Alphabet sitoutui 811 miljardin dollarin tuleviin hankintoihin – mitä luvuista todella näkyy?

811 miljardia dollaria ei ole sama asia kuin velka

Alphabetin ilmoittamat hankintasitoumukset ovat tulevia maksuvelvoitteita. Ne tarkoittavat, että yhtiö on tehnyt sopimuksia tai avoimia tilauksia, joiden perusteella se on sitoutunut ostamaan tuotteita ja kapasiteettia myöhemmin .

• Sitoumusten kokonaismäärä kasvoi noin 500 miljardia dollaria neljänneksessä. Kyseessä on Alphabetin suurin yhden neljänneksen kasvu, mikä kertoo tekoälyinfrastruktuurin rakentamisen kiihtymisestä .
• Noin 200,7 miljardia dollaria kokonaismäärästä oli Alphabetin ilmoituksen mukaan lyhytaikaisia sitoumuksia .
• Luku on eri asia kuin Alphabetin ilmoittama 108,2 miljardin dollarin niin sanottu suoritevelvoitteiden jäljellä oleva määrä eli tuleva liikevaihtovaraus. Se liittyy pääosin Google Cloudin asiakassopimuksiin, joissa asiakkaat ovat sitoutuneet tuleviin pilvipalveluihin .

Käytännössä Alphabet siis varaa tuotantokapasiteettia ja laskentatehoa pitkälle eteenpäin. Tämä voi auttaa yhtiötä vastaamaan kasvavaan kysyntään, mutta samalla se sitoo pääomaa ja lisää riskiä, jos tekoälypalveluiden kysyntä tai niiden tuottama liikevaihto ei kasva odotetusti.

Alphabet hakee rahoitusta kolmesta suunnasta

Tekoälyinvestointien mittakaava näkyy myös Alphabetin rahoitusrakenteessa. Yhtiö on yhdistänyt toiminnan tuottaman kassavirran, velkarahoituksen ja osakepääoman .

Kesäkuussa 2026 Alphabet ilmoitti noin 85 miljardin dollarin osakepääoman keräämisestä. Kyseessä oli yhtiön ensimmäinen osakeanti sitten vuoden 2005 . Kokonaisuus koostui muun muassa seuraavista osista:

• 10 miljardin dollarin yksityissijoitus Berkshire Hathawaylta;
• noin 30 miljardin dollarin järjestetty julkinen osakeanti, jonka lopullinen hinnoittelu nousi noin 35 miljardiin dollariin; sekä
• 40 miljardin dollarin markkinahintainen osakeohjelma eli niin sanottu ATM-ohjelma .

Myös velan määrä on kasvanut nopeasti. Alphabetin kokonaisvelka on noussut noin 12 miljardista dollarista yli 100–102 miljardiin dollariin noin 18 kuukaudessa. Velkaa on laskettu liikkeeseen kuudessa valuutassa, ja joukossa on jopa Englannin punnan määräinen laina, joka erääntyy vuonna 2126 .

Alphabet on lisäksi nostanut vuoden 2026 pääomamenojen ohjeistuksensa 195–205 miljardiin dollariin . Vertailun vuoksi yhtiö käytti vuonna 2022 pääomamenoihin noin 31 miljardia dollaria, joten vuoden 2026 summa olisi noin kuusinkertainen . Vuoden 2025 pääomamenoiksi yhtiö oli aiemmin ohjeistanut noin 85 miljardia dollaria .

Alphabet ei ole yksin

Alphabetin 811 miljardin dollarin sitoumukset ovat poikkeuksellisen suuret, mutta ne liittyvät laajempaan ilmiöön. Microsoft, Amazon, Meta, Oracle ja Alphabet rakentavat datakeskuksia, hankkivat erikoissiruja ja varaavat sähkö- sekä laskentakapasiteettia tavalla, joka kasvattaa tulevia velvoitteita nopeasti.

Nikkein SEC-asiakirjoihin perustuvan analyysin mukaan viidellä suurella pilvipalveluyhtiöllä oli heinäkuussa 2026 yhteensä noin 1,65 biljoonan dollarin edestä tulevia vuokra- ja hankintasitoumuksia .

