Ilmastonmuutos on nostanut merien lämpötilan perustasoa. Siksi nykyinen El Niño voi aiheuttaa koralleille yhtä vakavan lämpöshokin kuin aiemmin poikkeuksellisen voimakas tapahtuma – tai vielä pahemman.
Aiempi tutkimus on osoittanut, että korallien vaalenemistapahtumien välinen keskimääräinen aika on nykyisin alle puolet siitä, mitä se oli ennen ihmisen aiheuttaman lämpenemisen aikakautta. Riutoille jää näin vähemmän aikaa toipua vaalenemisesta ja kuolleisuudesta . NOAA:n aineistojen mukaan voimakasta vaalenemista esiintyy nykyään yhä useammin myös ilman El Niño -vaihetta .
Tutkijat ennustavat, että vuoteen 2028 mennessä ihmisen aiheuttaman lämpenemisen vaikutus ylittää El Niñon vaikutuksen kaikilla maailman koralliriutta-alueilla . Vaaleneminen riippuu silloin entistä vähemmän luonnollisista ilmastovaihteluista ja yhä enemmän siitä, kuinka kuumaksi meri on jo valmiiksi lämmennyt.
Taustalla on korallien vaalenemisen historian laajin tunnettu kriisi. Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA vahvisti neljännen maailmanlaajuisen korallien vaalenemistapahtuman 15. huhtikuuta 2024 .
NOAA:n Coral Reef Watch -seurannan mukaan vuoden 2023 alusta vuoden 2025 puoliväliin vaalenemiseen johtavaa lämpöstressiä esiintyi noin 84 prosentilla maailman koralliriuttojen pinta-alasta Tyynellämerellä, Atlantilla ja Intian valtamerellä . Joukkovaalenemista dokumentoitiin vähintään 83 maassa ja alueella .
Tapahtuma ylitti aiemman ennätyksen, joka syntyi vuosina 2014–2017 ja kosketti noin kahta kolmasosaa maailman koralliriutoista. NOAA:n asiantuntijoiden mukaan neljäs maailmanlaajuinen vaalenemistapahtuma päättyi todennäköisesti vuoden 2025 puolivälissä . Päättyminen ei kuitenkaan merkitse, että riutat olisivat palautuneet: pitkittynyt lämpöstressi voi aiheuttaa korallien kuolemaa vielä pitkään vaalenemisen jälkeenkin.
Korallien vaalenemisessa koralli menettää symbioottiset levänsä, jotka antavat sille väriä ja tuottavat osan sen energiasta. Jos kuumuus jatkuu pitkään, koralli voi kuolla. Toistuvat vaalenemiset heikentävät riuttojen mahdollisuuksia selvitä, koska palautumiselle jää yhä vähemmän aikaa.
Tutkimuksen keskeinen viesti on, että El Niñon hillitseminen ei yksin ratkaise ongelmaa. Se voi voimistaa lämpöoloja, mutta fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttama merien jatkuva lämpeneminen on se tekijä, joka tekee maailmanlaajuisista joukkovaalenemisista mahdollisia. Ilman merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä vaalenemisten odotetaan muuttuvan yleisemmiksi ja vakavammiksi – ja niiden riippuvuuden El Niñosta vähenevän.
Koralliriutat tarjoavat elinympäristön arviolta noin neljännekselle kaikesta meren eliöstöstä. Tutkimus viittaa siihen, että niiden säilyttämisen kannalta ratkaisevaa on puuttua merien lämpenemisen perimmäiseen syyhyn, ei vain reagoida yksittäisiin El Niño -vuosiin.