Mozillan raportti: avoin tekoäly haastaa suljetut mallit hinnalla ja suorituskyvyllä

Konkreettinen esimerkki on DeepSeekin R1-malli. Sen on arvioitu laskeneen vastaavan suuren kielimallin koulutuskustannuksen noin 100 miljoonasta dollarista noin 5 miljoonaan dollariin ^O.

Kehitys näkyy laajemminkin. Stanfordin HAI:n mukaan GPT-3.5:n tasoisen järjestelmän päättelykustannus putosi yli 280-kertaisesti marraskuun 2022 ja lokakuun 2024 välillä ^H. Laitteistojen kustannukset ovat samalla laskeneet noin 30 prosenttia vuodessa ja energiatehokkuus parantunut noin 40 prosenttia vuodessa ^H.

Pinterestin esimerkki näyttää, miksi yrityksiä kiinnostaa

Raportin puhutuin yritysesimerkki on Pinterest. Mozillan teknologiajohtaja Raffi Krikorian on kertonut, että Pinterest säästi avoimiin malleihin siirtymällä ”suuruusluokaltaan 10 miljoonaa dollaria pelkästään kyseisen vuosineljänneksen aikana” ^BC.

Pinterestin toimitusjohtaja Bill Ready on puolestaan kertonut analyytikoille, että yritys saavuttaa johtavien huippumallien kaltaisen suorituskyvyn alle kymmenesosalla kustannuksista erityisesti visuaalisissa ja multimodaalisissa tehtävissä ^RF.

Pinterestin strategia ei perustu vain yhteen mallityyppiin. Vuonna 2023 alkanut kokonaisuus yhdistää yhtiön omia malleja, Anthropicilta ja OpenAI:lta hankittuja suljettuja malleja sekä Alibaban avoimia malleja ^B. Vuoden 2025 lopulla Pinterest vahvisti painotustaan avoimiin malleihin ja nosti kustannussäästöt tekoälystrategiansa tärkeimmäksi hyödyksi ^F.

Tämä kertoo olennaisesta muutoksesta: avoin tekoäly ei ole yrityksille enää vain ideologinen tai kokeellinen vaihtoehto. Tietyissä käyttötapauksissa se voi olla tapa pitää kulut kurissa ja skaalata palveluita nopeammin.

Mozilla kokoaa omaa ”kapinallisliittoumaansa”

Raportti ei ole Mozillalle pelkkä tutkimusjulkaisu. Se liittyy järjestön laajempaan strategiseen suunnanmuutokseen, jossa Mozilla pyrkii toimimaan avoimen tekoälyn koordinoivana voimana.

Mozillan säätiön puheenjohtaja Mark Surman on kuvannut kokonaisuutta ”jonkinlaiseksi kapinallisliittoumaksi”. Sillä hän tarkoittaa startup-yritysten, kehittäjien ja yleisen edun teknologia-asiantuntijoiden löyhää verkostoa, joka pyrkii tarjoamaan vastapainon OpenAI:n, Anthropicin ja muiden suljettujen laboratorioiden vallalle ^LC.

Ajatus muistuttaa Mozillan varhaisempaa roolia avoimen verkon puolustajana. Nyt selainkilpailun sijaan kiistan kohteena ovat tekoälymallit, niiden infrastruktuuri, data ja päätösvalta.

Mozillan mukaan sillä on noin 1,4 miljardia dollaria reservejä, joita se aikoo hyödyntää missiolähtöisten tekoäly-yritysten ja voittoa tavoittelemattomien toimijoiden tukemiseen Mozilla Ventures -rahaston kautta ^BLC. Lisäksi kokonaisuuteen liittyy 650 miljoonan dollarin investointisitoumus avoimen tekoälyn ekosysteemin kehittämiseen ^G.

Vuodesta 2022 toiminut Mozilla Ventures on tukenut yli 55 yritystä. Niihin kuuluu muun muassa saksalainen tekoälyn hallintaan keskittyvä Trail, avoimia koulutustyökaluja kehittävä Transformer Lab sekä avoin mallinkehitysalusta Oumi ^G.

Mozilla.ai yrittää ratkaista avoimien mallien käytettävyysongelman

Mozillan tytäryhtiö Mozilla.ai kehittää infrastruktuuria, jonka tavoitteena on tehdä avoimien mallien käyttöönotosta helpompaa ja turvallisempaa tuotantoympäristöissä. Työhön kuuluu muun muassa tekoälyagenttien luottamus- ja turvallisuustyökaluja, arviointikehyksiä ja kehittäjäalustoja ^BL.

Tämä on tärkeä painotus, sillä Mozilla myöntää avoimesti suljettujen järjestelmien nykyisen etumatkan: ”Suljetut tekoälyjärjestelmät voittavat tänään, koska niitä on aidosti helpompi käyttää” ^B.

Avoimen mallin lataaminen ei itsessään ratkaise palvelimen, tietoturvan, valvonnan, päivitysten, arvioinnin tai järjestelmäintegraatioiden ongelmia. Siksi kilpailu ei ratkea pelkillä benchmark-tuloksilla. Mallien ympärille tarvitaan kokonainen käyttöönoton ja hallinnan kerros.

