD/CNY-näkemyksensä tasolla 6,50. Pankki perustelee asteittaista vahvistumista Kiinan vahvalla viennillä, suurella ulkoisella ylijäämällä ja mahdollisuudella, että keskuspankit lisäävät yuanin osuutta valuuttavarannoissaan .
Goldman Sachsin Aasian valuuttanäkemys tiivistyy tekoälyn aiheuttamaan eriytymiseen kauppa- ja vaihtotaseissa. Won, Taiwanin dollari ja ringgit hyötyvät puolijohteista, teknologiaviennistä ja tekoälyyn liittyvistä investoinneista. Bahtia, rupiaa ja pesoa taas rasittavat energiaostot ja ulkoiset rahoitusriskit.
Yuan on oma tapauksensa: Goldman pitää sitä aliarvostettuna ja odottaa sen vahvistuvan vähitellen. Sijoittajalle viesti on selvä: Aasian valuuttamarkkinoilla ei ole yhtä ainoaa kauppaa, vaan kysymys on siitä, mitkä taloudet toimittavat tekoälyvallankumouksen tarvitsemat sirut, laitteet ja infrastruktuurin – ja mitkä joutuvat maksamaan kasvavan energialaskun.