Manilan tapaaminen: 35 minuuttia ilman tuloksia

Rubio ja Lavrov tapasivat noin 35–50 minuutin ajan ASEANin ulkoministerikokouksen yhteydessä Manilassa 23. heinäkuuta 2026 . Molemmat osapuolet kuvasivat keskustelua ”suoraksi” ja ”hyväksi”, mutta antoivat ymmärtää, ettei edistystä Ukrainan sodan ratkaisemiseksi saavutettu . Rubio puhui toimittajille kokouksen jälkeen ja antoi tylyimmän arvion tähänastisesta Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä diplomaattisesta linjasta .

Rubio: ”Anchorcessa esitetyt ehdotukset ovat epäonnistuneet”

Rubio totesi suoraan, että elokuun 2025 huippukokouksessa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välillä Anchorcessa käsitellyt rauhanehdotukset olivat romuttuneet . ”Anchorcessa esitetyt ehdotukset ovat epäonnistuneet. Ukrainalaiset eivät hyväksyneet niitä. Meidän on etsittävä uusia ideoita”, Rubio kertoi toimittajille . Hänen mukaansa ehdotukset – joita Venäjällä kutsutaan ”3+2”-suunnitelmaksi ja jotka ilmeisesti liittyivät alueiden jakamiseen – eivät olleet Kiovalle hyväksyttäviä . Rubio lisäsi, että Washington on edelleen valmis näyttelemään ”rakentavaa roolia” sodan lopettamisessa, mutta ”tuoreita lähestymistapoja” tarvitaan umpikujan murtamiseksi .

Venäjän vastaus: vaatimus selvennyksestä

Venäjän reaktio oli nopea ja terävä. Lavrov haastoi julkisesti Rubion puheet ja vaati tietää, ”kuka tarkalleen ottaen epäonnistui” Anchorcessa . Hän vakuutti, että Moskova oli hyväksynyt Yhdysvaltojen esittämät ehdotukset huippukokouksessa ja että Washingtonilla on edelleen täyttämättömiä ”velvollisuuksia” tuosta tapaamisesta . Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova seurasi perässä 27. heinäkuuta ja kehotti Yhdysvaltoja ”selventämään”, mitä Anchorcessa sovittiin ennen uusien ehdotusten esittämistä. Hän korosti, että ”Anchoren kaavan” tekijänoikeus kuului Yhdysvalloille, ei Venäjälle . Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, ettei rauhan sopimista lähiaikoina pidetä todennäköisenä, ja kehotti välttämään ”liiallista optimismia” .

Perustavanlaatuinen erimielisyys: tehtiinkö sopimusta koskaan?

Diplomaattisen vastakkainasettelun ytimessä on perustavanlaatuinen kiista siitä, mitä Anchoren huippukokous oikeasti tuotti .

• Yhdysvaltojen kanta: Sitovaa sopimusta ei saavutettu. Rubio on toistuvasti kiistänyt Venäjän väitteet siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä olisivat sopineet sodan lopettamisen puitteista . Sodan tutkimuksen instituutti (ISW) kuvailee Moskovan viittauksia ”Anchoren sopimuksiin” vahvistamattomaksi väitteeksi, jolla teeskennellään rauhantahtoa .
• Venäjän kanta: Puitteet keskusteltiin ja Moskova hyväksyi ne. Venäläiset virkamiehet viittaavat usein ”Anchoren henkeen” neuvottelujen perustana .
• Putinin oma myönnytys: Putin itse kuitenkin myönsi 30. kesäkuuta 2026 valtion televisiolle, että ”Anchorcessa ei todellakaan saavutettu sopimuksia” sodan lopettamiseksi, mikä on ristiriidassa aikaisemman Kremlin kannan kanssa . Hän sanoi, että ”kukaan ei allekirjoittanut mitään”, mutta että he keskustelivat ”tietyistä mahdollisuuksista” konfliktin päättämiseksi .

Yhdysvaltain aseet virtaavat Ukrainaan NATO:n kautta

Vaikka Yhdysvallat ei ole myöntänyt uutta suoraa tukea Ukrainalle sitten presidentti Trumpin virkaanastumisen tammikuussa 2025, aseet jatkavat virtaamista Kiovaan läntisen tuen rakenteellisen muutoksen kautta .

