Ukrainan lennokki-iskujen vaikutus Venäjän öljynjalostamoihin: polttoainepula ja vientikiellot

Ukrainan lennokki-iskut Venäjän öljynjalostamoille – jotka kiihtyivät dramaattisesti elokuusta 2025 alkaen – ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja jalostusinfrastruktuurille, laukaisseet polttoainepulan kotimarkkinoilla ja pakottaneet Moskovan asettamaan useita vientikieltoja sekä aloittamaan polttoaineen tuonnin. Venäjä on kuitenkin pystynyt osittain kompensoimaan tuotannon menetyksiä käyttämällä vara-jalostuskapasiteettia .

Vaikutus jalostustuotantoon

• Iskujen määrä: Ukraina teki vähintään 28 lennokki-iskua Venäjän öljynjalostamoille elo–lokakuussa 2025, kun koko alkupuolen vuoden aikana iskuja oli 21 . Vuoden 2026 alkuun mennessä iskujen kohteeksi joutuneiden jalostamoiden määrä oli käytännössä kaksinkertaistunut .
• Kapasiteetti pois käytöstä: Syyskuuhun 2025 mennessä Reuters arvioi Ukrainan iskujen poistaneen käytöstä noin 3,3 miljoonaa tonnia (4 %) Venäjän kokonaisjalostuskapasiteetista . Muiden arvioiden mukaan jopa 10 % kapasiteetista oli poissa käytöstä jossain vaiheessa . The Moscow Times huomautti, että vaikka jotkut lähteet väittivät kapasiteetin laskeneen 38 %, todellinen operatiivinen häiriö oli pienempi, koska Venäjän nimelliskapasiteetti on 327 miljoonaa tonnia vuodessa .
• Tuotannon lasku: Raakaöljyn jalostus Venäjällä laski noin 5,1 miljoonaan tynnyriin päivässä elokuussa 2025 ja edelleen noin 4,9 miljoonaan syyskuussa – 300 000–500 000 tynnyriä päivässä ennustettua alempi . Koko vuoden 2025 kotimainen jalostustuotanto laski 1,7 % edellisvuodesta 262,3 miljoonaan tonniin .
• Kompensaatiovaikutus: Reutersin lähteiden mukaan Venäjä käytti vara-kapasiteettia rajoittaakseen kokonaisjalostuksen laskun noin 3 prosenttiin vuonna 2025 . Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) varoitti, että lennokki-iskujen aiheuttama jalostuksen aleneminen jatkuu ainakin vuoden 2026 puoliväliin .

Gazprom Neftekhim Salavat ja Afipskin jalostamo

• Gazprom Neftekhim Salavat (Bashkortostan): Yksi Venäjän suurimmista petrokemian ja jalostuksen komplekseista, yli 1 300 km päässä Ukrainasta. Siihen iskettiin lennokeilla 18. syyskuuta 2025, jolloin ELOU-AVT-4-raakaöljyn tislausyksikkö syttyi palamaan . Toinen isku osui samaan laitokseen alle viikkoa myöhemmin 24. syyskuuta, ja lähteiden mukaan "merkittävä yksikkö" oli liekeissä . Siihen iskettiin uudelleen heinäkuussa 2026 .
• Afipskin jalostamo (Krasnodarin alue): Etelä-Venäjän jalostamo, joka toimittaa polttoainetta Venäjän armeijalle . Siihen iskettiin toistuvasti – vähintään kuusi dokumentoitua lennokkien aiheuttamaa tulipaloa elokuun 2025 ja kesäkuun 2026 välillä . Paikalliset viranomaiset ilmoittivat aina tulipalojen sammuneen ja jonkin verran laitevahinkoja syntyneen . Kumulatiivinen vaikutus osaltaan aiheutti polttoainepulaa alueella .

Kotimainen polttoainehuolto

• Polttoainepula konkretisoitui: BBC Verify ja BBC Russian raportoivat, että lokakuuhun 2025 mennessä noin 21:ä Venäjän 38 suuresta jalostamosta oli isketty, mikä johti polttoainepulaan ja hintojen nousuun useilla Venäjän alueilla .
• Paradoksaalinen vientipiikki: Kotimaisen jalostuskapasiteetin väheneminen tarkoitti, että Venäjällä oli enemmän jalostamatonta raakaöljyä vientiin. Venäjä lisäsi raakaöljyn vientiä länsisatamista lähes 2 miljoonaan tynnyriin päivässä elokuussa 2025, noin 200 000 tynnyriä päivässä aiempaa ennustetta enemmän . Bloomberg kuvasi tätä "Ukrainan lennokki-iskujen ajamana Venäjän öljynviennin kasvuna" .
• Kriisi myönnettiin: Kesäkuuhun 2026 mennessä Venäjän hallitus myönsi ensimmäistä kertaa, että ilmaiskut olivat johtaneet "tilapäisiin toimitusvaikeuksiin" . Varapääministeri Alexander Novak myönsi raakaöljyn tuotannon laskevan, kun jalostamoilla tehdään suunnittelemattomia korjauksia .

Hallituksen politiikkatoimet

Moskova otti käyttöön useita polttoaineen vientirajoituksia ja tuontitoimenpiteitä suoraan vastauksena lennokkien aiheuttamaan tarjontapulaan:

Toimenpide	Päivämäärä	Yksityiskohdat
Bensiinin vientikieltoa jatkettiin	Elokuu 2025 (ilmoitettu)	Jatkettiin elokuun lopusta syyskuulle polttoaineen tuottajille; perusteltu lennokkien aiheuttamilla häiriöillä .
Dieselin vientikielto (osittainen)	25. syyskuuta 2025	Kieltää dieselviennin jälleenmyyjiltä (muilta kuin tuottajilta) vuoden 2025 loppuun .
Dieselin vientikielto (täysi)	8. heinäkuuta 2026	Täysi kielto dieselviennille 31. heinäkuuta 2026 asti. Novak sanoi Venäjän aloittavan polttoaineen tuonnin .
Lentopolttoaineen vientikielto	1. kesäkuuta 2026	Kielletään lentopolttoaineen vienti 30. marraskuuta 2026 asti kotimarkkinoiden vakauttamiseksi .
Polttoaineen tuonti aloitettiin	Heinäkuu 2026	Venäjä alkoi tuoda öljytuotteita ensimmäistä kertaa täydentääkseen kotimaista tarjontaa .

Yhteenveto

Lennokki-iskut ovat olleet strategisesti tehokkaita: ne eivät romahduttaneet Venäjän kokonaisjalostusta (joka laski vain noin 3 % vuonna 2025 vara-kapasiteetin ansiosta ), mutta ne iskivät toistuvasti kriittisiin jalostamoihin, pakottivat suunnittelemattomiin korjauksiin, aiheuttivat paikallista polttoainepulaa ja hintojen nousua ja pakottivat Moskovan asettamaan yhä laajempia vientikieltoja bensiinille, dieselille ja lentopolttoaineelle – huipentuen ennennäkemättömään polttoaineen tuontiin kesällä 2026 . IEA odottaa Venäjän jalostustoiminnan laskun jatkuvan ainakin vuoden 2026 puoliväliin .