EU haluaa tullivapauden 150 miljardin euron viennille Yhdysvaltoihin

Sopimus rajoitti Yhdysvaltojen EU-vientiin kohdistuvat tullit 15 prosenttiin. Tämä oli selvästi vähemmän kuin Trumpin aiemmin uhkaama 30 prosentin tullitaso . Vastineeksi EU sitoutui alentamaan yhdysvaltalaisten teollisuustuotteiden tullit nollaan.

Osa tuotteista, kuten lentokoneet ja geneeriset lääkkeet, rajattiin heti sopimuksen ulkopuolelle. Sen sijaan monet keskeiset maatalous- ja elintarviketuotteet – myös viini ja juusto – jäivät tarkoituksella 15 prosentin Yhdysvaltain tullin piiriin ilman alkuperäistä poikkeusta . Sopimuksen on määrä pitää useimpien eurooppalaisten vientituotteiden tullitaso 15 prosentissa 31. joulukuuta 2029 asti .

EU toteutti oman osuutensa parlamentin ja jäsenmaiden hyväksyttyä tullien alentamiseen liittyvät säädökset touko–kesäkuussa 2026. Yhdysvaltalaisten teollisuustuotteiden tullit poistuivat 1. heinäkuuta, ja EU jatkoi myös yhdysvaltalaisten hummerien tullivapautta .

Brysselin uusi pyyntö haastaa sopimuksen tasapainon

Komission uusi aloite on luonteeltaan epäsymmetrinen pyyntö: EU haluaa Washingtonin vapauttavan yksipuolisesti laajan joukon tuotteita 15 prosentin tullista. Brysselin mukaan se on jo täyttänyt omat velvoitteensa ja poikkeukset auttaisivat ”palauttamaan tasapainon” .

Euronewsin ja Euractivin näkemä lista kattaa satoja tuotteita elintarvikkeista ja juomista lääkinnällisiin laitteisiin ja koneisiin . Maitotuotteista listalla ovat erityisesti Roquefort ja muut sinihomejuustot. Lisäksi tullivapautta haetaan viinille, väkeville alkoholijuomille, oluelle, oliiviöljylle ja pastalle .

Yritys ei ole EU:lle ensimmäinen. Marraskuussa 2025 komissio valmisteli vastaavan pyynnön, jolla viiniä ja väkeviä alkoholijuomia olisi pyritty suojaamaan tulleilta. Tuolloin Trumpin hallinnolle toimitettiin 27-sivuinen tuoteluettelo . Pyyntö ei johtanut toivottuun lopputulokseen, vaan tuotteet jäivät 15 prosentin tullin piiriin.

Digisäännöt ovat kauppakiistan vaikein solmukohta

Tullivapauspyyntöä vaikeuttaa erityisesti Yhdysvaltojen ja EU:n kiista unionin digisäännöistä. Kyse on digimarkkinasäädöksestä (DMA) ja digipalvelusäädöksestä (DSA), joiden tarkoituksena on muun muassa rajoittaa suurten verkkoalustojen markkinavoimaa ja vahvistaa verkon valvontaa.

Washingtonin mukaan säännöt kohdistuvat suhteettomasti yhdysvaltalaisiin teknologiayhtiöihin. Trumpin hallinto on nostanut DMA:n ja DSA:n toistuvasti esiin Atlantin yli käytävissä neuvotteluissa, ja Yhdysvaltojen edustajat ovat maininneet ne nimenomaisesti kaupan jännitteiden lähteiksi .

Trump antoi helmikuussa 2025 muistion, jossa uhattiin tulleilla maita, joiden katsotaan heikentävän ”amerikkalaisten yritysten maailmanlaajuista kilpailukykyä”. Muistio kohdistui erityisesti Yhdysvaltain teknologiasektoriin ja EU:n digitaaliseen sääntelykehykseen, ja siinä mainittiin useita EU-maita, jotka ovat ottaneet käyttöön digipalveluveroja tai -sääntelyä .

Yhdysvallat on sittemmin siirtynyt puheista konkreettisiin toimiin. Tammikuussa 2026 ulkoministeriö määräsi viidelle DMA:n ja DSA:n valmisteluun osallistuneelle eurooppalaiselle virkamiehelle viisumirajoituksia . Washington on lisäksi uhannut uusilla tulleilla vastauksena EU:n digipalveluveroihin ja -sääntelyyn. Tämä voisi vaarantaa koko Turnberry-sopimuksen mukaisen 15 prosentin tullikaton .

Trumpin hallinto on uhannut käyttää ”kaikkia käytettävissään olevia keinoja” vastatoimiin. Mahdollisina kohteina on mainittu myös eurooppalaiset palvelut, kuten Spotify ja DHL .

EU on puolestaan korostanut julkisesti, etteivät DMA ja DSA kuulu kauppaneuvotteluihin ja että niiden muuttamisesta ei neuvotella . Washington jatkaa kuitenkin asioiden yhdistämistä . Euroopan komission varapuheenjohtaja Teresa Ribera varoitti, että EU:n on varauduttava arvioimaan kauppasuhdettaan Yhdysvaltoihin uudelleen, jos Washington jatkaa hyökkäyksiä DSA:ta ja DMA:ta vastaan .

Edessä on ratkaiseva neuvotteluikkuna

Komission 150 miljardin euron tullivapauspyyntö tulee hetkellä, jolloin EU:n ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat erityisen kireät. Yhdysvallat katsoo 15 prosentin tullikaton olleen jo itsessään kompromissi. EU taas perustelee uusia poikkeuksia sillä, että se on täyttänyt omat sitoumuksensa.

Digisääntely antaa Washingtonille vahvan syyn pidättäytyä myönnytyksistä. Valkoinen talo on jo osoittanut voivansa käyttää tullilla uhkaamista vipuvartena DMA:ta ja DSA:ta koskevassa kiistassa .

Yhdysvaltojen on määrä täyttää Turnberry-sopimuksen sitoumukset kokonaisuudessaan 31. joulukuuta 2026 mennessä. Siksi loppuvuosi muodostaa korkean panoksen neuvotteluikkunan . Jos Yhdysvallat ei täytä omia velvoitteitaan määräaikaan mennessä, EU:n niin sanottu ”sunrise-lauseke” voisi lykätä tai keskeyttää unionin omat tullialennukset yhdysvaltalaisille tuotteille .