• PURL-mekanismi: NATO:n Prioritized Ukraine Requirements List (PURL) koordinoi kriittisten yhdysvaltalaisten puolustusvälineiden ostamista Ukrainalle NATO-liittolaisten ja kumppaneiden toimesta . Tämä aloite mahdollistaa sen, että Ukraina saa yhdysvaltalaisia aseita ilman suoraa Yhdysvaltojen hallituksen apupaketteja .
• Liittolaisten panokset: Kuusi NATO-maata on osallistunut yhteensä 2,06 miljardilla dollarilla yhdysvaltalaisten aseiden hankintaan Ukrainalle elokuun 2025 ja vuoden 2026 alun välillä . NATO:n pääsihteeri Mark Rutte on ilmaissut luottavansa siihen, että liittolaiset varaavat noin 15 miljardia dollaria vuonna 2026 tämän ohjelman puitteissa .
• Tasainen toimitus: NATO-virkamies totesi joulukuussa 2025, että asetoimitukset Ukrainaan ”pysyivät tasaisina” huolimatta Trumpin päätöksestä lopettaa suorat lahjoitukset . Euroopan maat tarjoavat nyt yhdessä enemmän tukea kuin Yhdysvallat .

Iranin kampanja ja rauhantyön hidastuminen

Useat lähteet vahvistavat, että Yhdysvaltojen johtamat rauhanyritykset hidastuivat, koska Trumpin hallinto keskittyi sotilaalliseen kampanjaansa Irania vastaan . Manilan tapaaminen tapahtui taustalla, jossa Yhdysvaltojen diplomaattinen kapasiteetti oli suunnattu muualle. Tarkempia tietoja Iranin kampanjasta ei ole saatavilla lähteissä .

Mikä on vaakalaudalla: alueet ja NATO-jäsenyys

Osapuolten julkiset kannat ovat edelleen täysin sovittamattomia, mikä selittää umpikujan .

• Venäjä vaatii ehtoja, joiden se väittää sovitun Anchorcessa. Näihin kuuluu ilmeisesti Ukrainan alueellisia myönnytyksiä (miehitettyjen alueiden luovuttaminen) ja kielto Ukrainan NATO-jäsenyydelle .
• Ukraina hylkäsi Anchoren ehdotukset suoralta kädeltä. Kieltäytyminen luovuttamasta alueita tai luopumasta NATO-jäsenyydestä on se, mihin Rubio nimenomaan viittasi syynä puitteiden romahtamiseen .
• Zelenskyi on ilmoittanut olevansa valmis allekirjoittamaan rauhansopimuksen, mutta vain sellaisin ehdoin, jotka Kiova voi hyväksyä, ja hylkää Venäjän tulkinnan Anchoren tapaamisesta .

Koska Washingtonilla ei ole uutta suunnitelmaa, Moskova ei ole pehmentänyt kantaansa ja Kiova hylkää aiemmat ehdot, sota jatkuu ilman diplomaattista ulospääsyä näköpiirissä.

Manilan tapaaminen: 35 minuuttia ilman tuloksia

Rubio ja Lavrov tapasivat noin 35–50 minuutin ajan ASEANin ulkoministerikokouksen yhteydessä Manilassa 23. heinäkuuta 2026 . Molemmat osapuolet kuvasivat keskustelua ”suoraksi” ja ”hyväksi”, mutta antoivat ymmärtää, ettei edistystä Ukrainan sodan ratkaisemiseksi saavutettu . Rubio puhui toimittajille kokouksen jälkeen ja antoi tylyimmän arvion tähänastisesta Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä diplomaattisesta linjasta .

Rubio: ”Anchorcessa esitetyt ehdotukset ovat epäonnistuneet”

Rubio totesi suoraan, että elokuun 2025 huippukokouksessa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välillä Anchorcessa käsitellyt rauhanehdotukset olivat romuttuneet . ”Anchorcessa esitetyt ehdotukset ovat epäonnistuneet. Ukrainalaiset eivät hyväksyneet niitä. Meidän on etsittävä uusia ideoita”, Rubio kertoi toimittajille . Hänen mukaansa ehdotukset – joita Venäjällä kutsutaan ”3+2”-suunnitelmaksi ja jotka ilmeisesti liittyivät alueiden jakamiseen – eivät olleet Kiovalle hyväksyttäviä . Rubio lisäsi, että Washington on edelleen valmis näyttelemään ”rakentavaa roolia” sodan lopettamisessa, mutta ”tuoreita lähestymistapoja” tarvitaan umpikujan murtamiseksi .

Venäjän vastaus: vaatimus selvennyksestä

Venäjän reaktio oli nopea ja terävä. Lavrov haastoi julkisesti Rubion puheet ja vaati tietää, ”kuka tarkalleen ottaen epäonnistui” Anchorcessa . Hän vakuutti, että Moskova oli hyväksynyt Yhdysvaltojen esittämät ehdotukset huippukokouksessa ja että Washingtonilla on edelleen täyttämättömiä ”velvollisuuksia” tuosta tapaamisesta . Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova seurasi perässä 27. heinäkuuta ja kehotti Yhdysvaltoja ”selventämään”, mitä Anchorcessa sovittiin ennen uusien ehdotusten esittämistä. Hän korosti, että ”Anchoren kaavan” tekijänoikeus kuului Yhdysvalloille, ei Venäjälle . Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, ettei rauhan sopimista lähiaikoina pidetä todennäköisenä, ja kehotti välttämään ”liiallista optimismia” .

