Pariisin huippukokous 2026: 10 maata perustaa ohjuspuolustusliiton – Bulgaria kieltäytyy

13. heinäkuuta 2026 yli 25 maan johtajat kokoontuivat Pariisiin Coalition of the Willing -huippukokoukseen, jota isännöivät Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Britannian pääministeri Keir Starmer ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz. Paikalla oli myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi . Kokouksessa tehtiin useita konkreettisia sotilaallisia sitoumuksia – ja yksi huomionarvoinen kieltäytyminen.

Kymmenen maata perustaa ohjuspuolustusliiton

Huippukokouksen keskipisteenä oli Integrated Anti-Ballistic Missile Coalition (ABC) -liiton perustaminen. Kymmenen maata – Tanska, Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat, Norja, Espanja, Ruotsi, Ukraina ja Britannia – allekirjoitti yhteisen julistuksen, jonka tavoitteena on kehittää Euroopalle yhteinen ballististen ohjusten torjuntakyky .

Perustajamaat ilmoittivat tavoitteekseen "rakentaa Euroopalle yhteinen ballististen ohjusten puolustuskyky" ja luoda "integroitu ohjuspuolustusjärjestelmä tulevien ohjusuhkien torjumiseksi" . Liitto hyödyntää Ukrainan taistelukokemusta yli neljä vuotta kestäneestä täysimittaisesta sodasta Venäjää vastaan . Julistus pitää ABC:n "avoimena muille maille, jotka jakavat sen periaatteet ja tavoitteet" . Naton pääsihteeri Mark Rutte osallistui kokoukseen .

Uudet sotaharjoitukset naapurimaissa

Presidentti Macron ilmoitti, että Ukrainaan suunniteltu monikansallinen joukko (MNFU) suorittaa ensimmäiset yhteiset sotaharjoituksensa Ukrainan naapurimaissa lähikuukausina . Macronin mukaan harjoitusten tarkoituksena on "validoida sijoitussuunnitelmamme ja osoittaa, että osallistujamaat ovat valmiita toimimaan" maalla, ilmassa ja merellä . Joukko sijoitetaan Ukrainan alueelle vasta tulitauon jälkeen . Macron oli esitellyt uusia puolustusaloitteita ja yhteisiä sotaharjoituksia jo ennen huippukokousta .

Muita keskeisiä tuloksia

Laajentunut liittouma

Coalition of the Willing, jonka Ranska ja Britannia alun perin perustivat, on laajentunut käsittämään vähintään 25 valtion- ja hallitusten päämiestä, ja kokonaisjäsenmäärä nousi 37:ään Pariisin kokouksen jälkeen . Kaksi uutta jäsentä – Moldova ja Pohjois-Makedonia – osallistuivat ensimmäistä kertaa .

Lisää asetoimituksia

Huippukokouksen puheenjohtajamaiden yhteisessä lausunnossa sitouduttiin "lisäämään ilmapuolustusjärjestelmien, torjuntaohjusten ja pitkän kantaman aseiden toimituksia" Ukrainalle . Lausunnossa sitouduttiin myös tehostamaan painostusta Venäjää vastaan, mukaan lukien suunniteltu 21. EU-paketti .

Rafale-hävittäjien tiekartta

Macron ilmoitti tiekartasta, jonka mukaan Ukraina hankkii 16 Rafale-hävittäjää, ja ensimmäisten koneiden odotetaan olevan operatiivisia vuosina 2028–2029 . Hän kertoi myös, että Ukraina hankkii "ensimmäisen erän uuden sukupolven SAMP/T-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä" .

Turvallisuustakuut

Huippukokouksessa laajennettiin keskustelua Ukrainan turvallisuustakuista ja monikansallisen joukon muodostamisesta, joka voitaisiin sijoittaa tulitauon jälkeen .

Mikä maa kieltäytyi?

Bulgaria oli ainoa kutsuttu EU:n ja Naton jäsenmaa, joka kieltäytyi osallistumasta. Pääministeri Rumen Radev kertoi julkisesti saaneensa henkilökohtaisen kutsun presidentti Macronilta Bulgarian liittymisestä Coalition of the Willing -liittoumaan, mutta kieltäytyi sanoen: "Emme osallistu liittoumaan, joka ajaa jatkuvaa taloudellista ja sotilaallista apua Ukrainalle" . Tämä teki Bulgariasta ainoan kutsutuista maista, joka jäi liittouman ulkopuolelle.