FIFA:n MM-kisakriisi kulminoituu VAR:iin, sääntökiistaan ja politiikkaan

FIFA:n linja ei kuitenkaan ole ollut kaikissa tapauksissa yhtä näkyvä. Kun Iranin päävalmentaja Amir Ghalenoei arvosteli turnausta poliittisin perustein, Infantino kehotti kriitikoita keskittymään jalkapalloon sen sijaan, että olisi ryhtynyt puolustamaan omaa virkailijaansa .

Saatavilla olevista lähteistä ei löytynyt näyttöä siitä, että FIFA olisi määrännyt vuoden 2026 MM-kisoissa valmentajalle tai pelaajalle sakon tai pelikiellon nimenomaan ottelun jälkeisestä erotuomarikritiikistä.

VAR teki erotuomaritoiminnasta kisojen pääaiheen

Video Assistant Referee eli VAR-järjestelmä on ollut turnauksen kiistellyin teknologia. Kiistat eivät ole koskeneet vain yksittäisiä tuomioita, vaan ennen kaikkea sitä, milloin samaa järjestelmää käytetään ja millä tavalla.

Tuchel: erotuomaritoiminta oli ailahtelevaa

Englannin päävalmentaja Thomas Tuchel kuvasi tuomaritoimintaa Meksiko-ottelun jälkeen ailahtelevaksi, epäjohdonmukaiseksi ja heikkotasoiseksi. Hänen mukaansa erotuomarit voivat lähettää minkä tahansa joukkueen kotiin millä hetkellä hyvänsä .

Tuchelin kritiikki nousi yhdeksi turnauksen näkyvimmistä puheenvuoroista. Se kuvasti laajempaa turhautumista: VAR:n piti vähentää inhimillisiä virheitä, mutta monien joukkueiden ja kannattajien mielestä se teki ratkaisuista entistä vaikeammin ennakoitavia.

Egypti–Argentiina synnytti virallisen protestin

Egyptin jalkapalloliitto teki FIFA:lle virallisen valituksen joukkueen hävittyä Argentiinalle neljännesvälierässä 3–2. Egypti katsoi, että VAR-järjestelmää käytettiin ottelussa epäasianmukaisesti .

Kiistan ytimessä olivat kaksi tilannetta:

• Egyptin maali hylättiin VAR-tarkistuksen jälkeen aiemmassa pelivaiheessa tapahtuneen rikkeen vuoksi. Egyptin mukaan kyse ei ollut selvästä ja ilmeisestä virheestä, jonka perusteella VAR:n olisi pitänyt puuttua tilanteeseen.
• Egyptille ei tuomittu rangaistuspotkua tilanteessa, jonka egyptiläisliitto katsoi sisältäneen samanveroisesti kontaktia kuin tilanteet, joista turnauksessa oli vihelletty rangaistuspotkuja .

Egypti pyysi myöhemmin FIFA:a poistamaan ranskalaisen François Letexierin johtaman tuomariryhmän turnauksesta . FIFA:n Collina torjui väitteet Argentiinaa suosivasta järjestelmällisestä puolueellisuudesta perusteettomina. Hänen mukaansa syytökset voisivat pahimmillaan johtaa erotuomareihin ja heidän perheisiinsä kohdistuviin uhkauksiin .

VAR-toimitsijat siirrettiin stadioneille

FIFA muutti VAR-käytäntöään kesken turnauksen – poikkeuksellinen ratkaisu suurkilpailussa. Heinäkuun 9. päivästä lähtien VAR-toimitsijat siirrettiin Dallasissa sijaitsevasta keskitetystä valvomosta stadioneille kaikkiin jäljellä oleviin pudotuspeleihin .

Muutos oli selvä toimintatavan suunnanvaihto. Se ei ratkaissut sitä, miten yksittäiset tilanteet tulkitaan, mutta FIFA:n päätös osoitti, kuinka voimakkaaksi paine erotuomaritoiminnan ympärillä oli kasvanut.

Muita puhuttaneita VAR-tilanteita

• Yhdysvaltojen ja Paraguayn lohko-ottelussa käytettiin ensimmäistä kertaa MM-kisojen historiassa niin sanottua väärän pelaajan tunnistamiseen tarkoitettua VAR-protokollaa. Tim Reamin saama varoitus kumottiin, ja keltainen kortti annettiin Paraguayn Miguel Almirónille filmaamisesta .
• Iranin ja Egyptin 1–1-tasapelissä Shoja Khalilzadehin lisäajan maali hylättiin VAR-tarkistuksen jälkeen. Ratkaisu herätti voimakasta kritiikkiä .
• Itävallan päävalmentaja Ralf Rangnick kyseenalaisti oman ottelunsa ratkaisun ja ihmetteli, miksi rikettä ei vihelletty eikä VAR puuttunut tilanteeseen .

Balogunin pelikielto repi FIFA:n sääntötulkinnan auki

Turnauksen räjähdysherkin kurinpitokiista koski Yhdysvaltojen hyökkääjää Folarin Balogunia. Tapauksesta tuli nopeasti urheilukysymystä suurempi, sillä siihen liittyi myös Yhdysvaltain presidentti.

Mitä tapahtui?

Balogun sai suoran punaisen kortin Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan pelatussa 32 parhaan kierroksen ottelussa. FIFA:n kurinpitosäännöstön 66.4 artiklan ja MM-kisojen kilpailumääräysten 10.5 artiklan mukaan ulosajo johtaa automaattisesti yhden ottelun pelikieltoon .

