Yhdysvaltain ja Iranin konflikti kärjistyy: tulitauko romahti, sotilaalliset iskut Persianlahdella lisääntyvät ja Hormuzinsalmen sulku uhkaa globaalia öljyntuotantoa

Yhdysvaltain ja Iranin välinen konflikti on kärjistynyt nopeasti uudelleen avoimeksi sodaksi, kun kesäkuun 17. päivänä solmittu tulitaukosopimus romahti viikoissa. Seurauksena on ollut laajoja sotilaallisia yhteenottoja Persianlahdella, Hormuzinsalmen uusi sulkeminen ja yhä terävämpiä varoituksia Israelilta. Diplomaattiset mahdollisuudet kattavaan rauhanratkaisuun ovat nyt erittäin epävarmat, ja Arms Control Associationin mukaan neuvottelijat kohtaavat "merkittäviä esteitä" lopullisen sopimuksen saavuttamiselle .

Kesäkuun 17. päivän tulitauon romahdus

Yhdysvallat ja Iran allekirjoittivat 17. kesäkuuta 2026 yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tarkoituksena oli jatkaa tulitaukoa 60 päivällä ja luoda puitteet 28. helmikuuta alkaneen sodan lopettamiselle . Pöytäkirja keskittyi erityisesti Hormuzinsalmen kautta kulkevan merenkulun turvaamiseen ja vesiväylän avaamiseen . Kuitenkin jo 19. kesäkuuta Iranin viranomaiset vetäytyivät jatkoneuvotteluista vedoten Israelin iskuihin Hizbollahin kohteisiin Libanonissa, mitä he pitivät sopimuksen ehtojen rikkomisena . Tulitauko hajosi entisestään, kun Iran teki drone-iskuja kaupallisiin aluksiin Hormuzinsalmessa, minkä presidentti Trump tuomitsi "typeränä sopimusrikkomuksena" . 8. heinäkuuta, Iranin iskettyä Yhdysvaltain sotilastukikohtiin Bahrainissa ja Kuwaitissa, Trump julisti väliaikaisen sopimuksen "päättyneeksi" . 10. heinäkuuta Trump ilmoitti julkisesti, että "TULITAUKKO ON OHI!" vaikka samalla sanoi keskustelujen jatkuvan . 14. heinäkuuta tehdyt analyysit totesivat, että Trump oli käytännössä kumonnut kaikki pöytäkirjan keskeiset toimenpiteet alle kuukaudessa, ja maat olivat palanneet konfliktitilaan, jossa ne olivat ennen pöytäkirjan allekirjoittamista .

Laajamittaiset sotilaalliset iskut ja vastaiskut (kesäkuun puoliväli–heinäkuun puoliväli)

• 11. kesäkuuta: Iran ja Yhdysvallat vaihtoivat tulitusta toista päivää peräkkäin. Iran teki iskuja Kuwaitiin ja Bahreiniin vastauksena Yhdysvaltain ilma- ja risteilyohjusiskuihin. Trump varoitti Teherania maksavan ”hinnan” jumittuneista neuvotteluista .
• 26. kesäkuuta: Yhdysvallat iski Iranin ohjus- ja dronevarastoihin sekä rannikkotutka-asemiin vastauksena Iranin drone-iskuun rahtialukseen. Tämä oli vakavin koetinkivi viikkoa aiemmin solmitulle väliaikaiselle sopimukselle .
• 28. kesäkuuta: Iran vastasi drone- ja ohjusiskuilla Bahreiniin ja Kuwaitiin Yhdysvaltain hyökättyä kohteisiin Etelä-Iranissa .
• 7.–8. heinäkuuta: Iranin vallankumouskaarti iski kolmeen alukseen Hormuzinsalmessa ja sen jälkeen Yhdysvaltain sotilastukikohtiin Bahrainissa ja Kuwaitissa. Yhdysvallat vastasi uusilla ilmaiskuilla salmen läheisyydessä .
• 10. heinäkuuta: Yhdysvallat toteutti uuden ilmaiskukierroksen, jossa osuttiin noin 90 kohteeseen Teheranissa ja sen ympäristössä. Tämä tapahtui tuntien jälkeen, kun Trump oli varoittanut eskaloivansa konfliktia, ellei Iran lopeta iskujaan meriliikenteeseen .
• 11.–12. heinäkuuta: Iranin vallankumouskaarti iski kaupalliseen rahtialukseen ja julisti salmen "suljetuksi toistaiseksi". Yhdysvallat teki uusia iskuja 12. heinäkuuta vastauksena iskuun Kyproksen lipun alla purjehtivaan konttialukseen .

