Yhteensä Venäjä käytti kahden peräkkäisen yön aikana vähintään 9 ohjusta ja noin 293 droonia. Ukraina onnistui torjumaan noin 7 ohjusta ja 231 droonia.

Käytetyt aseet

Ukrainan ilmavoimat raportoi kolmesta pääasetyypistä 25.–26. heinäkuun hyökkäyksessä:

• Ballistiset ohjukset – 26. heinäkuun hyökkäys koostui ballistisista ohjuksista, jotka kohdistuivat Kiovaan. Tämä on linjassa Venäjän viimeaikaisen käytännön kanssa käyttää Iskander-M- ja S-400-ohjuksia .
• Kh-59/69-ilmasta-maahan-ohjukset – Äänen nopeutta hitaampia risteilyohjuksia, jotka laukaistaan tyypillisesti taktisista lentokoneista .
• Shahed-tyyppiset droonit – Suuret droonimäärät ovat linjassa Venäjän jatkuvan Shahed-, Gerbera- ja Italmas-tyyppisten droonien käytön kanssa .

Vaikutus Kiovaan ja muille alueille

Kiova: Venäjän ballistiset ohjukset osuivat pääkaupunkiin sunnuntaina 26. heinäkuuta varhain aamulla. Putoava sirpale aiheutti tulipaloja vähintään kolmella alueella, kertoi pormestari Vitali Klitško. 18-kerroksinen asuinrakennus Ševtšenkon piirissä vaurioitui ja tulipalo syttyi 7. ja 8. kerroksen välillä. Pääkaupungissa haavoittui vähintään 3 siviiliä . Ilmahälytys kesti noin 50 minuuttia .

Muut Ukrainan alueet (26. heinäkuuta): Iskut muille alueille vaativat myöhemmin vähintään 2 uhria paikallisviranomaisten mukaan .

25. heinäkuuta – drooniteknologianäyttelyn isku: Edellisenä päivänä Venäjän ohjukset osuivat drooniteknologianäyttelyyn Kiovan lähellä, tappaen 10 ihmistä ja haavoittaen noin 100:aa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi, ettei tapahtumaa olisi pitänyt järjestää .

Laajempi kuvio: Venäjän ilmahyökkäysten kiihtyminen heinäkuussa 2026

25.–26. heinäkuun iskut eivät olleet yksittäistapauksia. Heinäkuussa 2026 Venäjän ilmaiskut Ukrainan kaupunkeihin, erityisesti Kiovaan, kiihtyivät poikkeuksellisen voimakkaasti:

• 2. heinäkuuta: Venäjä teki yhden sodan suurimmista yhdistetyistä iskuista – noin 500 droonia ja 74 ohjusta – tappaen vähintään 17–27 siviiliä pelkästään Kiovassa ja haavoittaen yli 100:aa. Uhrimäärä nousi myöhemmin 30:een .
• 6. heinäkuuta: Toinen massiivinen isku tappoi vähintään 22 ihmistä ympäri Ukrainaa, joista 15 kuoli Kiovassa. YK:n ihmisoikeusvalvontamissio raportoi, että "kaikki Venäjän laukaisemat ballistiset ohjukset osuivat kohteisiinsa", paljastaen Ukrainan ilmapuolustuksen heikkeneviä kykyjä .
• 11. heinäkuuta: Ohjus- ja drooni-iskut tappoivat 6 ihmistä ja haavoittivat kymmeniä .
• 19. heinäkuuta: Venäjä teki "yhden suurimmista ballististen ohjusten iskuista Kiovaan sitten täysimittaisen hyökkäyksen alun", tappaen 1 henkilön ja haavoittaen 14–16:ta. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi 41 ohjusta ja 125 droonia, joista 18 ohjusta ja 108 droonia torjuttiin .
• 25.–26. heinäkuuta: Kaksi peräkkäistä yötä kestänyt hyökkäys, jossa kuoli vähintään 12 ihmistä (10 näyttelyssä 25. heinäkuuta + 2 muualla 26. heinäkuuta) ja haavoittui yli 100.

Siviiliuhrien määrän kasvu

YK raportoi, että vähintään 265 siviiliä kuoli ja 1 816 haavoittui Venäjän hyökkäyksissä kesäkuussa 2026 – korkein yhdistetty kuukausittainen siviiliuhrimäärä sitten täysimittaisen hyökkäyksen ensimmäisten kuukausien 2022 . YK:n ihmisoikeusvalvontamissio totesi, että siviiliuhrien määrä "nousi tasaisesti kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen" vuoden 2026 alkupuoliskolla, mikä johtuu voimakkaampien aseiden käytöstä ja rintamalinjasta kaukana olevien kaupunkialueiden iskujen lisääntymisestä .

