Ratkaisu ei kuitenkaan tarkoittanut, että yhtiö olisi määrätty lopettamaan uudet öljy- tai kaasuhankkeet tai vähentämään tuotantoaan tietyn prosenttiosuuden verran. Kantajien vaatimuksia näiltä osin ei hyväksytty .

Miksi yhtiö valittaa?

TotalEnergiesin hallitus päätti 27. heinäkuuta valittaa päätöksestä Pariisin muutoksenhakutuomioistuimeen . Yhtiön keskeiset oikeudelliset perustelut ovat seuraavat:

• Ranskan huolellisuusvelvoitelaki koskee yhtiön omaan toimintaan, tytäryhtiöihin ja toimitusketjun toimittajiin liittyviä riskejä, mutta ei asiakkaiden toimintaa. TotalEnergiesin mukaan se ei voi hallita sitä, valitseeko autoilija bensiini- vai sähköauton .
• Yhtiö katsoo, ettei Euroopan yritysten kestävää toimintaa koskeva huolellisuusdirektiivi (CSDDD) myöskään kata asiakkaiden toimintaa. Sen mielestä tämä tukee lain suppeampaa tulkintaa .
• TotalEnergiesin mukaan lakia ei alun perin tarkoitettu ulottumaan Scope 3 -päästöjen niin sanottuun kategoriaan 11. Yhtiö vetoaa lisäksi oikeusvarmuuteen ja elinkeinovapauteen .

Oikeudellinen kiista ei siten koske vain päästöjen laskemista. Laajempi kysymys on, voiko yrityksen vastuu ulottua tuotteiden koko elinkaareen silloin, kun yritys ei itse aiheuta päästöjä suoraan, mutta sen liiketoiminta liittyy niiden syntymiseen.

Taloudellinen merkitys jää vielä avoimeksi

Scope 3 -päästöt muodostavat noin 90 prosenttia TotalEnergiesin hiilijalanjäljestä . Siksi ratkaisulla voi olla yhtiölle huomattava merkitys riskien arvioinnin ja ilmastotoimien raportoinnin kannalta.

Alkuperäinen tuomio ei kuitenkaan määrännyt yhtiötä lopettamaan hankkeita tai muuttamaan tuotantomääriään tietyn mallin mukaisesti. TotalEnergies nosti tämän esiin omassa reaktiossaan päätökseen . Valituksesta ei vielä seuraa julkisesti ilmoitettua yksittäistä operatiivista muutosta, ja asian lopullinen vaikutus riippuu muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisusta.

Torresinsalmen saariston valitus Australiassa

Ensimmäinen ratkaisu hylkäsi hallituksen huolellisuusvelvollisuuden

Torresinsalmen alkuperäiskansojen vanhimmat Uncle Pabai Pabai ja Uncle Paul Kabai nostivat vuonna 2021 kanteen Australian liittovaltiota vastaan. Heidän mukaansa hallitus oli laiminlyönyt velvollisuutensa suojella yhteisöjä ilmastonmuutoksen vaikutuksilta .

Australian liittovaltion tuomioistuimen tuomari Michael Wigney hylkäsi kanteen 15. heinäkuuta 2025 asiassa Pabai v Commonwealth (No 2) FCA 796. Tuomioistuin hyväksyi merkittävän osan tieteellisestä näytöstä siitä, että ilmastonmuutos vahingoittaa Torresinsalmen saaristoa ja uhkaa paikallista Ailan Kastom -kulttuuria eli saariston perinteistä elämäntapaa ja tapaoikeutta. Se katsoi silti, ettei hallituksella ollut vahingonkorvausoikeudellista huolellisuusvelvollisuutta päästövähennystavoitteita ja ilmastopolitiikkaa koskevissa ratkaisuissa .

Perustelujen ytimessä oli ajatus siitä, että tällaiset päätökset kuuluvat niin sanotun hallituksen ydintoimivallan piiriin. Niiden ei katsottu soveltuvan ratkaistaviksi tavanomaisen tuottamus- eli negligence-oikeuden kautta .

Muutoksenhakua käsiteltiin Melbournessa

Nelipäiväinen valituskäsittely alkoi Melbournessa heinäkuun 2026 lopulla Australian liittovaltion tuomioistuimen täydessä kokoonpanossa. Asiaa käsittelivät ylituomari Debra Mortimer sekä tuomarit Craig Colvin ja Nicholas Owens .

