Kyse ei ollut yksittäisestä iskusta. Nousu johtui Venäjän järjestelmällisestä kampanjasta, jossa se teki laajoja, samanaikaisia ohjus- ja drone-iskuja tiheästi asuttuihin kaupunkialueisiin kaukana rintamasta, missä Ukrainan ilmapuolustus oli yhä heikompaa .

Tärkeimmät iskut heinäkuussa 2026

2. heinäkuuta — Venäjä laukaisi arviolta 74 ohjusta ja lähes 500 iskudronia yhdessä sodan suurimmista yksittäisistä iskuista. Pääkohteena oli Kiova. Ainakin 20 siviiliä kuoli pääkaupungissa, ja lisää loukkaantui, kun tulipalot riehuivat kaupungissa .

6. heinäkuuta — Aaltoja ohjuksia ja droneja iski jälleen Kiovaan, tappaen ainakin 22 ihmistä – 15 pääkaupungissa ja 7 laajemmalla Kiovan alueella. Tuolloin raportoitiin ”maan ilmapuolustuksen aukkojen levenemisestä” . YK:n mukaan heinäkuussa Ukrainassa kuoli tai haavoittui keskimäärin 170 siviiliä päivässä .

11. heinäkuuta — Venäläiset ohjus- ja drone-iskut tappoivat kuusi ihmistä ja haavoittivat kymmeniä Sumyn ja Kiovan alueilla. Ukrainan ilmavoimat kertoi torjuneensa 111 dronia ja vähintään kaksi risteilyohjusta, mutta iskut aiheuttivat silti vakavia siviiliuhreja . Sumyssa kaksi liitopommia osui vilkkaaseen alueeseen, jossa oli bussipysäkki, tuhoten keltaisen bussin ja tappaen neljä ihmistä .

27. heinäkuuta — Ballistiset ohjusiskut Kiovaan ja isku supermarketiin Tšernihivissä tappoivat ainakin kuusi ihmistä, mukaan lukien yhden lapsen. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi seitsemän ballistista ohjusta ja 136 dronia yön aikana .

Aseet, jotka aiheuttivat uhrien nousun

YK:n Ukrainan ihmisoikeusvalvontamission johtajan Danielle Bellin mukaan jyrkkä nousu johtui pääasiassa pitkän kantaman ballistisista ohjuksista ja kertakäyttöisistä iskudroneista, jotka osuivat asuttuihin kaupunkialueisiin kaukana rintaman takana . YK kuvaili siviilien olevan ”metsästettyinä droneilla” .

Dokumentoituja aseita iskuissa olivat:

• Shahed-tyyppiset kertakäyttöiskudronit – käytettiin sadoittain yössä
• Risteilyohjukset (Kh-101/Kh-555-tyypit)
• Ballistiset ohjukset – erityisesti 27. heinäkuuta Kiovaan

YK totesi, että Venäjän räjähdeaseiden käytön tehostuminen asutuilla alueilla vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla oli suora syy siviiliuhrien kasvuun . Heinäkuun lopussa kuukausittainen siviilikuolleisuus ylitti jo kesäkuun kohonneen luvun, 293 kuollutta, mikä osoitti uhrien määrän kasvavan kuukausi kuukaudelta .

Romaniasta ja mustanmeren droneista

Käytettävissä olevat lähteet eivät sisällä mainintaa Romanian drone-sieppausoperaatioista Mustallamerellä heinäkuun 2026 lopulla. Romaniaan liittyvää kysymystä ei voitu vahvistaa tästä aineistosta. Asia vaatisi erillistä hakua.

Kyse ei ollut yksittäisestä iskusta. Nousu johtui Venäjän järjestelmällisestä kampanjasta, jossa se teki laajoja, samanaikaisia ohjus- ja drone-iskuja tiheästi asuttuihin kaupunkialueisiin kaukana rintamasta, missä Ukrainan ilmapuolustus oli yhä heikompaa .

Tärkeimmät iskut heinäkuussa 2026

2. heinäkuuta — Venäjä laukaisi arviolta 74 ohjusta ja lähes 500 iskudronia yhdessä sodan suurimmista yksittäisistä iskuista. Pääkohteena oli Kiova. Ainakin 20 siviiliä kuoli pääkaupungissa, ja lisää loukkaantui, kun tulipalot riehuivat kaupungissa .

6. heinäkuuta — Aaltoja ohjuksia ja droneja iski jälleen Kiovaan, tappaen ainakin 22 ihmistä – 15 pääkaupungissa ja 7 laajemmalla Kiovan alueella. Tuolloin raportoitiin ”maan ilmapuolustuksen aukkojen levenemisestä” . YK:n mukaan heinäkuussa Ukrainassa kuoli tai haavoittui keskimäärin 170 siviiliä päivässä .

11. heinäkuuta — Venäläiset ohjus- ja drone-iskut tappoivat kuusi ihmistä ja haavoittivat kymmeniä Sumyn ja Kiovan alueilla. Ukrainan ilmavoimat kertoi torjuneensa 111 dronia ja vähintään kaksi risteilyohjusta, mutta iskut aiheuttivat silti vakavia siviiliuhreja . Sumyssa kaksi liitopommia osui vilkkaaseen alueeseen, jossa oli bussipysäkki, tuhoten keltaisen bussin ja tappaen neljä ihmistä .

27. heinäkuuta — Ballistiset ohjusiskut Kiovaan ja isku supermarketiin Tšernihivissä tappoivat ainakin kuusi ihmistä, mukaan lukien yhden lapsen. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi seitsemän ballistista ohjusta ja 136 dronia yön aikana .

Aseet, jotka aiheuttivat uhrien nousun

YK:n Ukrainan ihmisoikeusvalvontamission johtajan Danielle Bellin mukaan jyrkkä nousu johtui pääasiassa pitkän kantaman ballistisista ohjuksista ja kertakäyttöisistä iskudroneista, jotka osuivat asuttuihin kaupunkialueisiin kaukana rintaman takana . YK kuvaili siviilien olevan ”metsästettyinä droneilla” .

Dokumentoituja aseita iskuissa olivat:

• Shahed-tyyppiset kertakäyttöiskudronit – käytettiin sadoittain yössä
• Risteilyohjukset (Kh-101/Kh-555-tyypit)
• Ballistiset ohjukset – erityisesti 27. heinäkuuta Kiovaan

YK totesi, että Venäjän räjähdeaseiden käytön tehostuminen asutuilla alueilla vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla oli suora syy siviiliuhrien kasvuun . Heinäkuun lopussa kuukausittainen siviilikuolleisuus ylitti jo kesäkuun kohonneen luvun, 293 kuollutta, mikä osoitti uhrien määrän kasvavan kuukausi kuukaudelta .

Romaniasta ja mustanmeren droneista

Käytettävissä olevat lähteet eivät sisällä mainintaa Romanian drone-sieppausoperaatioista Mustallamerellä heinäkuun 2026 lopulla. Romaniaan liittyvää kysymystä ei voitu vahvistaa tästä aineistosta. Asia vaatisi erillistä hakua.