Moody’s Ratings puolestaan arvioi helmikuussa, että samojen viiden yhtiön tulevien mutta vielä alkamatta olevien datakeskusvuokrien arvo oli 662 miljardia dollaria. Nämä sitoumukset eivät tuolloin olleet yhtiöiden taseissa lyhytaikaisina velkoina. Moody’sin mukaan viiden yhtiön kaikkien diskonttaamattomien tulevien vuokrasitoumusten arvo oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 969 miljardia dollaria .

Financial Timesin analyysin mukaan yli 120 miljardia dollaria tekoälydatakeskuksiin liittyvää kulutusta oli jo siirretty taseiden ulkopuolelle erillisyhtiöiden ja yhteisyritysten avulla . IESE Business Schoolin analyysissä tunnistettiin hyperscalereilla eli erittäin suuria pilvipalvelukeskuksia ylläpitävillä yhtiöillä noin 65 miljardia dollaria vastaavaa taseen ulkopuolista rahoitusta vuoden 2026 puolivälissä. Näkyvä esimerkki on Metan ja Blue Owlin 27 miljardin dollarin yhteisyritys Louisianassa sijaitsevan Hyperion-datakeskuskampuksen rahoittamiseksi .

Miten taseen ulkopuolinen rahoitus toimii?

Tyypillisessä järjestelyssä datakeskuksen omistajaksi perustetaan erillinen yhtiö, yhteisyritys tai erityisyhtiö eli SPV. Tämä yhtiö hankkii tai rakennuttaa keskuksen ja kerää rahoituksen sijoittajilta sekä yksityisiltä luotonantajilta.

Pilvipalveluyhtiö voi omistaa järjestelystä vain vähemmistön, mutta sitoutua samalla pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen tai ostamaan datakeskuksesta tietyn määrän kapasiteettia. Tällöin suuri osa rahoituksesta ja siihen liittyvästä velasta jää erillisyhtiön vastuulle eikä näy suoraan hyperscalerin omassa taseessa .

Kansainvälinen järjestelypankki BIS on todennut, että perinteisten joukkovelkakirjojen rinnalle on tullut yhä enemmän tällaisia taseen ulkopuolisia rakenteita. Niissä hyperscalerit tekevät yhteistyötä yksityisten luotto- ja infrastruktuurisijoittajien kanssa .

Miksi sijoittajien kannattaa kiinnittää huomiota tähän?

Taseen ulkopuolinen rahoitus ei automaattisesti tarkoita sääntöjen rikkomista tai väärin ilmoitettua velkaa. Järjestelyt ovat Yhdysvaltojen kirjanpitosääntöjen puitteissa mahdollisia, koska kyse on tulevista sopimusvelvoitteista, keskeneräisistä vuokrasopimuksista tai erillisyhtiöiden rahoituksesta .

Ne voivat kuitenkin tehdä kokonaisriskin arvioinnista vaikeampaa. Yhtiön oma velkasuhde voi näyttää hallitulta, vaikka se olisi sitoutunut huomattaviin tuleviin vuokriin, kapasiteettiostoihin ja laitehankintoihin. Kun sopimukset alkavat toteutua, kustannukset voivat vähitellen siirtyä yhtiön tuloslaskelmaan ja taseeseen .

Rahoitusmarkkinoiden mittakaava on jo muuttunut. Teknologiayhtiöt laskivat liikkeeseen ennätykselliset 428,3 miljardin dollarin arvosta joukkovelkakirjoja vuoden 2025 joulukuun alkuun mennessä . Viisi suurta hyperscaleria puolestaan hankki vuonna 2025 joukkovelkakirjoilla noin 121 miljardia dollaria uutta velkaa, kun vuonna 2020 vastaava summa oli noin 40 miljardia dollaria . Morgan Stanley on arvioinut, että teknologiayhtiöt ja muut toimijat voivat tarvita jopa 800 miljardia dollaria yksityistä luottoa omaisuusvakuudellisiin järjestelyihin vuoteen 2028 mennessä .

Alphabetin 811 miljardia dollaria on siten ennen kaikkea mittari siitä, kuinka paljon tekoälybuumi vaatii etukäteissitoumuksia. Se ei ole sama asia kuin yhtiön taseessa näkyvä velka, mutta se kertoo velvoitteista, jotka sijoittajien on syytä ottaa huomioon, kun Big Techin tekoälyinvestointien kestävyyttä arvioidaan .