Tulokset haastavat sekä tekoälyyn liittyvän ylioptimismin että suoraviivaisimmat pelot massiivisesta työpaikkojen automatisoinnista. Tekoäly näyttää levinneen moniin ammatteihin, mutta sitä käytetään useimmissa niistä vain osaan tehtävistä. Työssä tekoäly toimii useammin apurina kuin työntekijän korvaajana – ja valtaosa käytöstä tapahtuu työpaikan ulkopuolella.
ATLAS-tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että tekoälyn käyttö on ”laajaa mutta pinnallista” . Se näkyy monilla toimialoilla, mutta yksittäisen ammatin koko työnkulkuun se ei yleensä ole vielä juurtunut.
Kuva kertoo siis ennen kaikkea tutun työkalun nopeasta leviämisestä, ei vielä kokonaisista ammateista koostuvien työprosessien mullistumisesta.
Tekoälyn työpaikkoja uhkaavasta roolista huolestuneille tutkimus tarjoaa ainakin toistaiseksi hieman rauhoittavan viestin. Ihmiset käyttävät sitä yleensä oman työnsä tukena.
Alle 10 prosenttia työelämään liittyvistä kohtaamisista koskee tehtävän täydellistä automatisointia . Suurin osa käytöstä on niin sanottua täydentämistä: tekoälyä hyödynnetään tiedonhakuun, ideointiin, strategiseen ajatteluun, luonnosteluun, oppimiseen ja tuotosten hiomiseen .
Google tiivistää havainnon ajatukseen yhteistyöstä automaation sijaan. Tekoäly toimii esimerkiksi ajatusten sparraajana tai nopeuttaa jo olemassa olevaa työnkulkua, mutta työntekijä pysyy yleensä tehtävän ohjaajana ja lopullisen tuloksen vastuunkantajana .
Tulos poikkeaa osittain Anthropic-yhtiön aiemmasta tutkimuksesta, jossa tekoälyn käytöstä 57 prosenttia tulkittiin ihmisen kykyjä vahvistavaksi ja 43 prosenttia automatisoivaksi . Ero voi johtua erilaisista mittareista tai siitä, että Gemini-aineisto painottuu yhteistyöhön.
Aineistossa korostuvat odotetusti ohjelmistokehittäjät, kirjoittajat, markkinoijat ja analyytikot . Geminiä käytetään kuitenkin myös käytännön ammateissa.
Google nostaa esiin rakennus-, korjaus- ja muiden teknisten alojen työntekijät, jotka voivat käyttää tekoälyä reaaliaikaisena apuna esimerkiksi vianetsinnässä . Tekstipohjainen keskusteluaineisto ei silti tavoita käsillä tehtävää työtä kovin hyvin. Sorvin käyttöä, tiilien muuraamista tai moottorin korjaamista on vaikea päätellä chat-keskustelusta.
Siksi ATLAS todennäköisesti aliarvioi tekoälyn merkitystä käytännön työssä, etenkin jos apua haetaan puheella, kuvilla tai työpaikan omilla järjestelmillä . Lisäksi aineistossa korostuvat ihmiset, jotka ovat jo valinneet Gemini-palvelun käyttöönsä. Tämä voi yliedustaa teknologiaan tottuneita ja toimistotyötä tekeviä käyttäjiä sekä aliedustaa ammatteja, joissa työ tapahtuu pääosin ilman internetiä tai digitaalista vuorovaikutusta .
Yksi tutkimuksen yllättävimmistä havainnoista on, että tekoäly ei ole ensisijaisesti työpaikan työkalu. Googlen mukaan 86 prosenttia kaikista tekoälykohtaamisista tapahtuu työelämän ulkopuolella .
Käyttöön kuuluu esimerkiksi:
ATLAS yhdistää Gemini-sovelluksen, Googlen AI Mode -toiminnon ja Gemini API -rajapinnan aineistoa. Näin mukaan tulee sekä työ- että kuluttajakäyttöä, eikä tarkastelu rajoitu toimistoon . Käytännössä tekoälyn tämänhetkinen arvo voi näkyä monelle ennen kaikkea ruokalistan suunnitteluna, läksyjen apuna, tekstien muokkaamisena tai hankalan arkiaskareen selvittämisenä – ei vielä oman työn kokonaan katoamisena.
ATLAS on laaja, mutta se ei ole satunnainen otos kaikesta tekoälyn käytöstä tai koko työvoimasta. Tuloksia on syytä tulkita ainakin seuraavien rajoitusten kautta :
ATLAS antaa tähän asti yhden kattavimmista kuvista siitä, miten ihmiset todella käyttävät tekoälyä. Sen viesti on kaksijakoinen: käyttöönotto on laajaa, mutta syvällinen integraatio on vielä harvinaista.
Työntekijälle tämä tarkoittaa, että tekoälyn kanssa työskentelyn taidot – hyvien pyyntöjen muotoilu, vastausten tarkistaminen ja työkalun liittäminen osaksi omaa työnkulkua – ovat tällä hetkellä käytännöllisempiä kuin valmistautuminen kokonaisen ammatin katoamiseen. Yrityksille tulokset puolestaan kertovat, että monissa tehtävissä on vielä runsaasti tilaa syvemmälle hyödyntämiselle, vaikka sen todelliset tuottavuusvaikutukset ovatkin avoin kysymys.
Googlen ekonomisti Scott Strand tiivisti havainnon näin: tekoälyn käyttöönotto on ”erittäin, erittäin laajaa”, koska se ulottuu valtavaan määrään ammatteja . Käytön syvyys ja vaikutus talouteen ovat kuitenkin vielä kehitysvaiheessa.