FIFA:n kurinpitokomitea kuitenkin sovelsi kurinpitosäännöstön 27. artiklaa ja keskeytti automaattisen pelikiellon täytäntöönpanon vuoden mittaiseksi koeajaksi. Näin Balogun sai pelata seuraavassa ottelussa Belgiaa vastaan .

FIFA painotti, ettei se kumonnut erotuomarin punaista korttia. Järjestön mukaan kurinpitokomitea piti yhden ottelun seuraamuksen voimassa, mutta keskeytti sen täytäntöönpanon erillisen säännöksen perusteella .

Kriitikot, UEFA ja useat oikeudelliset asiantuntijat vastasivat, että suoran punaisen kortin jälkeinen pelikielto on nimenomaisesti automaattinen eikä jätä vastaavaa harkintavaltaa .

Trumpin puhelu teki tapauksesta poliittisen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi soittaneensa henkilökohtaisesti FIFA:n puheenjohtajalle Gianni Infantinolle ja pyytäneensä Balogunin punaisen kortin tarkastelua .

Päätöksen ajoitus ja Trumpin oma vahvistus loivat vaikutelman niin sanotusta presidentillisestä armahduksesta, vaikka FIFA korosti kurinpitokomitean itsenäisyyttä . New York Timesin mukaan monet tarkkailijat näkivät ratkaisussa jotain paljon armahdusta muistuttavaa .

UEFA syytti FIFA:a siitä, että järjestö ylitti “punaisen linjan” ja vaaransi kilpailun koskemattomuuden. UEFA kuvasi päätöstä ennennäkemättömäksi, käsittämättömäksi ja perusteettomaksi .

Kiista ei siten koskenut vain sitä, oliko Balogunille annettu punainen kortti oikein. Se koski myös sitä, voiko sama sääntö olla automaattinen yhdelle pelaajalle mutta harkinnanvarainen toiselle – ja voiko isäntämaan presidentin yhteydenotto vaikuttaa päätöksen tarkasteluun.

Vuoden 2026 turnaus on poikkeuksellisen politisoitunut

MM-kisojen yhteydessä on aina politiikkaa, mutta vuoden 2026 turnauksessa urheilun ja valtapolitiikan raja on ollut erityisen näkyvä.

Infantinon ja Trumpin suhde

Ennen turnausta Infantino myönsi Donald Trumpille uuden FIFA:n rauhanpalkinnon. Päätös herätti kritiikkiä, koska FIFA on korostanut urheilun poliittista riippumattomuutta. Arvostelijoiden mukaan palkinto vaikutti yritykseltä hakea Yhdysvaltain presidentin suosiota .

Balogun-tapauksessa syntynyt puhelu vahvisti vaikutelmaa siitä, että FIFA:n ja isäntämaan poliittisen johdon välinen suhde oli muutakin kuin seremoniallista yhteistyötä.

Yhdysvaltojen ja Iranin konflikti

Yhdysvaltojen sotilasoperaatioiden Irania vastaan 28. helmikuuta alkaneen tilanteen seurauksena turnauksen isäntämaa oli ensi kertaa MM-kisojen historiassa aktiivisessa konfliktissa yhtä osallistujamaata vastaan .

Iran uhkasi aluksi boikotoida kisoja, mutta osallistui lopulta hauraan tulitauon vallitessa . Tilanne toi jalkapalloturnauksen taustalle geopoliittisen jännitteen, jota FIFA ei voinut ratkaista vetoamalla pelkästään siihen, että politiikka pitäisi pitää urheilun ulkopuolella.

Boikottivaatimukset ja maahanmuuttopolitiikka

Jo ennen turnausta eurooppalaiset poliitikot ja urheilutoimijat vaativat boikotteja. Taustalla olivat muun muassa Yhdysvaltojen kannanotot Grönlannista ja toisen Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikka . Amnesty International kuvasi Yhdysvaltoja MM-kisojen yhteydessä ihmisoikeuskriisin keskellä olevaksi maaksi .

Uudet punaisen kortin säännöt eivät koske lehdistötilaisuuksien kritiikkiä

FIFA ei siis ole ilmoittanut uutta rangaistuskampanjaa ottelun jälkeisiä erotuomarikommentteja vastaan. Kansainvälinen jalkapallolainsäädäntöelin IFAB hyväksyi kuitenkin ennen turnausta kaksi uutta sääntölinjausta, jotka koskevat kentällä tapahtuvaa käytöstä .

• Pelaaja voidaan ajaa ulos, jos hän peittää suunsa käsillään, paidallaan tai muulla esineellä vastakkainasettelun aikana. Tavoitteena on estää syrjivien kommenttien piilottaminen .
• Pelaaja voidaan ajaa ulos, jos hän poistuu tarkoituksellisesti kentältä protestoidakseen erotuomarin ratkaisua. Myös tällaiseen poistumiseen kannustava joukkueen toimihenkilö voidaan asettaa kurinpitotoimien kohteeksi .

Nämä säännöt koskevat ottelun aikaista käytöstä. Ne eivät tarkoita, että valmentaja tai pelaaja saisi automaattisesti sakon tai pelikiellon ottelun jälkeisestä erotuomarin arvostelusta.

Mitä FIFA teki – ja mitä se ei tehnyt?

FIFA:n kannalta ongelma ei ole enää vain yksittäinen VAR-ratkaisu tai Balogunin pelikielto. Luottamus rakentuu siitä, sovelletaanko sääntöjä johdonmukaisesti ja pystyykö jalkapallon kansainvälinen kattojärjestö osoittamaan, ettei poliittinen valta saa erikoiskohtelua. Vuoden 2026 MM-kisoissa juuri tämä lupaus on joutunut kovimmalle koetukselle.