Heinäkuu 2026 jatkoi tätä kehitystä. Ukrainan hallituksen tilastojen mukaan, joihin CNN viittasi, Venäjän hyökkäykset heinäkuussa johtivat vähintään 377 kuolleeseen siviiliin ja 2 129 haavoittuneeseen – korkein kuukausittainen lukema sitten huhtikuun 2022 . YK dokumentoi 1 396 siviilin kuolleen ja 7 978 haavoittuneen Ukrainassa vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla, mikä on 37 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2025 ja lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2024 verrattuna .

Siviiliuhrien määrän kasvu johtui erityisesti Venäjän lisääntyneestä pitkän matkan ballististen ohjusten ja droonien käytöstä tiheästi asutuilla kaupunkialueilla. YK:n ihmisoikeusvalvontamissio kuvasi kehitystä "häiritseväksi eskalaatioksi" ja totesi, että kesäkuu oli jo pahin kuukausi yli neljään vuoteen .

Keskeiset havainnot

• 25.–26. heinäkuuta 2026 Venäjä iski 7 ballistisella ohjuksella ja 136 droonilla, käyttäen Iskander-M/S-400-ohjuksia, Kh-59/69-risteilyohjuksia ja Shahed-tyyppisiä drooneja.
• Ukrainan ilmapuolustus torjui 5 ballistista ohjusta ja 104 droonia 25.–26. heinäkuuta välisenä yönä, mutta osa ohjuksista läpäisi puolustuksen.
• Kiovassa haavoittui vähintään 3 siviiliä ja muualla Ukrainassa kuoli 2 26. heinäkuuta, edellispäivän drooninäyttelyn iskun tapettua 10.
• Heinäkuu 2026 oli sodan tuhoisimpia kuukausia: 377 siviiliä kuoli – korkein kuukausittainen lukema sitten huhtikuun 2022.
• YK raportoi siviiliuhrien määrän olleen vuoden 2026 alkupuoliskolla 37 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana 2025 ja lähes kaksinkertainen vuoteen 2024 verrattuna.

Yhteensä Venäjä käytti kahden peräkkäisen yön aikana vähintään 9 ohjusta ja noin 293 droonia. Ukraina onnistui torjumaan noin 7 ohjusta ja 231 droonia.

Käytetyt aseet

Ukrainan ilmavoimat raportoi kolmesta pääasetyypistä 25.–26. heinäkuun hyökkäyksessä:

• Ballistiset ohjukset – 26. heinäkuun hyökkäys koostui ballistisista ohjuksista, jotka kohdistuivat Kiovaan. Tämä on linjassa Venäjän viimeaikaisen käytännön kanssa käyttää Iskander-M- ja S-400-ohjuksia .
• Kh-59/69-ilmasta-maahan-ohjukset – Äänen nopeutta hitaampia risteilyohjuksia, jotka laukaistaan tyypillisesti taktisista lentokoneista .
• Shahed-tyyppiset droonit – Suuret droonimäärät ovat linjassa Venäjän jatkuvan Shahed-, Gerbera- ja Italmas-tyyppisten droonien käytön kanssa .

Vaikutus Kiovaan ja muille alueille

Kiova: Venäjän ballistiset ohjukset osuivat pääkaupunkiin sunnuntaina 26. heinäkuuta varhain aamulla. Putoava sirpale aiheutti tulipaloja vähintään kolmella alueella, kertoi pormestari Vitali Klitško. 18-kerroksinen asuinrakennus Ševtšenkon piirissä vaurioitui ja tulipalo syttyi 7. ja 8. kerroksen välillä. Pääkaupungissa haavoittui vähintään 3 siviiliä . Ilmahälytys kesti noin 50 minuuttia .

Muut Ukrainan alueet (26. heinäkuuta): Iskut muille alueille vaativat myöhemmin vähintään 2 uhria paikallisviranomaisten mukaan .

25. heinäkuuta – drooniteknologianäyttelyn isku: Edellisenä päivänä Venäjän ohjukset osuivat drooniteknologianäyttelyyn Kiovan lähellä, tappaen 10 ihmistä ja haavoittaen noin 100:aa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi, ettei tapahtumaa olisi pitänyt järjestää .