Perustavanlaatuinen erimielisyys: tehtiinkö sopimusta koskaan?

Diplomaattisen vastakkainasettelun ytimessä on perustavanlaatuinen kiista siitä, mitä Anchoren huippukokous oikeasti tuotti .

• Yhdysvaltojen kanta: Sitovaa sopimusta ei saavutettu. Rubio on toistuvasti kiistänyt Venäjän väitteet siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä olisivat sopineet sodan lopettamisen puitteista . Sodan tutkimuksen instituutti (ISW) kuvailee Moskovan viittauksia ”Anchoren sopimuksiin” vahvistamattomaksi väitteeksi, jolla teeskennellään rauhantahtoa .
• Venäjän kanta: Puitteet keskusteltiin ja Moskova hyväksyi ne. Venäläiset virkamiehet viittaavat usein ”Anchoren henkeen” neuvottelujen perustana .
• Putinin oma myönnytys: Putin itse kuitenkin myönsi 30. kesäkuuta 2026 valtion televisiolle, että ”Anchorcessa ei todellakaan saavutettu sopimuksia” sodan lopettamiseksi, mikä on ristiriidassa aikaisemman Kremlin kannan kanssa . Hän sanoi, että ”kukaan ei allekirjoittanut mitään”, mutta että he keskustelivat ”tietyistä mahdollisuuksista” konfliktin päättämiseksi .

Yhdysvaltain aseet virtaavat Ukrainaan NATO:n kautta

Vaikka Yhdysvallat ei ole myöntänyt uutta suoraa tukea Ukrainalle sitten presidentti Trumpin virkaanastumisen tammikuussa 2025, aseet jatkavat virtaamista Kiovaan läntisen tuen rakenteellisen muutoksen kautta .

• PURL-mekanismi: NATO:n Prioritized Ukraine Requirements List (PURL) koordinoi kriittisten yhdysvaltalaisten puolustusvälineiden ostamista Ukrainalle NATO-liittolaisten ja kumppaneiden toimesta . Tämä aloite mahdollistaa sen, että Ukraina saa yhdysvaltalaisia aseita ilman suoraa Yhdysvaltojen hallituksen apupaketteja .
• Liittolaisten panokset: Kuusi NATO-maata on osallistunut yhteensä 2,06 miljardilla dollarilla yhdysvaltalaisten aseiden hankintaan Ukrainalle elokuun 2025 ja vuoden 2026 alun välillä . NATO:n pääsihteeri Mark Rutte on ilmaissut luottavansa siihen, että liittolaiset varaavat noin 15 miljardia dollaria vuonna 2026 tämän ohjelman puitteissa .
• Tasainen toimitus: NATO-virkamies totesi joulukuussa 2025, että asetoimitukset Ukrainaan ”pysyivät tasaisina” huolimatta Trumpin päätöksestä lopettaa suorat lahjoitukset . Euroopan maat tarjoavat nyt yhdessä enemmän tukea kuin Yhdysvallat .

Iranin kampanja ja rauhantyön hidastuminen

Useat lähteet vahvistavat, että Yhdysvaltojen johtamat rauhanyritykset hidastuivat, koska Trumpin hallinto keskittyi sotilaalliseen kampanjaansa Irania vastaan . Manilan tapaaminen tapahtui taustalla, jossa Yhdysvaltojen diplomaattinen kapasiteetti oli suunnattu muualle. Tarkempia tietoja Iranin kampanjasta ei ole saatavilla lähteissä .

Mikä on vaakalaudalla: alueet ja NATO-jäsenyys

Osapuolten julkiset kannat ovat edelleen täysin sovittamattomia, mikä selittää umpikujan .

• Venäjä vaatii ehtoja, joiden se väittää sovitun Anchorcessa. Näihin kuuluu ilmeisesti Ukrainan alueellisia myönnytyksiä (miehitettyjen alueiden luovuttaminen) ja kielto Ukrainan NATO-jäsenyydelle .
• Ukraina hylkäsi Anchoren ehdotukset suoralta kädeltä. Kieltäytyminen luovuttamasta alueita tai luopumasta NATO-jäsenyydestä on se, mihin Rubio nimenomaan viittasi syynä puitteiden romahtamiseen .
• Zelenskyi on ilmoittanut olevansa valmis allekirjoittamaan rauhansopimuksen, mutta vain sellaisin ehdoin, jotka Kiova voi hyväksyä, ja hylkää Venäjän tulkinnan Anchoren tapaamisesta .

Koska Washingtonilla ei ole uutta suunnitelmaa, Moskova ei ole pehmentänyt kantaansa ja Kiova hylkää aiemmat ehdot, sota jatkuu ilman diplomaattista ulospääsyä näköpiirissä.