Toimittajalukko voi olla yrityksille suurempi riski kuin uskotaan

Raportin yritysnäkökulmasta merkittävä havainto koskee tekoälyn toimittajalukkoa eli vendor lock-in -tilannetta. Yritys voi uskoa pystyvänsä vaihtamaan tekoälytoimittajaa nopeasti, mutta käytännön siirtymä voi olla huomattavasti vaikeampi.

Vuoden 2026 kyselyt piirtävät samansuuntaisen kuvan:

• 542 yhdysvaltalaiselle johtajalle tehty Zapier-kysely osoitti, että lähes 90 prosenttia uskoi pystyvänsä vaihtamaan tekoälytoimittajaa neljän viikon sisällä. Heistä 41 prosenttia arvioi vaihdon onnistuvan kahdessa–viidessä päivässä. Käytännössä vain 42 prosenttia siirtymää yrittäneistä kertoi sen sujuneen ongelmitta ^TZ.
• Parallelsin vuoden 2026 Cloud Survey -kyselyssä 94 prosenttia organisaatioista oli huolissaan tekoälyn toimittajalukosta. Vain 6 prosenttia yritysjohtajista uskoi pystyvänsä vaihtamaan ensisijaisen tekoälytoimittajansa ilman häiriöitä ^P.
• IBM Institute for Business Valuen 1 000 seniorijohtajaa koskeneessa tutkimuksessa yli 70 prosenttia arvioi tekoälyjärjestelmän vaihtamisen vaikeaksi sen jälkeen, kun järjestelmä on upotettu keskeisiin liiketoimintaprosesseihin ^C.

Joissakin analyyseissä esiintyvä tiivistys ”85 prosenttia uskoo pystyvänsä vaihtamaan, noin 30 prosenttia todella pystyy” on näiden eri kyselyiden yhdistelmä. Se vastaa lähimmin cx-o.com-sivuston analyysia, jossa Zapierin ja Parallelsin tuloksista johdetaan kyseinen arvio ^C.

Yritysten teknologiajohtajille viesti on selvä: omien tai itse hallittujen avoimien mallien käyttö ei ole vain kannanotto avoimuuden puolesta. Se voi olla myös riskienhallintaa, jolla vähennetään riippuvuutta yhdestä hinnoittelusta, tuotepolusta tai palveluntarjoajasta.

Avoin tekoäly ei silti ole vielä voitolla

Raportin aineisto paljastaa myös aidon jännitteen.

Avoimien mallien puolesta puhuu kustannusten jatkuva lasku, nopeasti kaventuva suorituskykyero ja yrityskäytön yleistyminen. McKinseyn, Mozilla Foundationin ja Patrick J. McGovern Foundationin 700 teknologiajohtajaa koskeneessa kyselyssä yli puolet organisaatioista ilmoitti käyttävänsä ainakin yhtä avoimen lähdekoodin tekoälykomponenttia, usein kaupallisen API-rajapinnan rinnalla ^D. Käyttö lisääntyy erityisesti edistyneillä teollisuudenaloilla, teknologia-, media- ja televiestintäsektorilla sekä rahoituspalveluissa ^F.

Suljettujen mallien etuna ovat puolestaan helppokäyttöisyys, valmiit integraatiot ja suurempi rahoituspohja. Red Line -analyysin mukaan suljetut mallit hallitsevat noin 80:tä prosenttia kehittäjien käytöstä ja 95:tä prosenttia liikevaihdosta ^R. Samalla avoimen lähdekoodin ja avoimien painojen ekosysteemit ovat osittain hajautuneet: täysin avoimet mallit ovat vähentyneet, kun taas avoimet painot ovat kasvaneet ^R.

OpenAI:lla, Anthropicilla ja Google DeepMindillä on käytössään valtavat pääomat, joilla ne voivat investoida laskentatehoon ja mallien skaalaamiseen tavalla, johon yhteisövetoisten hankkeiden on vaikea vastata.

Mozillan veto perustuu ajatukseen, että itse isännöidyistä malleista tulee yrityksille ajan myötä järkevä liiketoimintapäätös — ei vain aatteellinen valinta. Se, riittävätkö 1,4 miljardin dollarin reservit, Mozilla.ai:n työkalut ja laaja kehittäjäyhteisö muuttamaan voimasuhteita, jää kuitenkin vielä nähtäväksi ^BG.

Johtopäätös

Mozillan ensimmäinen State of Open Source AI -raportti antaa perustellun syyn suhtautua avoimiin tekoälymalleihin aiempaa vakavammin. Ne ovat jo lähellä suljettujen huippumallien suorituskykyä, niiden kustannukset ovat romahtaneet ja yritykset, kuten Pinterest, kertovat merkittävistä säästöistä.

Samalla avoimilla malleilla on vielä ratkaistavanaan käytettävyyden, integraatioiden, turvallisuuden ja jatkuvan ylläpidon ongelmat. Suljetut laboratoriot puolestaan hyötyvät huomattavasti suuremmasta pääomasta.

Tekoälyn seuraava kilpailu ei siksi ratkea vain sillä, kuka rakentaa parhaimman mallin. Ratkaisevaa on, kuka pystyy tarjoamaan yrityksille riittävän suorituskyvyn, hallittavat kustannukset ja todellisen mahdollisuuden vaihtaa suuntaa ilman, että koko järjestelmä täytyy rakentaa uudelleen.