Bulgaria sallii Yhdysvaltain tankkereiden sijoittamisen Iranin varoituksesta huolimatta

Päätös syntyi tilanteessa, jossa Iranin ja Yhdysvaltojen välinen sotilaallinen vastakkainasettelu oli kärjistynyt. Iran reagoi Bulgarian päätökseen varoituksella, kun taas NATO korosti kollektiivisen puolustuksen sitoumusta. Bulgariassa kiista jakoi myös parlamenttia.

Mitä parlamentti päätti?

Äänestys päättyi luvuin 136–13, ja kaksi kansanedustajaa pidättäytyi äänestämästä 240-paikkaisessa parlamentissa . Puoltavista äänistä 121 tuli pääministeri Rumen Radevin johtamalta Progressive Bulgaria -koalitiolta ja 15 MRF-puolueelta. Vastaan äänesti 12 Vazrazhdane-puolueen edustajaa ja yksi Progressive Bulgarian edustaja. Kaksi Progressive Bulgarian kansanedustajaa pidättäytyi .

Päätöstä edelsi parlamentin puolustusvaliokunnan hyväksyntä 21. heinäkuuta. Yhdysvallat oli pyytänyt järjestelyä Sofian-suurlähetystön välityksellä diplomaattisella nootilla, ja pyyntö perustui vuoden 2006 Yhdysvaltain ja Bulgarian väliseen puolustusyhteistyösopimukseen .

KC-135 on ilmatankkauskone: sen tehtävä on siirtää polttoainetta toisille lentokoneille lennon aikana. Bulgarian johto on korostanut, ettei koneiden ole tarkoitus suorittaa hyökkäystehtäviä Bulgarian alueelta. Presidentti Iliana Iotova katsoi, ettei koneiden läsnäolo tee Bulgariasta Iranin sotatoimien osapuolta .

Kotimaan kiista: logistista tukea vai osallistumista sotaan?

Vazrazhdane-puolue, jota kuvataan nationalistiseksi ja Venäjä-mieliseksi, johti vastustusta. Puolue syytti hallitusta Bulgarian vetämisestä mukaan Yhdysvaltojen ja Iranin sotaan . Myös muut parlamentaarikot ilmaisivat huolensa siitä, että maa voisi vähitellen ajautua osaksi laajempaa konfliktia .

Pääministeri Radev puolusti päätöstä liittolaisvelvoitteiden täyttämisenä. Hänen mukaansa Bulgarian alueelta ei toteuteta Lähi-idän sotilasoperaatioita, ja tankkereiden tehtävät ovat yksinomaan logistisia. Radev on lisäksi todennut, ettei Bulgariaan sijoiteta hyökkäysasejärjestelmiä .

Radev viittasi myös aiempiin yhdysvaltalaisten lentokoneiden sijoituksiin Sofian siviililentokentälle ja myönsi niiden liittyneen Lähi-idän operaatioihin. Tämä viittaa siihen, että Bulgaria on aiemminkin toiminut Yhdysvaltain operaatioiden logistisena tukipisteenä .

Iranin suora varoitus Sofialle

Iranin ulkoministeriön tiedottaja Esmail Baghaei varoitti 21. heinäkuuta Bulgariaa sallimasta Yhdysvaltojen käyttää sen aluetta Irania vastaan suunnattuihin sotilasoperaatioihin. Baghaein mukaan tällainen toiminta voisi merkitä osallisuutta siihen, mitä Iran kutsui ”aggressioksi ja sotarikoksiksi” .

Iran oli esittänyt Bulgarialle vastaavan varoituksen jo aiemmin vuonna 2026. Sofialle toimitetussa diplomaattisessa nootissa Teheran ilmoitti pidättävänsä oikeuden ryhtyä tarvittaviin toimiin suojellakseen suvereniteettiaan, turvallisuuttaan ja kansallisia etujaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti .

Bulgarian vt. varaulkoministeri Marin Raykov vahvisti nootin olemassaolon, mutta sanoi, ettei se ollut peruste julkiselle hälytykselle . Radev puolestaan piti Iranin syytöstä ”kategorisesti asiaankuulumattomana” ja korosti, että koneiden tarkoitus on logistinen eikä hyökkäyksellinen .

NATO lupaa puolustaa Bulgariaa

NATO:n eversti Martin O’Donnell sanoi 23. heinäkuuta Euronewsille, että ”NATO puolustaa Bulgariaa miltä tahansa Iranin toimelta”. Hän viittasi myös siihen, että liittokunta oli jo puolustanut NATO-maa Turkin aluetta Iranin ballististen ohjusten hyökkäyksiä vastaan .

Vakuutus liittyy NATO:n 8. heinäkuuta Ankaran huippukokouksessa antamaan julkilausumaan. Siinä jäsenmaat vahvistivat ”rautaisen” sitoumuksensa Washingtonin sopimuksen 5. artiklan mukaiseen kollektiiviseen puolustukseen: hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan. Julkilausuma vahvisti samalla NATO:n niin sanotun 360 asteen pelote- ja puolustusasennon .

NATO oli jo alkuvuonna nostanut ilma- ja ohjuspuolustuksen valmiutta itäisellä sivustallaan Iranin alueella ja sen ulkopuolella tekemien ohjusiskujen vuoksi. Liittokunnan järjestelmät torjuivat muun muassa kohti Turkkia laukaistun ballistisen ohjuksen . Lisäksi Kreikka sijoitti Patriot-ohjuspatterin ja F-16-hävittäjiä Pohjois-Kreikkaan Bulgarian suojaamiseksi Sofian maaliskuussa esittämän pyynnön jälkeen .

Päätöksen laajempi tausta

Bezmerin järjestely on osa laajempaa Yhdysvaltain sotilaallista kampanjaa Irania vastaan. Presidentti Donald Trump on uhannut konfliktin lisäkärjistymisellä . Iranin aiemmat ballististen ohjusten laukaisut kohti NATO-jäsen Turkkia ja Kyprosta ovat lisänneet alueellista huolta. Bulgarian puolustusministeri Atanas Zaprjanov kutsui Turkkia kohti laukaistua ohjusta ”vaaralliseksi eskalaatioksi” .

Lähteissä kuvataan konfliktin laajentumista ja sodan kiihtymistä uudelleen. Niissä ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, erikseen dokumentoitua tietoa tietyn väliaikaisen tulitauon romahtamisesta. Siksi Bulgarian päätöksen suora yhteys tällaiseen tulitauon päättymiseen jää avoimeksi, vaikka diplomaattisen tilanteen heikkeneminen muodostaa päätöksen keskeisen taustan .

Mitä päätös merkitsee käytännössä?

Bulgarian hallituksen mukaan Bezmeriin sijoitettavat KC-135-koneet toimivat tukitehtävissä eivätkä tee Bulgariasta sotatoimien osapuolta. Iran tulkitsee tilanteen toisin ja katsoo, että yhdysvaltalaisten joukkojen ja koneiden sijoittaminen voi tehdä Bulgariasta osallisen Irania vastaan suunnattuihin operaatioihin .

NATO:n lupaus puolustaa Bulgariaa korostaa, että Sofia ei käsittele päätöstä vain kahdenvälisenä Yhdysvaltain kanssa tehtävänä logistisena järjestelynä. Se kytkeytyy myös Bulgarian asemaan NATO:n jäsenenä ja siihen, miten liittokunta reagoi mahdolliseen Iranin vastatoimeen.