Hormuzinsalmi: häiriöt ja sulkeminen

Hormuzinsalmi, jonka kautta kulkee noin viidennes maailman öljystä, on ollut konfliktin keskipisteessä. Meriliikenne oli jo huhtikuun alussa vähentynyt alle 10 prosenttiin normaalista . 7. heinäkuuta Yhdysvaltain johtama laivastoliitto nosti uhan tasolle "vakava" ja varoitti, että Iranin "tahallinen vihamielinen toiminta" oli "todennäköistä" . 11. heinäkuuta Iranin vallankumouskaarti julisti salmen "suljetuksi toistaiseksi" iskettyään alukseen, joka yritti käyttää luvatonta reittiä, ja varoitti "ankarasta vastauksesta" mahdolliseen kostoon . 12. heinäkuuta Iranin vallankumouskaarti ampui varoituslaukauksen toista kauttakulkua yrittänyttä alusta kohti ja vahvisti salmen olevan suljettu. Kaupallinen laivaliikenne putosi lähes ennätysalhaiselle tasolle – eräänä päivänä salmen ylitti vain 14 kaupallista alusta .

Netanjahun varoitus ja Israelin asenne

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on antanut konfliktin aikana useita yhä voimakkaampia varoituksia:

• 8. kesäkuuta 2026: Israelin tehtyä vastaiskuja Iraniin Netanjahu sanoi "tulen olevan tauolla", mutta varoitti Israelin vastaavan "ylivoimaisella voimalla", jos Iran tai Hizbollah aloittaa uudelleen hyökkäykset .
• 14. heinäkuuta 2026 (viimeisin): Puhuessaan Negevin konferenssissa Dimonassa Netanjahu varoitti: "Älkää luottako siihen, että on hiljaista, jos hyökkäätte kimppuumme... Jos Iran hyökkää Israeliin uudelleen, se kohtaa paljon voimakkaamman vastauksen" kuin aiemmissa yhteenotoissa .

Israel on säilyttänyt valmiustilansa koko konfliktin ajan. Alkuvuodesta 2026 Netanjahu lobbasi Trumpia yhteisten sotilaallisten iskujen puolesta Irania vastaan . Maaliskuussa New York Times raportoi Israelin yrittävän iskeä Iraniin kovaa niin kauan kuin se on mahdollista, peläten tulitauon pysäyttävän operaatiot . Huhtikuussa Netanjahu sanoi Israelin olevan valmis "palaamaan taisteluun" Irania vastaan milloin tahansa . 9. heinäkuuta Netanjahu puhui suoraan Trumpille Yhdysvaltain iskuista Iraniin, samalla kun Valkoinen talo valmistautui pitkittyneeseen eskalaatioon .

Diplomaattiset näkymät

Diplomaattiset näkymät ovat erittäin epävarmat ja tällä hetkellä synkät. Vaikka kesäkuun 17. päivän pöytäkirja hahmotteli tietä kohti uusia ydinkeskusteluja , sopimus romahti viikoissa molemminpuolisten sopimusrikkomussyytösten keskellä . Iranilainen neuvotteluvaltuuskunta matkusti heinäkuun puolessavälissä Omaniin jatkaakseen epäsuoria neuvotteluja välittäjien kautta, vaikka Yhdysvallat teki samalla uusia iskuja . Arms Control Association arvioi kuitenkin, että neuvottelijat kohtaavat "merkittäviä esteitä" lopullisen sopimuksen tiellä ja taistelut jatkuvat rinnakkain keskustelujen kanssa . Ulkosuhteiden neuvoston (CFR) konfliktiseuranta toteaa tulitauon olevan "romahtamisen partaalla", kun molemmat osapuolet iskevät toisiaan vastaan väitettyjen sopimusrikkomusten vuoksi . 14. heinäkuuta tarkkailijat totesivat maiden "palautuneen konfliktitilaan, joka vallitsi ennen yhteisymmärryspöytäkirjaa" .