Trump perui Hormuzin 20 %:n kauttakulkumaksun vuorokaudessa – tilalle Persianlahden kauppasopimukset

Maanantaina 13. heinäkuuta 2026 presidentti Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvallat alkaa periä 20 %:n maksua kaikesta Hormuzinsalmen läpi kulkevasta rahdista ja palauttaa laivastosaarron Iranin aluksille. Hän julisti tulitauon Iranin kanssa päättyneeksi . Vähemmän kuin 24 tuntia myöhemmin hän teki täyskäännöksen – korvaten maksun "kauppa- ja investointisopimuksilla, joita Persianlahden valtiot tekevät Yhdysvaltoihin" . Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tapahtui, miksi vastustus pakotti nopeaan perääntymiseen ja miten tämä episodi sopii Yhdysvaltain ja Iranin väliseen epävakaaseen konfliktiin.

Ehdotus ja sen nopea peruuntuminen

Trumpin 13. heinäkuuta tekemä ilmoitus oli dramaattinen muutos aiempiin kantoihin. Hän oli aiemmin sanonut, että salmen tulisi olla "pysyvästi maksuton" (15. kesäkuuta), sitten että vain Yhdysvallat voi periä maksuja (21. kesäkuuta) ja lopulta päätyi 20 %:n Yhdysvaltain määräämään maksuun . Laukaisijana oli kesäkuun tulitaukosopimuksen täydellinen romuttuminen. Trump syytti Irania iskuista kauppalaivoja vastaan ja sanoi, että yhteisymmärrysasiakirja "on ohi" .

Tiistaiaamuna 14. heinäkuuta Trump kirjoitti Truth Social -palvelussa: "Olen päättänyt korvata 20 %:n Yhdysvaltain kulujenpalautusmaksun kauppa- ja investointisopimuksilla, joita Persianlahden valtiot tekevät Yhdysvaltoihin" . CBS News vahvisti käännöksen . Välitön syy vaikuttaa olevan ankara kansainvälinen vastareaktio, joka alkoi heti alkuperäisen ilmoituksen jälkeen.

Vastareaktion nopeus ja laajuus

Maksuehdotus kohtasi vastustusta monelta suunnalta lähes välittömästi:

• IMO:n hylkäys: Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO), YK:n merenkulkujärjestö, vastusti muodollisesti kauttakulkuväylien käytöstä perittäviä maksuja vedoten kansainväliseen oikeuteen, joka takaa oikeuden kauttakulkuun. IMO vaati tarkempia tietoja Trumpin ehdotuksesta maanantaina 13. heinäkuuta .
• Oikeudelliset kysymykset: Analyytikot epäilivät, voiko Yhdysvallat yksipuolisesti määrätä 20 %:n kauttakulkumaksun YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) nojalla. Sopimus takaa "kauttakulkuoikeuden" kansainväliseen merenkulkuun käytettävien salmien läpi ja kieltää maksujen asettamisen .
• Teollisuuden kritiikki: Suuret laivaus- ja öljykaupan yritykset luonnehtivat maksua käytännössä "suojelurahaksi" ja varoittivat sen nostavan vakuutusmaksuja, ohjaavan aluksia reiteiltään ja nostavan kuluttajahintoja . Öljyn hinta nousi jyrkästi ilmoituksen jälkeen – suurin päiväkohtainen nousu sitten huhtikuun – kun markkinat hinnoittelivat uusia tarjontahäiriöitä .
• Euroopan unioni torjui ajatuksen jo aiemmin: Euroopan komissio oli torjunut tämän idean varhaisemman version jo huhtikuussa toteamalla, että sekä Yhdysvaltain että Iranin ehdotukset rikkovat UNCLOSia ja että "kansainvälinen oikeus takaa navigoinnin vapauden... ilman minkäänlaista maksua tai tullia" .

Laajempi konflikti Yhdysvaltain ja Iranin välillä

Kesäkuun tulitauon romahdus

60 päivän välirauhansopimus allekirjoitettiin 17. kesäkuuta 2026. Siinä Yhdysvallat lupasi purkaa Iranin satamien saarron vastineeksi siitä, että Iran takaa turvallisen kauttakulun salmen läpi . Tulitauko ei koskaan toteutunut kunnolla. Molemmat osapuolet syyttivät toisiaan rikkomuksista – Iran iski Yhdysvaltain kohteisiin Kuwaitissa ja Bahrainissa 28. kesäkuuta, ja Yhdysvallat vastasi iskuilla . 8. heinäkuuta Trump julisti tulitauon "päättyneeksi" sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli iskenyt Iranin asemiin salmen lähellä . 12. heinäkuuta Trump sanoi, että yhteisymmärrysasiakirja on ohi , ja 13. heinäkuuta hän määräsi uusia iskuja ja 20 %:n kauttakulkumaksun .

Uudet iskut ja laivaliikenteen häiriöt

Kesäkuun lopusta heinäkuun puoliväliin Yhdysvallat ja Iran vaihtoivat kymmeniä iskuja – Yhdysvaltain joukot pommittivat Iranin sotilas- ja laivastotiloja, ja Iran iski Yhdysvaltain tukikohtiin ja kauppalaivoihin salmessa . Vastaiskujen kierre kiihtyi jyrkästi sen jälkeen, kun Iran iski Kyproksen lipun alla purjehtivaan konttialukseen . Laivaliikenne salmessa väheni dramaattisesti. Heinäkuun alussa alusmäärät olivat "huomattavasti pienemmät" kuin ennen konfliktia . Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä öljyn virtaus Hormuzin läpi väheni lähes 30 % viimeisellä neljänneksellä Yhdysvaltain energiatietohallinnon (EIA) mukaan . Bloomberg kuvasi laajempaa häiriötä "historian suurimmaksi öljytarjontashokiksi" .

Öljyn hinnan heilahtelu

Öljyn hinta nousi jyrkästi konfliktin aikana. Kesäkuun lopulla WTI-viiteöljy laski alle 70 dollariin barreilta lyhyen tulitauon aikana , mutta hinnat nousivat uudelleen tulitauon romahdettua ja 20 %:n maksun tultua ilmoitetuksi 13. heinäkuuta – suurin päiväkohtainen nousu sitten huhtikuun . Analyytikot varoittivat, että hinnat heijastivat liian optimistista näkemystä ja että uudet tarjontariskit voivat nostaa niitä huomattavasti korkeammalle .

Toistuvia politiikan muutoksia

Trumpin kanta Hormuzin maksuihin muuttui neljä kertaa vain kolmessa kuukaudessa: alkaen ajatuksesta huhtikuussa, että "Yhdysvaltojen pitäisi kerätä se", siirtyen "emme halua maksua" -kantaan, sitten "Yhdysvallat voisi olla poikkeus", ja lopulta 20 %:n maksu – jota seurasi sen peruutus . Nopea peruutus korostaa, kuinka nopeasti oikeudellinen vastustus, teollisuuden painostus ja markkinareaktio voivat pakottaa jopa erittäin tärkeän politiikan perääntymään.

14. heinäkuuta 2026 20 %:n maksu ei ole enää Yhdysvaltain politiikkaa – se on korvattu lupauksella Persianlahden kauppa- ja investointisopimuksista. Se, toteutuvatko nämä sopimukset ja voivatko ne vakauttaa vesiväylää, jonka öljyvirtaus putosi lähes 30 % yhdessä neljänneksessä, on edelleen avoin kysymys.