Apple haluaa vähentää riippuvuuttaan Nvidiasta omilla tekoälysiruillaan

Analyytikko Ming-Chi Kuo on arvioinut, että Baltran massatuotanto voisi alkaa vuoden 2026 jälkipuoliskolla ja että Apple voisi täyttää uusia tekoälypalvelinkeskuksia omilla siruillaan vuonna 2027. Toisaalta tuoreemman raportin mukaan Baltran toimitusaikataulu on viivästynyt, joten ennusteisiin kannattaa suhtautua varauksella.

Hanke jatkaa aiempaa ACDC-projektia, jonka nimi tulee sanoista Apple Chips in Data Center. Sen tarkoituksena oli kehittää Applen omaa palvelintason piitä jo useiden vuosien ajan.

Broadcom-sopimus kasvaa yli 30 miljardiin dollariin

Apple ilmoitti 7. heinäkuuta 2026 uudesta monivuotisesta Broadcom-sopimuksesta, jonka arvon odotetaan ylittävän 30 miljardia dollaria. Sopimus kattaa Applen tuotteisiin suunniteltuja piikomponentteja ja langattoman tiedonsiirron teknologiaa, ja se jatkuu vuoteen 2031 asti. Applen mukaan yhteistyö mahdollistaa yli 15 miljardin Yhdysvalloissa valmistetun sirun tuotannon.

Broadcom on mukana Applen American Manufacturing Program -ohjelmassa, jonka tavoitteena on kasvattaa tuotantoa Yhdysvalloissa. Kumppanuus ei siis koske vain tekoälyä, mutta se tukee Applen laajempaa pyrkimystä hallita paremmin omien sirujensa suunnittelua ja toimitusketjua.

Intelistä voi tulla uusi yhdysvaltalainen valmistuskumppani

Kesäkuussa 2026 raportoidun järjestelyn mukaan Apple olisi tekemässä Intelin kanssa yhteistyötä mukautettujen sirujen valmistuksessa. Hanke liittyy myös Yhdysvaltojen tavoitteeseen vahvistaa kotimaista puolijohdetuotantoa.

Analyytikot ovat kuitenkin huomauttaneet, että edistyneiden sirujen massatuotantoon voisi kulua vielä kaksi tai kolme vuotta – jos suunnitelmat toteutuvat lainkaan. Lisäksi järjestelyä ei ole lähteiden mukaan julkistettu virallisesti molempien yritysten toimesta.

Nvidiaa tarvitaan vielä Googlen pilvessä

Applen suunnitelmassa on huomionarvoinen ristiriita: samaan aikaan kun yhtiö rakentaa omaa siruteknologiaansa, sen edistynein tekoälymalli FM Cloud Pro toimii Nvidian grafiikkasuorittimilla Googlen pilvipalvelussa. Applen ohjelmistopäällikkö Craig Federighi vahvisti tämän kesäkuussa 2026.

Tämä kertoo, ettei Applen oma palvelininfrastruktuuri vielä riitä kaikkiin kaikkein vaativimpiin tekoälykuormiin. Siirtymä omiin siruihin on siten pitkän aikavälin hanke, ei välitön irtautuminen Nvidiasta.

Apple valitsee erilaisen tien tekoälykilpailussa

Microsoft, Google, Amazon ja Meta ovat käyttäneet valtavia summia uusiin palvelinkeskuksiin ja tekoälykiihdyttimiin. Apple on puolestaan pitänyt investointinsa tekoälyn laskentainfrastruktuuriin maltillisempina ja ostanut laskentatehoa ulkopuolisilta pilvipalvelukumppaneilta.

Nyt yhtiö näyttää siirtyvän kohti vertikaalisempaa mallia: Apple suunnittelee omat sirunsa, määrittelee laitteiston käyttötarkoituksen ja voi tulevaisuudessa käyttää niitä omissa palvelinkeskuksissaan. Sama ajatus on ollut yhtiölle tuttu jo iPhone- ja Mac-siruista.

Kehitys näkyy koko toimialalla. TrendForcen ennusteen mukaan pilvipalveluyhtiöiden omiin käyttötarkoituksiin suunniteltujen ASIC-piirien toimitukset kasvavat vuonna 2026 noin 44,6 prosenttia, kun GPU-toimitusten kasvuksi arvioidaan 16,1 prosenttia.

Applen etuna on, että yhtiöllä on jo A- ja M-sarjan siruista kertynyt vahva osaaminen. Apple Intelligence -toiminnot voivat toimia käyttäjän laitteessa ilman, että kaikkea dataa tarvitsee lähettää pilveen. Baltra olisi tämän laitestrategian palvelinkeskuksiin ulottuva jatke.

John Ternus ottaa tekoälyhaasteen vastaan

Applen pitkäaikainen laitteistokehityksen johtaja John Ternus aloittaa yhtiön toimitusjohtajana 1. syyskuuta 2026. Tim Cook siirtyy tuolloin hallituksen pääjohtajaksi eli executive chairmaniksi.

Samalla Applen sirujohtaja Johny Srouji nimitettiin uuteen chief hardware engineer -tehtävään. Käytännössä hän ottaa vastuulleen Ternusin aiemman laitteistopainotteisen roolin.

Ternus on kuvannut lähestymistapaansa tuotelähtöiseksi. Hänen mukaansa Apple ei lähde liikkeelle ajatuksesta, että jokin teknologia pitäisi vain tuoda markkinoille, vaan kysyy ensin, miten se voi palvella käyttäjää.

Ajattelutapa erottaa Applen monista kilpailijoista, jotka ovat rakentaneet tekoälystrategiansa massiivisten mallien ja laskentakeskusten ympärille. Applelle tekoäly voi olla ensisijaisesti näkymätön ominaisuus iPhonessa, Macissa tai muussa tuotteessa – ei itsenäinen tuote itsensä vuoksi.

Suurin kysymys on toteutus

Applea on arvosteltu siitä, että se on jäänyt tekoälyssä jälkeen joistakin kilpailijoistaan. Ternusin on nyt pystyttävä osoittamaan, miten yhtiön vahva laitteisto-osaaminen muuttuu selkeäksi tekoälystrategiaksi.

Baltra, Broadcom-sopimus ja mahdolliset yritysostot muodostavat todennäköisesti tämän strategian keskeisiä osia. Samalla Apple joutuu vielä turvautumaan Nvidiaan ja Googleen, kunnes omat palvelinsirut ja mahdollinen uusi palvelinkeskusinfrastruktuuri ovat todella käytössä.

Applen tavoite ei siis ole välttämättä katkaista kaikkia siteitä Nvidiaan. Todennäköisemmin yhtiö haluaa varmistaa, ettei yksi toimittaja hallitse sen tekoälyn kannalta tärkeintä laskentakerrosta.