Laajempi kuvio: Venäjän ilmahyökkäysten kiihtyminen heinäkuussa 2026

25.–26. heinäkuun iskut eivät olleet yksittäistapauksia. Heinäkuussa 2026 Venäjän ilmaiskut Ukrainan kaupunkeihin, erityisesti Kiovaan, kiihtyivät poikkeuksellisen voimakkaasti:

• 2. heinäkuuta: Venäjä teki yhden sodan suurimmista yhdistetyistä iskuista – noin 500 droonia ja 74 ohjusta – tappaen vähintään 17–27 siviiliä pelkästään Kiovassa ja haavoittaen yli 100:aa. Uhrimäärä nousi myöhemmin 30:een .
• 6. heinäkuuta: Toinen massiivinen isku tappoi vähintään 22 ihmistä ympäri Ukrainaa, joista 15 kuoli Kiovassa. YK:n ihmisoikeusvalvontamissio raportoi, että "kaikki Venäjän laukaisemat ballistiset ohjukset osuivat kohteisiinsa", paljastaen Ukrainan ilmapuolustuksen heikkeneviä kykyjä .
• 11. heinäkuuta: Ohjus- ja drooni-iskut tappoivat 6 ihmistä ja haavoittivat kymmeniä .
• 19. heinäkuuta: Venäjä teki "yhden suurimmista ballististen ohjusten iskuista Kiovaan sitten täysimittaisen hyökkäyksen alun", tappaen 1 henkilön ja haavoittaen 14–16:ta. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi 41 ohjusta ja 125 droonia, joista 18 ohjusta ja 108 droonia torjuttiin .
• 25.–26. heinäkuuta: Kaksi peräkkäistä yötä kestänyt hyökkäys, jossa kuoli vähintään 12 ihmistä (10 näyttelyssä 25. heinäkuuta + 2 muualla 26. heinäkuuta) ja haavoittui yli 100.

Siviiliuhrien määrän kasvu

YK raportoi, että vähintään 265 siviiliä kuoli ja 1 816 haavoittui Venäjän hyökkäyksissä kesäkuussa 2026 – korkein yhdistetty kuukausittainen siviiliuhrimäärä sitten täysimittaisen hyökkäyksen ensimmäisten kuukausien 2022 . YK:n ihmisoikeusvalvontamissio totesi, että siviiliuhrien määrä "nousi tasaisesti kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen" vuoden 2026 alkupuoliskolla, mikä johtuu voimakkaampien aseiden käytöstä ja rintamalinjasta kaukana olevien kaupunkialueiden iskujen lisääntymisestä .

Heinäkuu 2026 jatkoi tätä kehitystä. Ukrainan hallituksen tilastojen mukaan, joihin CNN viittasi, Venäjän hyökkäykset heinäkuussa johtivat vähintään 377 kuolleeseen siviiliin ja 2 129 haavoittuneeseen – korkein kuukausittainen lukema sitten huhtikuun 2022 . YK dokumentoi 1 396 siviilin kuolleen ja 7 978 haavoittuneen Ukrainassa vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla, mikä on 37 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2025 ja lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2024 verrattuna .

Siviiliuhrien määrän kasvu johtui erityisesti Venäjän lisääntyneestä pitkän matkan ballististen ohjusten ja droonien käytöstä tiheästi asutuilla kaupunkialueilla. YK:n ihmisoikeusvalvontamissio kuvasi kehitystä "häiritseväksi eskalaatioksi" ja totesi, että kesäkuu oli jo pahin kuukausi yli neljään vuoteen .

Keskeiset havainnot

• 25.–26. heinäkuuta 2026 Venäjä iski 7 ballistisella ohjuksella ja 136 droonilla, käyttäen Iskander-M/S-400-ohjuksia, Kh-59/69-risteilyohjuksia ja Shahed-tyyppisiä drooneja.
• Ukrainan ilmapuolustus torjui 5 ballistista ohjusta ja 104 droonia 25.–26. heinäkuuta välisenä yönä, mutta osa ohjuksista läpäisi puolustuksen.
• Kiovassa haavoittui vähintään 3 siviiliä ja muualla Ukrainassa kuoli 2 26. heinäkuuta, edellispäivän drooninäyttelyn iskun tapettua 10.
• Heinäkuu 2026 oli sodan tuhoisimpia kuukausia: 377 siviiliä kuoli – korkein kuukausittainen lukema sitten huhtikuun 2022.
• YK raportoi siviiliuhrien määrän olleen vuoden 2026 alkupuoliskolla 37 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana 2025 ja lähes kaksinkertainen vuoteen 2024 verrattuna.