Valittajat väittävät, että ensimmäisen oikeusasteen tuomari sovelsi lakia väärin katsoessaan, ettei tuottamuslaki mahdollista korvausta hallituksen ilmastopoliittisiin päätöksiin liittyvistä menetyksistä .

Mitä tuomioistuimen pitää ratkaista?

Keskeiset kysymykset ovat:

1. Voidaanko Australian liittovaltiolle vahvistaa huolellisuusvelvollisuus suojella Torresinsalmen alkuperäiskansojen yhteisöjä ennakoitavilta ilmastovahingoilta?
2. Voidaanko kulttuurin, perinteisen elämäntavan ja yhteisöjen elinympäristön menetyksestä määrätä korvauksia tuottamuslain nojalla?
3. Voivatko hallituksen päästövähennystavoitteet ja ilmastopolitiikka olla samanaikaisesti poliittisia päätöksiä ja oikeudellisen huolellisuusvelvollisuuden kohteita?

Täysi liittovaltion tuomioistuin varasi ratkaisunsa. Tuomiolle ei ollut ilmoitettu ajankohtaa heinäkuun lopussa 2026 .

Miksi tapaukset ovat merkittäviä?

TotalEnergiesin ja Torresinsalmen tapaukset lähestyvät ilmastovastuuta eri suunnista. Ranskalaisessa asiassa testataan yritysten vastuuta niiden koko arvoketjun päästöistä ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvän huolellisuusvelvoitteen kautta. Australialaisessa valituksessa puolestaan selvitetään, voiko valtio joutua oikeudelliseen vastuuseen, jos sen ilmastopolitiikka ei suojaa haavoittuvaa yhteisöä ennakoitavilta vahingoilta.

Kumpikaan muutoksenhaku ei ollut vielä ratkaistu. Siksi niiden vaikutus yritysten ilmastosuunnitelmiin, valtioiden vastuuseen ja tuleviin ilmastokanteisiin on toistaiseksi avoin.

Ratkaisu ei kuitenkaan tarkoittanut, että yhtiö olisi määrätty lopettamaan uudet öljy- tai kaasuhankkeet tai vähentämään tuotantoaan tietyn prosenttiosuuden verran. Kantajien vaatimuksia näiltä osin ei hyväksytty .

Miksi yhtiö valittaa?

TotalEnergiesin hallitus päätti 27. heinäkuuta valittaa päätöksestä Pariisin muutoksenhakutuomioistuimeen . Yhtiön keskeiset oikeudelliset perustelut ovat seuraavat:

• Ranskan huolellisuusvelvoitelaki koskee yhtiön omaan toimintaan, tytäryhtiöihin ja toimitusketjun toimittajiin liittyviä riskejä, mutta ei asiakkaiden toimintaa. TotalEnergiesin mukaan se ei voi hallita sitä, valitseeko autoilija bensiini- vai sähköauton .
• Yhtiö katsoo, ettei Euroopan yritysten kestävää toimintaa koskeva huolellisuusdirektiivi (CSDDD) myöskään kata asiakkaiden toimintaa. Sen mielestä tämä tukee lain suppeampaa tulkintaa .
• TotalEnergiesin mukaan lakia ei alun perin tarkoitettu ulottumaan Scope 3 -päästöjen niin sanottuun kategoriaan 11. Yhtiö vetoaa lisäksi oikeusvarmuuteen ja elinkeinovapauteen .

Oikeudellinen kiista ei siten koske vain päästöjen laskemista. Laajempi kysymys on, voiko yrityksen vastuu ulottua tuotteiden koko elinkaareen silloin, kun yritys ei itse aiheuta päästöjä suoraan, mutta sen liiketoiminta liittyy niiden syntymiseen.

Taloudellinen merkitys jää vielä avoimeksi

Scope 3 -päästöt muodostavat noin 90 prosenttia TotalEnergiesin hiilijalanjäljestä . Siksi ratkaisulla voi olla yhtiölle huomattava merkitys riskien arvioinnin ja ilmastotoimien raportoinnin kannalta.

