Yksi varustamo pysäytti EU:n Venäjä-pakotteet

Mikä Kreikan kannan aiheutti?

EU:n jäsenmaiden suurlähettiläät eivät päässeet yksimielisyyteen, jota pakotteiden hyväksyminen edellyttää. Kreikka vastusti erityisesti ehdotusta, joka kieltäisi venäläisen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n kauttakuljetuksen EU:n vesillä kolmansiin maihin. Kielto olisi määrä ottaa täysimääräisesti käyttöön vuonna 2027.

Ateena vaati pakotteisiin pysyvää poikkeusta omalle merenkulkualalleen – käytännössä Dynagasille. Kreikan mukaan suunnitelma voisi ”tuhota” yhtiön liiketoiminnan.

Dynagas ja George Prokopiou kiistan ytimessä

Dynagasin omistaa kreikkalainen miljardööri George Prokopiou. Yhtiö on erikoistunut venäläisen LNG:n kuljettamiseen, etenkin Novatekin Yamal LNG -hankkeesta Venäjän arktiselta alueelta.

Kreikan perusteluissa korostuivat laivaston alusten erityisominaisuudet. Dynagasilla on 27 kaasualusta, joiden joukossa on arktisiin olosuhteisiin suunniteltuja Arc7-luokan jäänmurtavia LNG-tankkereita. Alukset rakennettiin nimenomaan Yamal LNG:n ympärivuotiseen palvelemiseen, eikä niille Kreikan mukaan ole käytännössä realistista vaihtoehtoista käyttöä tavanomaisessa meriliikenteessä.

Ateenan näkökulmasta venäläisen LNG:n kauttakuljetuskielto tekisi näistä aluksista niin sanottuja stranded assets -omaisuuseriä: kalliita aluksia, joille ei löydy toimivaa kaupallista käyttöä. Kreikan EU-suurlähettiläs varoitti kollegoitaan, että seurauksena olisi Dynagasin ”taloudellinen tuho” ja vaikutuksia laajemmin tärkeälle kreikkalaiselle merenkulkualalle.

Dynagasin merkitys Yamal LNG:n kuljetuksissa on huomattava. Helmikuussa 2026 kaikkiaan 17 Yamal LNG:n 21 lastista kuljetettiin Dynagasiin ja brittiläiseen Seapeakiin liittyvillä aluksilla.

Mitä 21. pakotepaketti olisi sisältänyt?

Euroopan komissio esitteli pakettiehdotuksen 9. kesäkuuta 2026. LNG:n kauttakuljetuskiellon lisäksi kokonaisuus olisi sisältänyt muun muassa seuraavat toimet:

• Pankkirajoitukset: transaktiokielto noin 35–90 venäläiselle pankille ehdotuksen eri osissa esitettyjen listojen mukaisesti.
• Kryptopalvelut: transaktiokiellot 11 kryptovaluutta-alustalle, joiden katsottiin voivan helpottaa pakotteiden kiertämistä.
• Sotateollisuuden vientirajoitukset: Venäjän ilmailuteollisuudessa käytettävien metallien ja seosten viennin rajoittaminen sekä droonituotannon tarvitsemien materiaalien rajoitukset.
• Venäjän niin sanottu varjolaivasto: 30 aluksen lisääminen pakotelistalle, koska aluksia käytetään öljyn hintakaton kiertämiseen.
• Öljyn hintakaton jäädyttäminen: Venäjän raakaöljyn hintakaton pitäminen 44,10 dollarissa barrelilta sen sijaan, että se olisi noussut automaattisen puolivuosittaisen tarkistusmekanismin mukana.
• Uudet tuonti- ja vientikiellot: ensimmäinen EU:n laajuinen venäläisen kalan tuontikielto sekä tiettyjen autonosien rajoitukset.
• LNG-toimet: kielto myydä LNG-tankkereita Venäjälle ja kiistanalainen kielto kuljettaa venäläistä LNG:tä EU:n vesien kautta kolmansiin maihin.

Miksi öljyn hintakatto jouduttiin jatkamaan viikoksi?

Pakettia koskeva kiire liittyi Venäjän öljyn hintakattoon. Nykyinen hintakatto oli määrä tarkistaa puolivuosittain 15. heinäkuuta 2026. Ilman uutta päätöstä katto olisi noussut automaattisen mekanismin perusteella.

Koska Kreikan vastustus esti koko paketin hyväksymisen, EU jatkoi olemassa olevaa 44,10 dollarin hintakattoa aluksi viikoksi. Järjestelyllä ostettiin lisäaikaa neuvotteluille.

”Häpeämätöntä” – Kreikka sai kovaa kritiikkiä

EU-diplomaatit arvostelivat Kreikan toimintaa voimakkaasti. Yksi diplomaatti kuvasi vetoa ”häpeämättömäksi”. Toinen sanoi Euractiville, että pattitilanne kulminoitui ”yhteen varustamoon ja yhteen miljardöörioligarkkiin”.

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi 13. heinäkuuta pitämässään lehdistötilaisuudessa: ”Kyllä, myös minä pahoittelen sitä, ettei 21. paketista ole päästy sopimukseen.”

Kallas oli jo aiemmin ilmaissut turhautumisensa pakotepäätösten toistuviin viivästyksiin. Hänen mukaansa 20. paketti oli ”kauan myöhässä” ja viivästykset lähettivät viestin, jota EU ei halunnut lähettää.

Kreikan meriteollisuus on ollut ennenkin pakotteiden pullonkaula

Kreikan veto sopii laajempaan kuvioon. Maalla on maailman suurin kauppalaivasto, ja Ateena on toistuvasti vastustanut toimia, jotka voisivat vaikeuttaa kreikkalaisomisteisten tankkereiden toimintaa. Tämä on koskenut muun muassa Venäjän öljyn hintakaton valvontaa ja varjolaivastoon kohdistuvia toimia.

George Prokopiou on myös suhtautunut julkisuudessa epäilevästi pakotteisiin. Hän sanoi merenkulkualan tapahtumassa kesäkuussa 2025: ”Pakotteet eivät ole koskaan toimineet.”

Kreikka on Unkarin tavoin noussut toistuvasti EU:n Venäjä-pakotteiden hyväksymisen jarruksi. Neuvotteluissa on vaadittu viime hetken poikkeuksia tai lykkäyksiä kansallisen merenkulkualan suojelemiseksi – alan, jolla on Kreikan taloudelle suuri merkitys.

Mitä seuraavaksi?

Tilanne oli 17. heinäkuuta 2026 yhä ratkaisematta. Öljyn hintakattoa jatkettiin viikko kerrallaan, samalla kun EU:n suurlähettiläät jatkoivat neuvotteluja LNG-kuljetuksia koskevasta poikkeuksesta ja koko 21. pakotepaketista.

Kiista nosti esiin EU:n pakotepolitiikan pysyvän ongelman: päätösten on oltava unionin yhteisiä, mutta niiden taloudelliset vaikutukset osuvat jäsenmaihin hyvin eri tavoin. Tässä tapauksessa yksi erityinen laivasto ja sitä suojeleva kansallinen etu riittivät pysäyttämään koko pakettikokonaisuuden.