Alkuperäinen tuomio ei kuitenkaan määrännyt yhtiötä lopettamaan hankkeita tai muuttamaan tuotantomääriään tietyn mallin mukaisesti. TotalEnergies nosti tämän esiin omassa reaktiossaan päätökseen . Valituksesta ei vielä seuraa julkisesti ilmoitettua yksittäistä operatiivista muutosta, ja asian lopullinen vaikutus riippuu muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisusta.

Torresinsalmen saariston valitus Australiassa

Ensimmäinen ratkaisu hylkäsi hallituksen huolellisuusvelvollisuuden

Torresinsalmen alkuperäiskansojen vanhimmat Uncle Pabai Pabai ja Uncle Paul Kabai nostivat vuonna 2021 kanteen Australian liittovaltiota vastaan. Heidän mukaansa hallitus oli laiminlyönyt velvollisuutensa suojella yhteisöjä ilmastonmuutoksen vaikutuksilta .

Australian liittovaltion tuomioistuimen tuomari Michael Wigney hylkäsi kanteen 15. heinäkuuta 2025 asiassa Pabai v Commonwealth (No 2) FCA 796. Tuomioistuin hyväksyi merkittävän osan tieteellisestä näytöstä siitä, että ilmastonmuutos vahingoittaa Torresinsalmen saaristoa ja uhkaa paikallista Ailan Kastom -kulttuuria eli saariston perinteistä elämäntapaa ja tapaoikeutta. Se katsoi silti, ettei hallituksella ollut vahingonkorvausoikeudellista huolellisuusvelvollisuutta päästövähennystavoitteita ja ilmastopolitiikkaa koskevissa ratkaisuissa .

Perustelujen ytimessä oli ajatus siitä, että tällaiset päätökset kuuluvat niin sanotun hallituksen ydintoimivallan piiriin. Niiden ei katsottu soveltuvan ratkaistaviksi tavanomaisen tuottamus- eli negligence-oikeuden kautta .

Muutoksenhakua käsiteltiin Melbournessa

Nelipäiväinen valituskäsittely alkoi Melbournessa heinäkuun 2026 lopulla Australian liittovaltion tuomioistuimen täydessä kokoonpanossa. Asiaa käsittelivät ylituomari Debra Mortimer sekä tuomarit Craig Colvin ja Nicholas Owens .

Valittajat väittävät, että ensimmäisen oikeusasteen tuomari sovelsi lakia väärin katsoessaan, ettei tuottamuslaki mahdollista korvausta hallituksen ilmastopoliittisiin päätöksiin liittyvistä menetyksistä .

Mitä tuomioistuimen pitää ratkaista?

Keskeiset kysymykset ovat:

1. Voidaanko Australian liittovaltiolle vahvistaa huolellisuusvelvollisuus suojella Torresinsalmen alkuperäiskansojen yhteisöjä ennakoitavilta ilmastovahingoilta?
2. Voidaanko kulttuurin, perinteisen elämäntavan ja yhteisöjen elinympäristön menetyksestä määrätä korvauksia tuottamuslain nojalla?
3. Voivatko hallituksen päästövähennystavoitteet ja ilmastopolitiikka olla samanaikaisesti poliittisia päätöksiä ja oikeudellisen huolellisuusvelvollisuuden kohteita?

Täysi liittovaltion tuomioistuin varasi ratkaisunsa. Tuomiolle ei ollut ilmoitettu ajankohtaa heinäkuun lopussa 2026 .

Miksi tapaukset ovat merkittäviä?

TotalEnergiesin ja Torresinsalmen tapaukset lähestyvät ilmastovastuuta eri suunnista. Ranskalaisessa asiassa testataan yritysten vastuuta niiden koko arvoketjun päästöistä ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvän huolellisuusvelvoitteen kautta. Australialaisessa valituksessa puolestaan selvitetään, voiko valtio joutua oikeudelliseen vastuuseen, jos sen ilmastopolitiikka ei suojaa haavoittuvaa yhteisöä ennakoitavilta vahingoilta.

Kumpikaan muutoksenhaku ei ollut vielä ratkaistu. Siksi niiden vaikutus yritysten ilmastosuunnitelmiin, valtioiden vastuuseen ja tuleviin ilmastokanteisiin on toistaiseksi avoin.